Mielenkiintoista näkemyseroa, itseni ja muutaman wahha-be-flower-power-hepun välillä...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=500000000000014&posting=22000000005777108
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=500000000000014&posting=22000000005777108
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itsekin tykkimiehenä voinen sanoa ,että armeija ei sovi kaikille. En tosiaankaan olisi halunnut tupaani sellaisia jotka jatkuvasti inisevät ja kitisevät ja joille viikko metsässä mahdottomuus.
Nykyään osaan sanoa ihmisestä puolessa tunnissa onko hänestä armeijaan vaiko ei. No onneksi sivareita ja bemareitakin tarvitaan jopa sodassa.
Yleinen harhakäsitys on ,että sivareiden sodan ajan sijoitus on miinanpolkija. Itse olen saanut Everstin tasoiselta merivoimien skapparilta kuulla ,että sivareita käytetään ensisijaisesti lääkintämiehien apulaisina paareja kantamaan ja BOBCAT kuskeina ilmatorjunnan ja tykistön tarpeisiin. Osa sivareista toki saa kiväärin kouraansa ja 2 viikon pikakoulutuksen osaa taas käytetään bemareiden korvikkeena kirjureina yms.
Aivan. Jokaiselle on tehtävänsä.
Se, miksei armeijaa kestä on henkilökohtainen syy, eikä se aina johdu kunnosta tai mielenterveydestä (jolloin saa eriasteisia vapautuksia). Siviilipalvelus on samalla poliittinen mielipide, se vaatii rohkeutta, sillä sitä "leimaa" kantaa lopun ikänsä.
Itselläni oli aivan vastaavia kokemuksia armeijasta, kasarmi täynnä ihmisiä joiden kanssa en halua olla. Se oli sellaista valtataistelua, suurelta osin, selkään puukotusta. Iltalomilla ei tarvinnut paljoa käydä kun suurin osa oli tappelunhaluista porukkaa. Join muistaakseni yhden oluen 12 kk:n aikana. Arvokas olut, opin paljon kanssaihmisistä. Lopun aikaa luin ja ystävystyin muutaman hyvän tyypin kanssa.
Ystäväni jotka samaan aikaan suorittivat siviilipalvelusta saivat hyvin erilaisia kokemuksia. Oli erittäin virkistävää ja rentouttavaa tavata heitä lomillaan. En yhtään ihmettele, että pääosin heidän ihmissuhteensa säilyivät koko palvelusajan.
En ole khk... mutta armeijan käynyt res. alik.
Näkemysero? Näyttää enemmänkin olevan kyse väärinkäsityksestä ja ennakkoluuloista. Millä perusteella ajattelet ettei sivari osaa puolustaa vaimoaan/tyttöystäväänsä/miestään/poikaystäväänsä?
Pystytkö sinä? Ja millä sen teet? Vai viittaatko kenties olemattomaan sodan riskiin? Vai siihen että nykyään puolustaudutaan osaamalla ampua?
Itse olen päättänyt suorittaa kertausharjoitukseni siviilipalveluksena, koska minun ei haluttu puolustavan perhettäni. Nyt saan valita ajan ja paikan "kertaukselleni" uudestaan, sen sijasta että minut raahattaisiin väkisin metsään ihmisten kanssa joista en välitä tipan vertaa. Ja perhekin ymmärtää oikein hyvin.
Itse olen pikemminkin flower-power henkinen kuin militaristi, vaikka olen tykkimies. Miksi kaikkien pitäisi vääntäytyä inttiin, jos sivari sopii paremmin jostain syystä niin sinne sitten. Ei se minua harmita yhtään jos joku menee sivariin.