Parisuhteessa on vaiheita. Meilläkin oli todella "kuivaa" kun kuopus oli pieni. Valvomista, yösyöttöjä ja päivät sitä samaa lastenhoitoa. Illalla ei enää jaksanut jakaa itseään kenenkään kanssa. Suurin syy oli kuitenkin mun paha synn. jälk. masennus. Ei kolmeen vuoteen (!) juuri touhuttu yhtään :=(
Jälkeenpäin oon tästä tosi pahoillani. Sekä miehen, että itseni puolesta. Nyt asiat ovatkin sitten tosinpäin. Mies on ollut välillä tosi haluton. Mä oon ollut toipumisestani lähtien eli nyt yli kolme vuotta ollut ikäänkuin jatkuvasti halukas ;=) Haluaisin selkeästi useammin kuin mies ja usein hän torjuu mut.
Aluksi tein sitkeästi aloitteita, mutta menin ihan rikki kuin tuli pakit melkein joka kerta. Nykyään ootan että mies joskus innostuu, mutta välillä mietin että tässä mä nainen parhaassa iässä (36v) tyydyn siihen, että saan silloin kun toinen joskus sattuu sille päälle.
Ulkopuolisia ei oo kuvioissa, sekin on selvitetty. Seksi on mun mielestä meidän välillä, silloin kun sitä on, täys 10! En ees kuvittele tai haaveile lähteväni etsimään sitä muualta. Oon täysin yhden miehen Nainen. Joskus vaan tuntuu, että miks mies ei arvosta mua ja mun naisellisuutta...?
Jälkeenpäin oon tästä tosi pahoillani. Sekä miehen, että itseni puolesta. Nyt asiat ovatkin sitten tosinpäin. Mies on ollut välillä tosi haluton. Mä oon ollut toipumisestani lähtien eli nyt yli kolme vuotta ollut ikäänkuin jatkuvasti halukas ;=) Haluaisin selkeästi useammin kuin mies ja usein hän torjuu mut.
Aluksi tein sitkeästi aloitteita, mutta menin ihan rikki kuin tuli pakit melkein joka kerta. Nykyään ootan että mies joskus innostuu, mutta välillä mietin että tässä mä nainen parhaassa iässä (36v) tyydyn siihen, että saan silloin kun toinen joskus sattuu sille päälle.
Ulkopuolisia ei oo kuvioissa, sekin on selvitetty. Seksi on mun mielestä meidän välillä, silloin kun sitä on, täys 10! En ees kuvittele tai haaveile lähteväni etsimään sitä muualta. Oon täysin yhden miehen Nainen. Joskus vaan tuntuu, että miks mies ei arvosta mua ja mun naisellisuutta...?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Nainen on parhaimmillaan noin 25-30 vuotiaana, yli 30vuotiaat on usein enempi tai vähempi rupsahtaneita, siinä syy miksi monia miehiä ei innosta sänkypuuhat. Kiinnostavuutta vähentää edelleen lapsi/lapset joita vaimo on vääntänyt. Naisesta on tullut lapsien jälkeen äiti ja ei kaikkia miehiä enää semmoinen nainen kiinnosta niin ku noin seksuaalisesti. Tuollain moni suhde lopahtaa ja jämähtää aika viileäksi.
Toisekseen seksiinkin kyllästyy. On paljon helpompaa runkata itselleen nopeasti orkut, kuin ruveta sähläämään toisen kanssa. Niin se vaan menee.
on parhaimmillaan 25-30 vuotiaana. Miehestä tulee lasten jälkeen isä, eikä kaikkia naisia enää semmonen mies kiinnosta niin ku noin seksuaalisesti. Siihen suhde sit lopahtaa.
Jopa oli taas naisen yksinkertainen logiikka käytössä...mies ei sentään synnytä ja imetä minkä johdosta nainen usein rempsahtaa...rinnat alkavat roikkumaan jne...
En todellakaan ole rupsahtanut, vaikka olen yli 30 v. (tiedoksesi vain)
Ja kyllä noita vonkaajia sitten riittääkin!
Minun mielestä nainen alkaa olla parhaimmillaan seksuaalisesti vasta 40.senä.
