Yksinäistä kun laiskottaa.

Heippa, onko täällä muita jotka viihtyvät arkielämässään työssä/koulussa, mutta kesälomalla on liikaa luppoaikaa?
Olen introvertti, mutta kuitenkin aika iloinen ja kohtuu sosiaalinen, että kavereita/tuttuja olisi. Onko muilla sellaista ongelmaa että olisi ihmisiä joille soittaa/pyytää kahville, mutta ei vaan sitten huvitakkaan/jaksakkaan lähteä tapaamaan heitä, vaikka tietäisi että se olisi hauskaa? Mua usein stressaa lähteä tapaamaan ihmisiä, vaikka olisi hyvä ystäväkin kyseessä, sitten helposti saatan jäädä kotia ja puuhastella yksinäni kaikkea mukavaa. Kun on lähemmäs viikon ollut vaan itsekseen, niin sitä alkaa turhautua ja kaivata sosiaalisia suhteita, mutta ei tosiaan siltikään "jaksa". Nytkin yksi mies on pyytänyt mua kahville muutamana päivänä, mutta en vaan ole jaksanut lähteä, vaikka luultavasti olisi ihan mukavaa. Onko muilla tälläistä ns turhaa ongelmaa ? Yleensä olen suht tyytyväinen itseeni ja perusarki on mukavaa, kun voi töiden/koulun jälkeen tulla kotia rentoutumaan, mutta on päivän aikana saanut olla työtovereiden seurassa, niin ei muita sosiaalisia suhteita kaipaakkaan.
Tämä on aika turhamainen ongelma, mutta olen huomannut että olen ollut tälläinen lähes lapsesta lähtien. Mietin vain että onkohan muitakin joilla olisi samoja tapoja?