ekowell

myyjän laskujen mukaan sähkönkulutus vuodessa olis 32600kWh vielä ollaan rajoissa. lämpökeskuksen kokonaislämmitysteho olis 13,5kw ja lämpöpumpun lämpöteho olis 9kw. löysin tuusulasta yhden ekowell-edustaja, täytyy yrittää huomenna soittaa.

pia kirjoitti:

myyjän laskujen mukaan sähkönkulutus vuodessa olis 32600kWh vielä ollaan rajoissa. lämpökeskuksen kokonaislämmitysteho olis 13,5kw ja lämpöpumpun lämpöteho olis 9kw. löysin tuusulasta yhden ekowell-edustaja, täytyy yrittää huomenna soittaa.

Lue lisää

Sulla on jotain tosi mätää järjestelmässäsi. Sulla kuluu 2-3 kertaa liikaa sähköä. Epäilin koko viestiä ensin pilaksi.

Tuo myyjän ilmoitus (32600) on kokonaiskulutus, jonka pitäisi pudota kolmasosaan maalämpöpumpun kanssa.

Rekisteröidy tuonne maalämpöfoorumille: sieltä saa apuja. Mikäli kyseessä on vain asetusten virheellisyys niin maksat asentajalle turhasta kun voit ne yhtä hyvin itsekkin näpytellä.

http://www.saunalahti.fi/~aunepaa/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi

**Pialle** kirjoitti:

Sulla on jotain tosi mätää järjestelmässäsi. Sulla kuluu 2-3 kertaa liikaa sähköä. Epäilin koko viestiä ensin pilaksi.

Tuo myyjän ilmoitus (32600) on kokonaiskulutus, jonka pitäisi pudota kolmasosaan maalämpöpumpun kanssa.

Rekisteröidy tuonne maalämpöfoorumille: sieltä saa apuja. Mikäli kyseessä on vain asetusten virheellisyys niin maksat asentajalle turhasta kun voit ne yhtä hyvin itsekkin näpytellä.

http://www.saunalahti.fi/~aunepaa/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi

Lue lisää

Taisi edellinen kirjoittaja olla puolihupaisalla päällä. Ohjausjärjestelmä säätöjen teko puolivillaisten manuskojen pohjalta ei taida olla aina järkevintä puuhaa. Se voi vaatia suhteellisen paljon tietoa laitteesta, lämmönkeruusta ja lämmönjaosta.
Kepoisia nämä näkemykset, ettei ammatti-ihmisiä kannata käyttää. Jospa minäkin rupean lomalennolla lentoperämieheksi ja pojan kolauttaessa polvensa kirurgiksi? Tee-se-itse-ihmiset ovat usein vaarallisia itselle ja muille.

Matin veli kirjoitti:

Taisi edellinen kirjoittaja olla puolihupaisalla päällä. Ohjausjärjestelmä säätöjen teko puolivillaisten manuskojen pohjalta ei taida olla aina järkevintä puuhaa. Se voi vaatia suhteellisen paljon tietoa laitteesta, lämmönkeruusta ja lämmönjaosta.
Kepoisia nämä näkemykset, ettei ammatti-ihmisiä kannata käyttää. Jospa minäkin rupean lomalennolla lentoperämieheksi ja pojan kolauttaessa polvensa kirurgiksi? Tee-se-itse-ihmiset ovat usein vaarallisia itselle ja muille.

Lue lisää

Mulle ei sovi tuollaiset maalämpöpumput, hui!! Taidan pysytellä vaan hellan ääressä, siinä kun ei ole kuin 5 nappia. Laitan illalla tiskit koneeseen, niin MIES saa tulla ohjelmoimaan sen pesuOHJELMAN. Olen niin avuton nainen, huiiiiii!

Matin Veli:
Kutsutko kylmäkoneasentajan paikalle kuuntelemaan käykö jääkaappisi? Kutsutko sähköasentajan säätämään pattereita jos tulee kylmä?

Kyllä jokaisen Suomessa valmistetun laitteen manuaalista sen verran saa tolkkua että ohjeita seuraamalla saa käsityksen mitä laitteessa tapahtuu. Kyllä maalämpöpumppu on tarkoitettu ihan käyttäjän säädettäväksi. Turha pelotella vaikka kysyjä on nainen.

Feministi sika

avuton nainen kirjoitti:

Mulle ei sovi tuollaiset maalämpöpumput, hui!! Taidan pysytellä vaan hellan ääressä, siinä kun ei ole kuin 5 nappia. Laitan illalla tiskit koneeseen, niin MIES saa tulla ohjelmoimaan sen pesuOHJELMAN. Olen niin avuton nainen, huiiiiii!

Matin Veli:
Kutsutko kylmäkoneasentajan paikalle kuuntelemaan käykö jääkaappisi? Kutsutko sähköasentajan säätämään pattereita jos tulee kylmä?

Kyllä jokaisen Suomessa valmistetun laitteen manuaalista sen verran saa tolkkua että ohjeita seuraamalla saa käsityksen mitä laitteessa tapahtuu. Kyllä maalämpöpumppu on tarkoitettu ihan käyttäjän säädettäväksi. Turha pelotella vaikka kysyjä on nainen.

Feministi sika

Lue lisää

jos asia sen vaatii. Jos kylmähuoneen koneisto ei pelaa, kylmäasentaja tule. Sähkömiestä en kutsu säätämään pattereita, kun ei kuulu sen toimenkuvaan.