Kyllä se ikä alkaa miehestä näkymään ihan samassa määrin kuin naisesta. Naisille vain tunnepuoli on tärkeämpi kuin miehen ulkonäkö, se että mies välittää, on hellä, näyttää että nainen on hänellä tärkein, saa naisen syttymään seksiin. Valitettavaa on että miehissä on paljon teidänlaisianne kypsymättömiä tapauksia, jotka ajattelevat pelkkää ulkonäköä. Poikkeuksetta tuollaiset valittajat ovat itse keskimääräistä epämiellyttävämpiä ulkomuodoltaan. Luulevat toki itseänsä komeiksi.
Ensinnäkin, tää legenda tästä naisten rintojen piloille menosta imetyksen vuoksi... Ei pidä paikkaansa! Rinnat voi "kärsiä" sinänsä raskaudesta, jos silloin paljon kasvavat ja sitten pienenevät synnytyksen jälkeen. Tähän ei imetyksellä ole merkitystä. Naurattaa, mutta samalla surettaa ne naiset, jotka ei imetä sen takia, että rinnat kärsii. Varsinkin ne jotka suostuu tähän miehen pyynnöstä.
Mulla on takana kaksi paljon normaalia pidempää imetystä. Ei pysy kynä vieläkään rintojen alla ;=) Kuppikoko kasvoi pysyvästi, mutt terhakat on edelleen.
Toinen on tää, että paikat löystyy synnytyksessä. Jos mitään vammaa, joka siis tarttee kirurgin veistä, ei synnytyksessä tuu, on loppu vaan jumppaa ja lihastyötä. Nainen saa itsensä useamman lapsenkin jälkeen täysin tiukaksi.
"näyttää että nainen on hänellä tärkein"
Joo-ooo. Ja sen kun näytät, niin saatkin kuulla olevasi kahlitsija! Ja ei, ei todellakaan ole kyse siitä, että miten sen näytät. Ei. Jo pelkkä ajatus saa naisen takajaloilleen. Näyttämiseen riittää siis pelkkä sanominen!
Ja kun suomalainen (tasaisesti ylipainoinen) nainen on takajaloillaan, niin ei siinä ensimmäinen asia, joka mieleen tulee, ole seksi.
"että tässä mä nainen parhaassa iässä (36v) tyydyn siihen, että saan silloin kun toinen joskus sattuu sille päälle."
Ehkä miehes aatteli kans sillon aikanaan jotain tommosta... No ei vaan, mä oon oikeesti pahoillani sun puolesta (tuo osa jutusta vaan särähti silmään). Tuutteko kuitenkin muuten toimeen keskenänne, ootte hyviä ystäviä ja kunnioitatte toisianne ja viihdytte toistenne seurassa? Jaksamisia sulle.
tiedän, että toisaalta mun pitäis ymmärtää miestä, koska hänkin "suostui odottamaan" mua. Mutta samalla nään asian niin, että menetimme molemmat (myös minä) niin paljon ton mun masennuksen aikana, etten suostu enää menettämään lisää.
Yhteiset jutut on ollut muutenkin vähissä. Miehellä paljastui maanis-depressiivinen sairaus. Viime kesän maniassa oli kaikenlaisia muita naiskuvioita, ilm. vain henkisiä, mutta silti...
Mä kun luulisin, että kun oon ihan hyvännäköinen, vartalo ok, sytyn sekunnissa ja oon muutenkin varsin ssksuaalinen, niin olisin joka aviomiehen unelma ;=)
Tuosta naisen iästä sen verran, että vaikka mun mielestä seksi oli ihanaa ja hyvää jo ennen lapsia, niin nyt kun on kaksi raskautta, synnytystä ja imetystä takana, seksi on aivan eri planeetalta! Sitä on niin paljon herkempi ja uskaltaa heittäytyä kaikkeen mukaan. Mun mielestä pitäs puhua enemmän siitä, että nämä jutut usein vaan parantaa naisen nauttimiskykyä, halua ja syttymistä...
"En ees kuvittele tai haaveile lähteväni etsimään sitä muualta. Oon täysin yhden miehen Nainen"
Onkohan siinäkään sitten järkeä, jos et kuitenkin kärsit? Ei yksi syrjähyppy suhdetta tuhoa tai tee sinusta epämoraalista.
