Ketkä ostavat seksiä?

Yleensä avioliitossa elävät noin 35-60vuotiaat ns.ytmmät.

Näinä taloudellisesti tiukkoina aikoina joutuu valitettavasti huomioimaan myös oman parisuhteensa.
Menneessä historiassa miehillä on ollut varaa jopa useaan vaimoon. Nyt elämme aikoja jolloin harvalla on varaa edes yhteen. On toki mukavaa kun on ihan oma vaimo/tyttöystävä, mutta kustannukset kuten tiedetään ovat korkeimmat tällä tavalla. Laskeminen on hieman hankalaa, koska on myös paljon muuta työtä (siivoaminen, ruuanlaitto, ...), joka pitäisi ottaa huomioon. Perintökin kai se pitäisi huomioida. Laski miten laski niin kalliiksi tulee.
Kun nämä palvelut ulkoistetaan ja ostetaan erikseen, säästetään suhteellisen suuret ylläpitokulut. Tällöin täytyy vain mukautua siihen rytmiin että apu ei ole aina heti paikalla kun sitä tarvitaan, vaan se täytyy tilata. Palveluissa on ruuhkaa ja vie yleensä 1-2 vrk. ennen kuin apu saapuu. Voihan toki tehdä niin että hyppää itse autoon ja menee "toimistolle". Tästä tulee vaivaa.

Kysymykseen kuka ostaa seksiä, ei liene voi antaa yksiselitteistä tarkkaa vastausta, mutta minä arvioisin näin.
Seksiä ostavat taloudellisesti ei kovin hyvin pärjäävät normaalit työssäkäyvät miehet. Tämä ryhmä edustaa suurinta käyttäjäkuntaa, koska juuri näinä päivinä usealla ei tahdo olla enään varaa oman naisen ylläpitoon. Vähävarainen työtön ostaa harvoin. Työttömyys on myös yleistä hyvin varakkaiden joukossa. Tilastojen mukaan Suomen kansan äveriäimmän 5% osuuden piirissä työttömyys on peräti 70%. Ovat kortistossa työttöminä työnhakioina hyvän koulutuksen turvin ilman työllistymisvaaraa nauttimassa myös korvauksista. Näillä työttömillä varallisuus sallii sen että palveluja ostetaan aina tarpeeseen. Ironista hieman että tällöin työtön työllistää henkilön, joka virallisesti ei töitä tee.

Oman lukunsa ovat liikemiehet. Heistä uskoakseni yli 90% ostaa palveluja oman vaimon/tyttöystävän ohella. Ovat ryhmä jotka osaavat junailla elämänsä ja nimenomaan tietävät mitä haluavat. Tässä ryhmässä usein käytetään eri kerroilla eri palveluntarjoajaa, koska tarkoituksella ostetaan myös "uuden kokemisen riemu". Usealla eläköityvällä liikemiehellä on takanaan liki tuhat työtilausta, toki nämä jakautuu 40 työvuodelle.

Seksiä ostavat he joilla on siihen varaa.

Nimimerkki Harvoin antaa melko täydellisen vastauksen. Seksiä ostavatne joilla on siihen varaa. Toisaalta, on myös huomioitava että näinä aikoina ankeina, hintataso on jo laskenut toista vuotta. Eli, seksin ostomahdolisuus säilyy samana ajoista huolimatta.

Tähän voisin esimerkkinä laittaa kaverini kehittämän käytännön... Nelisen kertaa vuodessa hän ottaa töistä pitkän viikonloppuvapaan. Lähtee torstai iltana Moscowaan ja palaa maanantai iltana. Asuu hotellissa jonne tilaa kolme eri naista etukäteen netistä. Ja koska on jo tuttu sikäläistenkin keskuudessa, pääsee escorttien kanssa sellaisiinkin paikkoihin jonne turisteja ei päästetä. Siis, matkailua parhaimmillaan, seuraneiti koko ajan käsivarressa. Ja riippuen valinnoista, kustannus on 600-800e pitkää viikonloppua kohden. Sisältäen hotellit, syömiset, matkat ja seuran.

Tämä on yksi tapa ratkaista asiat.

Ei pillusta kannata maksaa. Sitä saa ilmaseksikin.

Itse olen joutunut ostamaan seksiä koska olen lyhyt mies. Ikää on nyt 26. Ekan kerran kävin maksullisissa joskus 20 vuotiaana.
Jos naiset eivät muuten kiinnostu niin onneksi sitä fyysistä läheisyyttä saa hetkeksi rahalla.

Avioliitto on kallein tapa saada seksiä.

Hintoja on niin monenlaisia maksullisessa. 50 eurosta johonkin kolmeen sataan. Kovimmat pyynnöt tulevat suomalaisilta siiderivalailta ja tsekkihottiksia pääsee paukuttamaan väliin jopa 70 euron tarjoushintaan.
Omat tuloni on bruttona jotain 4500€ ja hyvin siitä riittää rahaa hutsuillekin.Tänään kävin viimeksi " puolisuomalaisella" 20- vuotiaalla vakkarillani ja hyväähän se taas kerran teki.