Pialla ongelma saattaa olla siinä, että pumpun ja lämmänjaon asetukset eivät ole keskenään lainkaan kohdakkain. Pelkkä pumpun manuaalin plaraus ei ratkaise ongelmia, jotka johtuvatkin esim. lämmönkeruusta tai -jaosta.

Ehkä joku teistä tee-se-itse-miehistä voisi mennä jeesaamaan Piiaa.

Matin veli kirjoitti:

jos asia sen vaatii. Jos kylmähuoneen koneisto ei pelaa, kylmäasentaja tule. Sähkömiestä en kutsu säätämään pattereita, kun ei kuulu sen toimenkuvaan.

Pialla ongelma saattaa olla siinä, että pumpun ja lämmänjaon asetukset eivät ole keskenään lainkaan kohdakkain. Pelkkä pumpun manuaalin plaraus ei ratkaise ongelmia, jotka johtuvatkin esim. lämmönkeruusta tai -jaosta.

Ehkä joku teistä tee-se-itse-miehistä voisi mennä jeesaamaan Piiaa.

Lue lisää

No niin Piia on yrittänytkin, tuloksetta.

Meillä ekowellin myyjä myi evt-750 mallin, jossa 9kw:n antoteho ( vastus), 220m2:n taloon. Pumppuvalmistajat arvioivat talon lämpötehotarpeeksi 10-13kw, eli sähkövastusta on ehkä tarvetta käyttää, joskin takka toivottavasti auttaa.

750 mallista näkee kompressorin ja sähkövastuksen käyttötunnit viimeiseltä vuorokaudelta, kuukaudelta ja vuodelta. Näkeekö teillä?

Samassa EKOWELL veneessä, APUA osoitteesta www.thermosystems.fi.

Miksi tuohon osoitteeseen pitäisi ottaa yhteyttä? Sama henkilö pitää maalämpöön liittyviä sivuja (www.uudenmaanmaalampo.fi). Streetsoundista kannattaa kai kysyä musiikista ja jälkimmäisen osoitteen kauttaa paremmin Ekowellin säädöistä.

Matin veli kirjoitti:

Miksi tuohon osoitteeseen pitäisi ottaa yhteyttä? Sama henkilö pitää maalämpöön liittyviä sivuja (www.uudenmaanmaalampo.fi). Streetsoundista kannattaa kai kysyä musiikista ja jälkimmäisen osoitteen kauttaa paremmin Ekowellin säädöistä.

Lue lisää

soitin tonne uudenmaan maalampöön, DI ei osannu neuvoa ja asentaja oli ensiapukursseilla, ja on niin työlistetty että jättää puhelin tarkotuksella autoon ei ehdi vastaamaan.!!!
tarkotus olis vaan kysyä asentajalta muutamia neuvoja, jos sellasen saa puhelimella kiinni.

odottelen soittoa, edelleen. tänään soitettu 3eri henkilölle. jatketaan taas huomenna.

pia kirjoitti:

odottelen soittoa, edelleen. tänään soitettu 3eri henkilölle. jatketaan taas huomenna.

Kuuluuko siitä kompuran ääntä ensinkään? Vai kuuluuko koko ajan?

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Kuuluuko siitä kompuran ääntä ensinkään? Vai kuuluuko koko ajan?

huomenna pitäis tulla "remontti-reiska" käymään.
todennäkösesti on väärät litkut koneessa. kolmelle henkillö kun soitti niin jokaisella eri näkemys asiasta. huomenna ehkä ollaan viisaampia.

pia kirjoitti:

huomenna pitäis tulla "remontti-reiska" käymään.
todennäkösesti on väärät litkut koneessa. kolmelle henkillö kun soitti niin jokaisella eri näkemys asiasta. huomenna ehkä ollaan viisaampia.

Lue lisää

Näitä väärien litkujen kanssa taistelijoita on ollut Ekowellillä enemmänkin. Pidä huoli,"pia", että et joudu maksumieheksi(naiseksi) muiden töppäilyiden takia.Ota pulloon näyte litkusta, mitä kierrossa on.
Ekowelliin ei tosiaan kaikki maalämpönesteet sovi, huhu kertoo jopa koko lämpöpumpun hajonneen väärän litkun takia!
Osa ko. laitteen jälleenmyyjistä on käyttänyt valmistajan ohjeen vastaista liuosta, joskus liuos on jo pantu lämpökaivon putkiin ja vaihdettu sitten!

+++ kirjoitti:

Näitä väärien litkujen kanssa taistelijoita on ollut Ekowellillä enemmänkin. Pidä huoli,"pia", että et joudu maksumieheksi(naiseksi) muiden töppäilyiden takia.Ota pulloon näyte litkusta, mitä kierrossa on.
Ekowelliin ei tosiaan kaikki maalämpönesteet sovi, huhu kertoo jopa koko lämpöpumpun hajonneen väärän litkun takia!
Osa ko. laitteen jälleenmyyjistä on käyttänyt valmistajan ohjeen vastaista liuosta, joskus liuos on jo pantu lämpökaivon putkiin ja vaihdettu sitten!

Lue lisää

Jätä :n kommentit omaan arvoonsa, tyyppi on LÄssähtäjä ja haukkuu jostain syystä kaikki muut pumput ja niiden jälleenmyyjät ja levittelee näköjään huhujakin. Ekowell on osatehopumppu ja siten kivi LÄssän kengässä, joka taitaa olla maailman ainoa täystehopumpun valmistaja.

olisi voinut yksikertaisesti ehdottaa liuoksen tarkistamista sen sijaan, että levittelee huhuja täällä.