Tuttu juttu.Meillä minä vonkaan ja tulen torjutuksi.Olen hakenut seksiä muualta ja saanut.En rupea ilmankaan elämään, ja olen pohdittuani asiaa tullut siihen tulokseen että pelkkä seksittömyys ei oo eron paikka, kun muuten kaikki loistavasti.Lisäks olen hommannut muutaman lelun itselleni-toki esitin niitä myös miehelle, mut ei innostunu. Kummasti virkistää välillä päiväkahvit toisen miehen kanssa...Ja olen myös sun ikäinen, alkuvuodesta 36-mies tulee 40. Ja nyt elän toivossa että tuo omakin alkaisi taas innostumaan asiasta...
Tilanteesi on kuin minun. Teen aloiteet, yritän jne jne, mutta seksi on kerran kuussa pikapano. Hulluksihan siitä tulee, ja äärettömän surulliseksi. Itsetuntokin kärsii. Päätinpä siis etsiä itselleni "rakastajan" ja löysinkin. Hyvän. Ilman kun en halua elää, ja seksittömyys ei todellakaan ole eron syy - muuten ei mitään syitä eroamiselle, arki sujuu jne.
Olen huomannut, että lasten jälkeen ja 35 täytettyäni, olen todella kypsynyt seksuaalisesti kukoistukseen, en ennenkään mikään haluton ollut, mutta nyt uskallan ja haluan tehdä niin paljon enemmän kuin ennen. Miestä vaan ei kiinnosta, ei lelut eikä liukasteet, joten toteutanpa fantasiani rakastajani kanssa. Ja kyllä futaa!!!
Lääkitys, jos sellaista on miehen sairauteen, voi aiheuttaa haluttomuutta.
Miehen näkökulmasta voin kertoa, että samanlaista oli meillä kun lapsi syntyi... Ei, ei ei ei ja ei....
VOin kertoa että miehenkin itsetunto kärsii ja ontuu pahasti kun naista ei kiinnosta.
Sitten naista alkoi taas kiinnostamaan, juuri kun oli itse tottunut olemaan ilman. ja keino millä totuin oli ajatella naistani eiseksuaaliseksi olennoksi ja keskittyä häneen ystävänä ja äitinä.
No, pari vuotta kului ja taas piti ajatella kauniina ja haluttavana olentona, ei ollutkaan niin helppoa, varsinkin kun ilmoitettiin että haen sitten muualta jos sinulta en saa.
Hän haki, jäi kiinni.
Sai lähteä.
Ymmärtäkää joskus myös meitä miehiä, uskokaa tai älkää, meilläkin on tunteet vaikka emme niistä jatkuvasti julista.
Ryhdyin itse hankkimaan rakastajaa kun oman turvallisen ja hyvän miehen kanssa ei pelittänyt fyysinen puoli. Nyt olen eronnut ja täysin rakastajani pauloissa. IHANAA
Kuivaa oli meilläkin kun muksut oli pieniä. Mutta meillä oli viisi vuotta aika jolloin korkeintaan tehtiin kolmesti vuodessa temput. Miehestä tuli haluton ja musta halukas. Tilanne on nyt se, että masennuin omasta halukkuudestani, ja liikaa kyselin mieheltä, vaikka tämä sanoi et juttu on ok. Siis mies jos hieman lämpeni, mut tilanne on nykyään se, että ahdistun seksin jälkeen. Jotain traumoja ilmeisesti.
sinä et antanut kolmeen vuoteen ja nyt olet sitä mieltä ettei sun pidä odottaa. Eli mies saa olla puutteessa mutta sä et? Ja sitten kun olet kuitenkin rupsahtanut, turvonnut yms niin ei ihme ettei mies halua. Sairauttakin vielä, letko ajatellut mitä kaikkea olet ehkä saanut lukkoon miehessäs kun pihtaat 3 vuotta ja nyt sitten vaadit?
Mä en ihmettele yhtään et ämmiä pidetään alempina olentoina.
Ja kohta sä mäkättämällä estät miestäs lopullisesti toimimasta seksuaalisesti, sitten haet vierasta, jäät kiinni, susta tulee onnellinen yh ja sen jälkeen sä vingut täällä kun et kelpaa kellekkään ja toisessa foorumissa todistelet kilvan huorahtavien kanssasisartes kesken et oli sulla oikeus jakaa revaas kun miehes ei sua pannut, mitä siitä vaikka sillä oli kolme vuotta helvettiä sun kans ja silti se ei häipynyt... Tottakai sul on oikeus huorata, on on!