Isäni kuoli neljä viikkoa sitten. Sen jälkeen olen saanut monta paniikkiin viittaavaa kohtausta.Pahinta on se että ne tulevat kun olen esim. kaupassa jne.. kotona ei niinkään. Jouluostoksille en voi ajatellakaan menemistä sillä pelkään että sydän alkaa hakkaamaan rajusti tulee pyörryttävä olo ja paniikki juuri siitä etten pääse ajoissa pois. Hautajaisia varten sain lekurilta Propral reseptin sydämen tiheälyöntisyyteen mutta kun otin eka tabun niin sitten vasta kauhea olo tulikin,huimasi ja pyörrytti tuli ihan voimaton olo. Miten saisin itseni vakuuttuneeksi ja psyykattua tästä oravanpyörästä pois,vai onko turvauduttava ammattiauttajan apuun.
Paniikkia lähes päivittäin
Surusilmä
61841
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mulla meni niin pahaks paniikki et se rajotti täysin normaalia elämää. Eli lääkkeitä söin joku pari vuotta (ne muuten auttaa!) ja sit sitä oppii elämään sen kanssa. Nyt oon ollu puoli vuotta ilman lääkkeitä ja pystyn taas käymään leffassa tai yksinään kaupassa jne..
Onko sulla hyperventilaatiota samalla? Mulla se just enimmäkseen laukas paniikkikohtaukset. Psykiatri opetti hengitystekniikan sillon ku paha iskee.
Voimia!!!
Tunteeko joku näitä oireita: Ensin alkaa tunne reisien takaosasta, ikäänkuin kihelmöintiä, sitten menee maha sekaisin, jonka jälkeen pelästyn, ja sydän alkaa lyödä tiuhempaan (Propral estää pahimman). Jossain vaiheessa sitten alan hengittämään kiivaammin, ja tästä johtuen hyperventiloin, josta johtuen tuntuu, etten saa henkeä. Ja rinnan seutuvilla tuntuu painavalta. Lääkärin mielestä hyvin tyypillinen paniikkihäiriön oire, ja nyt käytän Alproxia, mutta kun kestää niin hirvittävän kauan, ennenkuin alkaa vaikuttamaan (n. 1/2 tuntia).
Kun on kuukautiset, ja vähän sen jälkeen, olo on parempi, mutta puolessavälissä kiertoa, oireet taas alkaa. Varmaan jotenkin hormonaalista?
Käytän lääkettä siis vaan tarvittaessa. Paitsi Propralia joka päivä.
Löytyykö kohtalotovereita?
Jäi vielä osa oireista pois. Siis hikoilen, ja mua huimaa kohtauksen ollessa päällä.
minulla on samanlaisia oireita joskus. Mitä tuo propral on? ei kai rauhoittavaa...? ne aiheuttaa yleensä melkeinpä riippuvuutta, ainakin psykiatrini mukaan. mulla masennuslääke auttoi parantamaan paniikkihäiriön. tai no en sanoisi parantamaan kokonaan mutta auttamaan. Söin 2,5v lääkkeitä ja nykyään pystyn ilman lääkkeitä paniikkini hallitsemaan.
Voimia...
Propral ei oo rauhoittava, vaan beetasalpaaja. Auttaa siis sydämen nopeaan sykkeeseen. Mulla on aina ollut korkea syke, ja paniikin lisäksi kahvikuppineuroosi, joka on haitannut jokaista päivää, kun juodaan töissä kahvit yhdessä. Propral on auttanut tähän, siksi sitä joka päivä.
Jos sinulla ei ole ollut noita ennen isän kuolemaa niin nehän ovat silloin selvästi
reaktioita kuoleman aiheuttamaan suruun ja
stressiin. Uskoisin menevän itsekseen ohi.
Traumaattinen suru saattaa ilmetä tuolla tavoin.
Tärkeätä olisi jos sinulla on joku jonka kanssa
puhua tuntemuksistasi ja joka voisi olla tukenasi. jos sellaista ei ole niin hae sitten ulkopuolista apua. Hyvä kirja aiheesta on Soili
Poijulan "Surutyö" v. 2002.