Ne ekowellin pumpun ja vastuksen tuntilukemat olisi kiinnostavaa tietää.

kommentit kirjoitti:

Jätä :n kommentit omaan arvoonsa, tyyppi on LÄssähtäjä ja haukkuu jostain syystä kaikki muut pumput ja niiden jälleenmyyjät ja levittelee näköjään huhujakin. Ekowell on osatehopumppu ja siten kivi LÄssän kengässä, joka taitaa olla maailman ainoa täystehopumpun valmistaja.

olisi voinut yksikertaisesti ehdottaa liuoksen tarkistamista sen sijaan, että levittelee huhuja täällä.

Ne ekowellin pumpun ja vastuksen tuntilukemat olisi kiinnostavaa tietää.

Lue lisää

Edelliset kirjoitukset voi jättää omaan arvoonsa.

Viittaamallasi tuottella on riittävästi omia tärkeitä argumentteja, joita asiakkaat arvostavat.

Esimerkiksi:
Hinta on yksi tärkeä osa, suhteutettuna kokonaisuuteen.
Yrityksen historia, kokemus Suomen olosuhteista ja mitoituksesta, joilla perheen tarpeet täyttyy nyt ja tulevaisuudessa.
Kotimainen laite.
Täysteho - pienet käyttökulut (Nyt ja myös myöhemmin, kun sähkön hinta on aivan eri tasolla), pitkä laitteen käyttöikä, isommat komponentit (esim. kompressori, vaihtimet, varaaja, pumput, kylmäkomponentit ym).

Tulistusominaisuus, yhdistettynä varaajan vesitilavuuteen (useimmiten yli 300 litraa) saadaan lämminkäyttövesi kapasiteettia riittävästi perheen tarpeisiin ja poistettua legionella bakteeri riski.
(Yleensähän Suomessa käytetään myös sähkölämmitystaloissa 300:n litran käyttövesivaraajaa).

Laitteita on täystehokoneeksi suunniteltuja, osatehokoneeeksi suunniteltuja, sekä täys- ja osatehokoneita, jotka voidaan mitoittaa ASIAKKAAN näkemyksen mukaan kummalle vaan, joko osateholle (optimiteholle) tai täydelleteholle.

ASIAKASHAN itselleen sen parhaan päätöksen tekee, jolloin hinta ei välttämättä ole se ainut kriteeri.

Oikaisu kirjoitti:

Edelliset kirjoitukset voi jättää omaan arvoonsa.

Viittaamallasi tuottella on riittävästi omia tärkeitä argumentteja, joita asiakkaat arvostavat.

Esimerkiksi:
Hinta on yksi tärkeä osa, suhteutettuna kokonaisuuteen.
Yrityksen historia, kokemus Suomen olosuhteista ja mitoituksesta, joilla perheen tarpeet täyttyy nyt ja tulevaisuudessa.
Kotimainen laite.
Täysteho - pienet käyttökulut (Nyt ja myös myöhemmin, kun sähkön hinta on aivan eri tasolla), pitkä laitteen käyttöikä, isommat komponentit (esim. kompressori, vaihtimet, varaaja, pumput, kylmäkomponentit ym).

Tulistusominaisuus, yhdistettynä varaajan vesitilavuuteen (useimmiten yli 300 litraa) saadaan lämminkäyttövesi kapasiteettia riittävästi perheen tarpeisiin ja poistettua legionella bakteeri riski.
(Yleensähän Suomessa käytetään myös sähkölämmitystaloissa 300:n litran käyttövesivaraajaa).

Laitteita on täystehokoneeksi suunniteltuja, osatehokoneeeksi suunniteltuja, sekä täys- ja osatehokoneita, jotka voidaan mitoittaa ASIAKKAAN näkemyksen mukaan kummalle vaan, joko osateholle (optimiteholle) tai täydelleteholle.

ASIAKASHAN itselleen sen parhaan päätöksen tekee, jolloin hinta ei välttämättä ole se ainut kriteeri.

Lue lisää

"Täysteho - pienet käyttökulut"

Mitoitus asia. Esim. thermian osatehomitoitus on yli 90% huipputehon tarpeesta. Käytännössä, OIKEASTI se on täysitehomitoitus.

Jos pumppu ei osaa käyttää vastusta apuna (esim jos taloa laajennetaan), pumppu on huono/kömpelö.

Onko "täystehopumppu" nimisessä pumpussa oikeasti jotain etuja?
Miksi se olisi parempi kuin saman firman pumppu mitoitettuna 90% osateholle tai jopa samalle teholle?

"pitkä laitteen käyttöikä"

Kaipaa perustelua, please.
Se että se ajaa ~10% vähemmän käyttötunteja kasvattaa käyttöikää korkeintaan 10%.

"isommat komponentit (esim. kompressori, vaihtimet, varaaja, pumput, kylmäkomponentit ym). "

Mitä ne hyödyttää?
Perustele please, asia kiinnostaa.
Onko kierrosluvut alhaisemmat?

"ASIAKASHAN itselleen sen parhaan päätöksen tekee, jolloin hinta ei välttämättä ole se ainut kriteeri."


t. raksaaja, jolla pumppu edelleen tilaamatta (elbjörn wärme tillsvidare)

Oikaisu kirjoitti:

Edelliset kirjoitukset voi jättää omaan arvoonsa.

Viittaamallasi tuottella on riittävästi omia tärkeitä argumentteja, joita asiakkaat arvostavat.