Kohtaan työni puolesta aviollisia ongelmia. Tuossa kirjoituksessasi on muutamia virheitä, joita et ilmeisesti ole ymmärtänyt. Sanonta "avioliitto on kahden ihmisen välinen sopimus" on veteen piirretty viiva.
Ongelmia kohdatessa vedotaan usein tähän. Tarkemmin asiaa tutkiessa pariskunta herää siihen tosiasiaan että itseasiassa mitään sopimuksia ei ole tehty (allekirjoitettu).
Sopimukset voivat olla lain mukaan myös suullisia. Pääsääntöisesti todetaan aina että avioliiton ulkopuolisista seksisuhteista ei olla keskenään keskusteltu, saati sitten yhdessä sovittu. Asioista erikseen sopiminen on aivan jotain muuta kuin pelkkä oma oletus vallitsevasta totuudesta, mikä käytännössä tarkoittaa että asian sopimisen eteen ei olla viitsitty käyttää aikaa ja asia jätetään hoitamatta.
Moni varmaan ajattelee että eikö kirkossa ole sovittu. Ei valitettavasti. Kun pappi esittää kysymyksiä ja vastaukset annetaan papille, suullinen sopiminen tapahtuu vihittävän ja papin välille. Tämäkään ei täytä sopimuksen määritteitä, koska on kysymys uskonnollisesta seremoniasta. Tässä kysymykset ja vastaukset ovat ennalta määrättyjä protokollan mukaisesti ja eivät täytä sopimuksen luonnetta, että asioista olisi "erikseen sovittu". Ja todellakin jos olisi sovittu, olisi sopimus papin ja vihittävän välinen.

Toinen perustavaa laatua oleva virhe on ilmaista, että olisi syntynyt sopimus rakastaa toisiaan. Rakkaus ei ole mitattavissa tai todettavissa oleva fakta ja näin ollen sitä ei myöskään voida käyttää sopimuspohjana. Toisekseen rakkautta ei voi edes saada vaatimalla sopimukseen vedoten, vaan se "ansaitaan". Eli ikään kuin et voi pakottaa toista pitämään sinua kauniina, vaikka olet omasta mielestäsi hyvinkin kaunis. Tällaisia "mielipideasioita" ei voida sopimuksissa sopia.

Mielestäsi raha on vain toissijainen asia. Tämäkään ei valitettavasti pidä paikkansa.
Kaikki lähtee siitä että ihminen (eläin) tuntee luontaista tarvetta olla vapaa. Ihminen on luonnostaan vapaa, mutta viime 2000-3000 vuoden kehitys on johtanut siihen että vapaus on monien saavuttamattomissa ja hirveän uurastamisen takana. Vapauteen tähdätään jo peruskoulun ensimmäiseltä luokalta lähtien. Yliopisto-opintojen jälkeen tähdätään työhön jossa on korkea palkka, siitä huolimatta että työ on henkisesti erittäin raskasta. Henkisesti raskas työ, toisin kuin fyysisesti vie myös muutoin terveytemme.
Korkealla palkalla ei haeta mitään muuta kuin elämään laatuaikaa. Se voi olla rantalomaa, vaeltamista, pyöräretkejä, taidemaalausta, ... minä nyt kukin pitääkin laatuaikana. Oleellista on ne kaikki vaativat aikaa. Aika on kallista ja varsinkin silloin kun sitä ostaa. Kovalla työllä ja korkealla palkalla halutaan pääsääntöisesti ostaa aikaa. Sitä tienataan läpi vuoden ja saadaan kerättyä noin neljä viikkoa. Sitten säästäminen alkaa alusta.
Hyvin köyhillä ei ole varaa ostaa aikaa. He tekevät aina töitä.
Hyvin rikkaillakaan ei ole usein aikaa, varaa pitää lomia. Heillä työn tuottavuus on niin suurta että lomia ei kannata pitää. Hekin tekevät aina töitä ja tienaavat korkeaa palkkaa. Heilläkään valitettavasti ei ole koskaan varaa vapaa-aikaan.

Sanot että raha on toissijainen. Todellisuudessa raha on ihan ensisijaista. Jos sinulla ei ole rahaa, ei sinulla ole myöskään aikaa. Jos sinulla ei ole aikaa, sinulla ei ole mitään. Ei myöskään rakkautta.

Tästä tulee mieleen vasta kuulemani erään ministerin lausahdus;
"Tämän päivän aatelisia ovat työttömät. Muut tekevät työt jotta heidän olisi hyvä olla".

Ei muuta.

Ostan naapurin teiltä. Hän kysyy mitä haluan sillä euro määrällä.