Kektakääpiöahven ja noitamonni

Ne on TODELLA tarkkoja veden laadun suhteen, pienikin nitriitti piikki saa kalan nitkahtamaan selälleen ja se on sen monni menoa.

Itsekkään en niitä ole haalinut vaikkas oonki monnifriikki kun asiantuntijat näin ovat väittäneet niitä vaikeasti kasvatettaviksi.
Hienon värisinä niitä kyllä menee kaupaksi kuin sammakoita pariisiin torilla.

Vaari-o kirjoitti:

Ne on TODELLA tarkkoja veden laadun suhteen, pienikin nitriitti piikki saa kalan nitkahtamaan selälleen ja se on sen monni menoa.

Itsekkään en niitä ole haalinut vaikkas oonki monnifriikki kun asiantuntijat näin ovat väittäneet niitä vaikeasti kasvatettaviksi.
Hienon värisinä niitä kyllä menee kaupaksi kuin sammakoita pariisiin torilla.

Lue lisää

Empä tiedäkään. Viime kesänä kävi HIEMAN hassusti.
Hiilidioksidi näytti koko ajan 0-1, eikä kahdesta hiivatepullosta huolimatta hetkahtanut mihinkään. ajattelin sitten maksimoida hiilidioksidin levityksen. No, hiilidioksidia kyllä tuli, mutta kalat meni. Kesällä asustelimme mökillä joten kalat tuli huolettua kerran päivässä työmatkan varrella. Innosta puhkuen menin sitten työpäivän jälkeen katsomaan että joko on asiallinen määrä hiilidioksidia. Ei ollut, oli hapanimeläkaloja koko akvaariollinen. Pehmeässä vedessä oli hiilidioksidi happamoittanut veden kaloille myrkylliseksi. Tullessani kotiin oli kaloista hengissä
0 kpl 4:stä lehtikalasta
2/2 ruostekirjoahvenesta
2/4 punaisesta noitamonnista (toinen kyllä mehentyi saman päivän aikana myöhemmin, mutta se yksi jäljelle jäänyt porskuttaa edelleen)
2/11 punapäätetrasta
5/5 sihtimonnisesta
8/8 helomonnisesta
0/2 tähtipartamonnista

Happokäsittelyllä kuoli sitten ilmeisesti osa akvan bakteereistakin joten pieni nitriittipiikki seurasi perässä. Ei paha, sillä eihän akvassa enää paljon kalojakaan ollut.
Tuohon seurakuntaan (ja kohteluun) kun vertaa, niin punainen noitamonni ei ole ollenkaan hankala hengissä pidettävä.