Esimerkiksi:
Hinta on yksi tärkeä osa, suhteutettuna kokonaisuuteen.
Yrityksen historia, kokemus Suomen olosuhteista ja mitoituksesta, joilla perheen tarpeet täyttyy nyt ja tulevaisuudessa.
Kotimainen laite.
Täysteho - pienet käyttökulut (Nyt ja myös myöhemmin, kun sähkön hinta on aivan eri tasolla), pitkä laitteen käyttöikä, isommat komponentit (esim. kompressori, vaihtimet, varaaja, pumput, kylmäkomponentit ym).

Tulistusominaisuus, yhdistettynä varaajan vesitilavuuteen (useimmiten yli 300 litraa) saadaan lämminkäyttövesi kapasiteettia riittävästi perheen tarpeisiin ja poistettua legionella bakteeri riski.
(Yleensähän Suomessa käytetään myös sähkölämmitystaloissa 300:n litran käyttövesivaraajaa).

Laitteita on täystehokoneeksi suunniteltuja, osatehokoneeeksi suunniteltuja, sekä täys- ja osatehokoneita, jotka voidaan mitoittaa ASIAKKAAN näkemyksen mukaan kummalle vaan, joko osateholle (optimiteholle) tai täydelleteholle.

ASIAKASHAN itselleen sen parhaan päätöksen tekee, jolloin hinta ei välttämättä ole se ainut kriteeri.

Lue lisää

"Täysteho - pienet käyttökulut"

Mitoitus asia. Esim. thermian osatehomitoitus on yli 90% huipputehon tarpeesta. Käytännössä, OIKEASTI se on täysitehomitoitus.

Jos pumppu ei osaa käyttää vastusta apuna (esim jos taloa laajennetaan), pumppu on huono/kömpelö.

Onko "täystehopumppu" nimisessä pumpussa oikeasti jotain etuja?
Miksi se olisi parempi kuin saman firman pumppu mitoitettuna 90% osateholle tai jopa samalle teholle?

"pitkä laitteen käyttöikä"

Kaipaa perustelua, please.
Se että se ajaa ~10% vähemmän käyttötunteja kasvattaa käyttöikää korkeintaan 10%.

"isommat komponentit (esim. kompressori, vaihtimet, varaaja, pumput, kylmäkomponentit ym). "

Mitä ne hyödyttää?
Perustele please, asia kiinnostaa.
Onko kierrosluvut alhaisemmat?

"ASIAKASHAN itselleen sen parhaan päätöksen tekee, jolloin hinta ei välttämättä ole se ainut kriteeri."

Minulle mikään ei ole ainut kriteeri. Jep olen perfektionistiperkele.


t. raksaaja, jolla pumppu edelleen tilaamatta (elbjörn wärme tillsvidare)

raksaaja kirjoitti:

"Täysteho - pienet käyttökulut"

Mitoitus asia. Esim. thermian osatehomitoitus on yli 90% huipputehon tarpeesta. Käytännössä, OIKEASTI se on täysitehomitoitus.

Jos pumppu ei osaa käyttää vastusta apuna (esim jos taloa laajennetaan), pumppu on huono/kömpelö.

Onko "täystehopumppu" nimisessä pumpussa oikeasti jotain etuja?
Miksi se olisi parempi kuin saman firman pumppu mitoitettuna 90% osateholle tai jopa samalle teholle?

"pitkä laitteen käyttöikä"

Kaipaa perustelua, please.
Se että se ajaa ~10% vähemmän käyttötunteja kasvattaa käyttöikää korkeintaan 10%.

"isommat komponentit (esim. kompressori, vaihtimet, varaaja, pumput, kylmäkomponentit ym). "

Mitä ne hyödyttää?
Perustele please, asia kiinnostaa.
Onko kierrosluvut alhaisemmat?

"ASIAKASHAN itselleen sen parhaan päätöksen tekee, jolloin hinta ei välttämättä ole se ainut kriteeri."

Minulle mikään ei ole ainut kriteeri. Jep olen perfektionistiperkele.


t. raksaaja, jolla pumppu edelleen tilaamatta (elbjörn wärme tillsvidare)

Lue lisää

Kuulema olin lähettänyt saman viestin jo aiemmin, mutta eipä vaan tullut näkösälle "reload" napilla.

Noo saahaan varmaan tuplakehut?

raksaaja kirjoitti:

"Täysteho - pienet käyttökulut"

Mitoitus asia. Esim. thermian osatehomitoitus on yli 90% huipputehon tarpeesta. Käytännössä, OIKEASTI se on täysitehomitoitus.

Jos pumppu ei osaa käyttää vastusta apuna (esim jos taloa laajennetaan), pumppu on huono/kömpelö.

Onko "täystehopumppu" nimisessä pumpussa oikeasti jotain etuja?
Miksi se olisi parempi kuin saman firman pumppu mitoitettuna 90% osateholle tai jopa samalle teholle?

"pitkä laitteen käyttöikä"

Kaipaa perustelua, please.
Se että se ajaa ~10% vähemmän käyttötunteja kasvattaa käyttöikää korkeintaan 10%.

"isommat komponentit (esim. kompressori, vaihtimet, varaaja, pumput, kylmäkomponentit ym). "

Mitä ne hyödyttää?
Perustele please, asia kiinnostaa.
Onko kierrosluvut alhaisemmat?

"ASIAKASHAN itselleen sen parhaan päätöksen tekee, jolloin hinta ei välttämättä ole se ainut kriteeri."

Minulle mikään ei ole ainut kriteeri. Jep olen perfektionistiperkele.


t. raksaaja, jolla pumppu edelleen tilaamatta (elbjörn wärme tillsvidare)

Lue lisää

Ekowellin asiakaspalvelu ei ainakaan toimi. Kuka sitä nyt paikalle viitsisi tulla kun tiedossa ei ole kuin "tuskaa, hikeä ja kyyneliä" ehkä sitä vertakin. Ja Pia rukka palelee talossaan ja maksaa älytöntä sähkölaskua.

Soita Pia tehtaalle ja etsi käsiisi joku niistä 5 miehestä jotka siellä niitä pumppuja tekevät. Valita oikein isolla äänellä. Tulevat sitten Rovaniemeltä laittamaan laitteiston kuntoon. Toivottavasti.

Tsemppiä

raksaaja kirjoitti:

"Täysteho - pienet käyttökulut"

Mitoitus asia. Esim. thermian osatehomitoitus on yli 90% huipputehon tarpeesta. Käytännössä, OIKEASTI se on täysitehomitoitus.

Jos pumppu ei osaa käyttää vastusta apuna (esim jos taloa laajennetaan), pumppu on huono/kömpelö.

Onko "täystehopumppu" nimisessä pumpussa oikeasti jotain etuja?
Miksi se olisi parempi kuin saman firman pumppu mitoitettuna 90% osateholle tai jopa samalle teholle?

"pitkä laitteen käyttöikä"

Kaipaa perustelua, please.
Se että se ajaa ~10% vähemmän käyttötunteja kasvattaa käyttöikää korkeintaan 10%.

"isommat komponentit (esim. kompressori, vaihtimet, varaaja, pumput, kylmäkomponentit ym). "

Mitä ne hyödyttää?
Perustele please, asia kiinnostaa.
Onko kierrosluvut alhaisemmat?

"ASIAKASHAN itselleen sen parhaan päätöksen tekee, jolloin hinta ei välttämättä ole se ainut kriteeri."

Minulle mikään ei ole ainut kriteeri. Jep olen perfektionistiperkele.


t. raksaaja, jolla pumppu edelleen tilaamatta (elbjörn wärme tillsvidare)

Lue lisää

Tässä En ota mitään kantaa eri lämpöpumppumerkkeihin.

Kompressorin koon voi selvittää (kaikki ei ilmoita sitä esitteissä) esimerkiksi:

Vähentämällä sähkönottotehosta (Ilman sähkövastuksia) eri olosuhteissa, maapiirin liuospiirin pumpun ja lämmityksen kiertovesipumpun tehon = Kompressorin teho eri olosuhteissa.

Joskus hyötysuhdekertoimet ja sähkönottotehot ilmoitetaan laboratorio olosuhteissa (parhaimmissa mahdollisisa olosuhteissa). Tällöin esimerkiksi lämmintäkäyttövettä ei ole huomioitu ollenkaan)

Joskus ilmoitetaan saavutettavan osatehomitoituksella (esim. 50 %:ia) yli 90:n vuotuisen energiantarpeen.

Tämäkin laitteen merkistä riippumatta.

Mikäli täystehomitoitetussa lämpöpumpussa on 4:n kilowatin keskimääräinen kompressori (100 %:in mitoitus), osatehomitoitetussa (esim. 50 %:ia) 2:n kilowatin kompressori. Talo rakennetaan vuosikymmeniksi ja oletetaan että täysteholaitteen komponentit on täyttänyt perheen tarpeet 20 vuotta. Vastaavasti puolet pienemmillä komponenteilla samassa talossa on käyttötunnit suhteutettuna jo neljäkymmentä vuotta ( Jokainen voi päätellä tämän vaikutuksen).

Käyntijakson pituus haetaan varaajan litratilavuuden mukaan, suhteutettuna kompressoriin.
Iso kompressori (4) varaaja esim. 380 litraa
Pieni kompressori (2) varaaja 190 litraa.
Samalla eroalueella, sama käyntijakson pituus.

Puhtaasti täysteholaitteeksi suunnitellussa laitteessa, sähkövastusta käytetään varolaitteena, jos ja kun laitteeseen tulee käyttöhäiriö. Miksi sitä pitäis käyttää muulloin?
(Eihän linja-autoakaan käytetä soranajoon).
Hankinta vaiheessa mietitään tulevat lämmöntarpeet, jos alkuvaiheessa energian tarpeet ovat pienemmät, isompi kompressori on enemmän aikaa hiljaa, eikä ne myöskään silloin kuluta sähköä, eikä myöskään kulu.

Siihen asti kun pieni kompressori, vaihtimet, pumput, varaaja ym. riittää, sähkön kulutus on sama, sen jälkeen kun ei riitä tulee sähkövastus auttamaan, jolloin yhdellä ostetulla kilowatilla saadaan tasan tarkkaan yksi kilowatti.

Tässäkään ei ole mitään merkitystä minkä merkkinen laite on. Komponentit on joko pienempiä tai suurempia. Käyttötunteja tulee siinä suhteessa.

TE RAKENTAJAT ITSE MUODOSTATTE OMAN PARHAAN NÄKEMYKSENNE, MITOITUS ON TÄRKEÄÄ.

Pienemmällä rahalla vähemmän tavaraa, isommat käyttökulut.
Isommalla rahalla enemmän tavaraa ja ominaisuuksia, pienemmät käyttökulut ja käyttövuosia enemmän (suhteessa pieniin komponentteihin).

Perustelu kirjoitti:

Tässä En ota mitään kantaa eri lämpöpumppumerkkeihin.

Kompressorin koon voi selvittää (kaikki ei ilmoita sitä esitteissä) esimerkiksi:

Vähentämällä sähkönottotehosta (Ilman sähkövastuksia) eri olosuhteissa, maapiirin liuospiirin pumpun ja lämmityksen kiertovesipumpun tehon = Kompressorin teho eri olosuhteissa.

Joskus hyötysuhdekertoimet ja sähkönottotehot ilmoitetaan laboratorio olosuhteissa (parhaimmissa mahdollisisa olosuhteissa). Tällöin esimerkiksi lämmintäkäyttövettä ei ole huomioitu ollenkaan)

Joskus ilmoitetaan saavutettavan osatehomitoituksella (esim. 50 %:ia) yli 90:n vuotuisen energiantarpeen.

Tämäkin laitteen merkistä riippumatta.

Mikäli täystehomitoitetussa lämpöpumpussa on 4:n kilowatin keskimääräinen kompressori (100 %:in mitoitus), osatehomitoitetussa (esim. 50 %:ia) 2:n kilowatin kompressori. Talo rakennetaan vuosikymmeniksi ja oletetaan että täysteholaitteen komponentit on täyttänyt perheen tarpeet 20 vuotta. Vastaavasti puolet pienemmillä komponenteilla samassa talossa on käyttötunnit suhteutettuna jo neljäkymmentä vuotta ( Jokainen voi päätellä tämän vaikutuksen).

Käyntijakson pituus haetaan varaajan litratilavuuden mukaan, suhteutettuna kompressoriin.
Iso kompressori (4) varaaja esim. 380 litraa
Pieni kompressori (2) varaaja 190 litraa.
Samalla eroalueella, sama käyntijakson pituus.

Puhtaasti täysteholaitteeksi suunnitellussa laitteessa, sähkövastusta käytetään varolaitteena, jos ja kun laitteeseen tulee käyttöhäiriö. Miksi sitä pitäis käyttää muulloin?
(Eihän linja-autoakaan käytetä soranajoon).
Hankinta vaiheessa mietitään tulevat lämmöntarpeet, jos alkuvaiheessa energian tarpeet ovat pienemmät, isompi kompressori on enemmän aikaa hiljaa, eikä ne myöskään silloin kuluta sähköä, eikä myöskään kulu.

Siihen asti kun pieni kompressori, vaihtimet, pumput, varaaja ym. riittää, sähkön kulutus on sama, sen jälkeen kun ei riitä tulee sähkövastus auttamaan, jolloin yhdellä ostetulla kilowatilla saadaan tasan tarkkaan yksi kilowatti.

Tässäkään ei ole mitään merkitystä minkä merkkinen laite on. Komponentit on joko pienempiä tai suurempia. Käyttötunteja tulee siinä suhteessa.

TE RAKENTAJAT ITSE MUODOSTATTE OMAN PARHAAN NÄKEMYKSENNE, MITOITUS ON TÄRKEÄÄ.

Pienemmällä rahalla vähemmän tavaraa, isommat käyttökulut.
Isommalla rahalla enemmän tavaraa ja ominaisuuksia, pienemmät käyttökulut ja käyttövuosia enemmän (suhteessa pieniin komponentteihin).

Lue lisää

Lisää tietoa: www.maalampo.net

Perustelu kirjoitti:

Tässä En ota mitään kantaa eri lämpöpumppumerkkeihin.

Kompressorin koon voi selvittää (kaikki ei ilmoita sitä esitteissä) esimerkiksi:

Vähentämällä sähkönottotehosta (Ilman sähkövastuksia) eri olosuhteissa, maapiirin liuospiirin pumpun ja lämmityksen kiertovesipumpun tehon = Kompressorin teho eri olosuhteissa.

Joskus hyötysuhdekertoimet ja sähkönottotehot ilmoitetaan laboratorio olosuhteissa (parhaimmissa mahdollisisa olosuhteissa). Tällöin esimerkiksi lämmintäkäyttövettä ei ole huomioitu ollenkaan)

Joskus ilmoitetaan saavutettavan osatehomitoituksella (esim. 50 %:ia) yli 90:n vuotuisen energiantarpeen.

Tämäkin laitteen merkistä riippumatta.

Mikäli täystehomitoitetussa lämpöpumpussa on 4:n kilowatin keskimääräinen kompressori (100 %:in mitoitus), osatehomitoitetussa (esim. 50 %:ia) 2:n kilowatin kompressori. Talo rakennetaan vuosikymmeniksi ja oletetaan että täysteholaitteen komponentit on täyttänyt perheen tarpeet 20 vuotta. Vastaavasti puolet pienemmillä komponenteilla samassa talossa on käyttötunnit suhteutettuna jo neljäkymmentä vuotta ( Jokainen voi päätellä tämän vaikutuksen).

Käyntijakson pituus haetaan varaajan litratilavuuden mukaan, suhteutettuna kompressoriin.
Iso kompressori (4) varaaja esim. 380 litraa
Pieni kompressori (2) varaaja 190 litraa.
Samalla eroalueella, sama käyntijakson pituus.

Puhtaasti täysteholaitteeksi suunnitellussa laitteessa, sähkövastusta käytetään varolaitteena, jos ja kun laitteeseen tulee käyttöhäiriö. Miksi sitä pitäis käyttää muulloin?
(Eihän linja-autoakaan käytetä soranajoon).
Hankinta vaiheessa mietitään tulevat lämmöntarpeet, jos alkuvaiheessa energian tarpeet ovat pienemmät, isompi kompressori on enemmän aikaa hiljaa, eikä ne myöskään silloin kuluta sähköä, eikä myöskään kulu.

Siihen asti kun pieni kompressori, vaihtimet, pumput, varaaja ym. riittää, sähkön kulutus on sama, sen jälkeen kun ei riitä tulee sähkövastus auttamaan, jolloin yhdellä ostetulla kilowatilla saadaan tasan tarkkaan yksi kilowatti.

Tässäkään ei ole mitään merkitystä minkä merkkinen laite on. Komponentit on joko pienempiä tai suurempia. Käyttötunteja tulee siinä suhteessa.

TE RAKENTAJAT ITSE MUODOSTATTE OMAN PARHAAN NÄKEMYKSENNE, MITOITUS ON TÄRKEÄÄ.

Pienemmällä rahalla vähemmän tavaraa, isommat käyttökulut.
Isommalla rahalla enemmän tavaraa ja ominaisuuksia, pienemmät käyttökulut ja käyttövuosia enemmän (suhteessa pieniin komponentteihin).

Lue lisää

"Käyntijakson pituus haetaan varaajan litratilavuuden mukaan, suhteutettuna kompressoriin.
Iso kompressori (4) varaaja esim. 380 litraa
Pieni kompressori (2) varaaja 190 litraa.
Samalla eroalueella, sama käyntijakson pituus. "

Pitää paikkansa käyttöveden osalta.

Saanen päivittää:
"Samalla eroalueella, sama käyntijakson pituus, isommalla varaajalla pidempi lepojakso."




Mutta entäpä lämmityskaudella?

Käyntijakson pituutta voidaan muutella lämmitettävän massan mukaan, suhteutettuna kompressoriin. (lisäksi vaikuttaa ulkolämpötila, esimerkissä 1kw kulutus)
Iso kompressori (4) varaaja esim. 380kg (kj 30min, lj 2h = 20% käyntiaikaa, 9.6 käynnistystä/vrk)
Pieni kompressori (2) varaaja 20000kg (kj 26h, lj 52h = 33% käyntiaikaa, 0.3 käynnistystä/vrk)
Iso kompressori (4) varaaja esim. 20380kg (kj 13h, lj 52h = 20% käyntiaikaa, 0.35 käynnistystä/vrk)

Enään ei olekaan niin iso merkitys sillä vesivaraajan koolla jos lattialaatta otetaan mukaan.

(huom laskuissa voi olla pahojakin bujea, mutta idea lienee selvä)

(toki pitää huomata että ruåtsalaispumppu lämmittää käyttöveden erikseen, suomalaispumput muun lämmityksen ohessa)

Perustelu kirjoitti:

Tässä En ota mitään kantaa eri lämpöpumppumerkkeihin.

Kompressorin koon voi selvittää (kaikki ei ilmoita sitä esitteissä) esimerkiksi:

Vähentämällä sähkönottotehosta (Ilman sähkövastuksia) eri olosuhteissa, maapiirin liuospiirin pumpun ja lämmityksen kiertovesipumpun tehon = Kompressorin teho eri olosuhteissa.

Joskus hyötysuhdekertoimet ja sähkönottotehot ilmoitetaan laboratorio olosuhteissa (parhaimmissa mahdollisisa olosuhteissa). Tällöin esimerkiksi lämmintäkäyttövettä ei ole huomioitu ollenkaan)

Joskus ilmoitetaan saavutettavan osatehomitoituksella (esim. 50 %:ia) yli 90:n vuotuisen energiantarpeen.

Tämäkin laitteen merkistä riippumatta.

Mikäli täystehomitoitetussa lämpöpumpussa on 4:n kilowatin keskimääräinen kompressori (100 %:in mitoitus), osatehomitoitetussa (esim. 50 %:ia) 2:n kilowatin kompressori. Talo rakennetaan vuosikymmeniksi ja oletetaan että täysteholaitteen komponentit on täyttänyt perheen tarpeet 20 vuotta. Vastaavasti puolet pienemmillä komponenteilla samassa talossa on käyttötunnit suhteutettuna jo neljäkymmentä vuotta ( Jokainen voi päätellä tämän vaikutuksen).

Käyntijakson pituus haetaan varaajan litratilavuuden mukaan, suhteutettuna kompressoriin.
Iso kompressori (4) varaaja esim. 380 litraa
Pieni kompressori (2) varaaja 190 litraa.
Samalla eroalueella, sama käyntijakson pituus.

Puhtaasti täysteholaitteeksi suunnitellussa laitteessa, sähkövastusta käytetään varolaitteena, jos ja kun laitteeseen tulee käyttöhäiriö. Miksi sitä pitäis käyttää muulloin?
(Eihän linja-autoakaan käytetä soranajoon).
Hankinta vaiheessa mietitään tulevat lämmöntarpeet, jos alkuvaiheessa energian tarpeet ovat pienemmät, isompi kompressori on enemmän aikaa hiljaa, eikä ne myöskään silloin kuluta sähköä, eikä myöskään kulu.

Siihen asti kun pieni kompressori, vaihtimet, pumput, varaaja ym. riittää, sähkön kulutus on sama, sen jälkeen kun ei riitä tulee sähkövastus auttamaan, jolloin yhdellä ostetulla kilowatilla saadaan tasan tarkkaan yksi kilowatti.

Tässäkään ei ole mitään merkitystä minkä merkkinen laite on. Komponentit on joko pienempiä tai suurempia. Käyttötunteja tulee siinä suhteessa.

TE RAKENTAJAT ITSE MUODOSTATTE OMAN PARHAAN NÄKEMYKSENNE, MITOITUS ON TÄRKEÄÄ.

Pienemmällä rahalla vähemmän tavaraa, isommat käyttökulut.
Isommalla rahalla enemmän tavaraa ja ominaisuuksia, pienemmät käyttökulut ja käyttövuosia enemmän (suhteessa pieniin komponentteihin).

Lue lisää

HALOO, ONKO TÄÄLLÄÄ OSATEHOMIEHIIII!!!!!
Joko ootte kuusenalla alla, vai missä?

"ÄRSYTETÄÄN, JOSPA HERÄÄVÄT": WWW.MAALAMPO.NET

TÄYSTEHOOO

Perustelu kirjoitti:

Tässä En ota mitään kantaa eri lämpöpumppumerkkeihin.

Kompressorin koon voi selvittää (kaikki ei ilmoita sitä esitteissä) esimerkiksi:

Vähentämällä sähkönottotehosta (Ilman sähkövastuksia) eri olosuhteissa, maapiirin liuospiirin pumpun ja lämmityksen kiertovesipumpun tehon = Kompressorin teho eri olosuhteissa.

Joskus hyötysuhdekertoimet ja sähkönottotehot ilmoitetaan laboratorio olosuhteissa (parhaimmissa mahdollisisa olosuhteissa). Tällöin esimerkiksi lämmintäkäyttövettä ei ole huomioitu ollenkaan)

Joskus ilmoitetaan saavutettavan osatehomitoituksella (esim. 50 %:ia) yli 90:n vuotuisen energiantarpeen.

Tämäkin laitteen merkistä riippumatta.

Mikäli täystehomitoitetussa lämpöpumpussa on 4:n kilowatin keskimääräinen kompressori (100 %:in mitoitus), osatehomitoitetussa (esim. 50 %:ia) 2:n kilowatin kompressori. Talo rakennetaan vuosikymmeniksi ja oletetaan että täysteholaitteen komponentit on täyttänyt perheen tarpeet 20 vuotta. Vastaavasti puolet pienemmillä komponenteilla samassa talossa on käyttötunnit suhteutettuna jo neljäkymmentä vuotta ( Jokainen voi päätellä tämän vaikutuksen).

Käyntijakson pituus haetaan varaajan litratilavuuden mukaan, suhteutettuna kompressoriin.
Iso kompressori (4) varaaja esim. 380 litraa
Pieni kompressori (2) varaaja 190 litraa.
Samalla eroalueella, sama käyntijakson pituus.

Puhtaasti täysteholaitteeksi suunnitellussa laitteessa, sähkövastusta käytetään varolaitteena, jos ja kun laitteeseen tulee käyttöhäiriö. Miksi sitä pitäis käyttää muulloin?
(Eihän linja-autoakaan käytetä soranajoon).
Hankinta vaiheessa mietitään tulevat lämmöntarpeet, jos alkuvaiheessa energian tarpeet ovat pienemmät, isompi kompressori on enemmän aikaa hiljaa, eikä ne myöskään silloin kuluta sähköä, eikä myöskään kulu.

Siihen asti kun pieni kompressori, vaihtimet, pumput, varaaja ym. riittää, sähkön kulutus on sama, sen jälkeen kun ei riitä tulee sähkövastus auttamaan, jolloin yhdellä ostetulla kilowatilla saadaan tasan tarkkaan yksi kilowatti.

Tässäkään ei ole mitään merkitystä minkä merkkinen laite on. Komponentit on joko pienempiä tai suurempia. Käyttötunteja tulee siinä suhteessa.

TE RAKENTAJAT ITSE MUODOSTATTE OMAN PARHAAN NÄKEMYKSENNE, MITOITUS ON TÄRKEÄÄ.

Pienemmällä rahalla vähemmän tavaraa, isommat käyttökulut.
Isommalla rahalla enemmän tavaraa ja ominaisuuksia, pienemmät käyttökulut ja käyttövuosia enemmän (suhteessa pieniin komponentteihin).

Lue lisää

Eli tuo "Täysteho" on puhdas markkinointitermi (agressiivisen markkinoinnin). Mutta toki mitoitus on tärkeää, ja varsinkin sekä ali- että ylimitoituksen välttäminen.

juupas kirjoitti:

Eli tuo "Täysteho" on puhdas markkinointitermi (agressiivisen markkinoinnin). Mutta toki mitoitus on tärkeää, ja varsinkin sekä ali- että ylimitoituksen välttäminen.

Markkinointitermi on hyvä sana.
Laskeskelin piruuttani Etelä-Suomen 200 m2 talolle kahta teoreettista vaihtoehtoa.
Toinen on täysteho, joka lämmittää koko talon -30C saakka, eli 100%-teho. Toinen tekee saman -20C ulkolämpötilaan jonka jälkeen paikkaa tuon puuttuvan tehon suoralla sähköllä, eli 76%-teho.
Etelä-Suomessa on tilastollisia astepäiviä n. 4 jolloin pakkasta on yli -20C.
Tulokset: Osatehon suurempi sähkönkulutus maksaa 7 € enempi vuodessa kuin "täystehon".

Raksu kirjoitti:

Markkinointitermi on hyvä sana.
Laskeskelin piruuttani Etelä-Suomen 200 m2 talolle kahta teoreettista vaihtoehtoa.
Toinen on täysteho, joka lämmittää koko talon -30C saakka, eli 100%-teho. Toinen tekee saman -20C ulkolämpötilaan jonka jälkeen paikkaa tuon puuttuvan tehon suoralla sähköllä, eli 76%-teho.
Etelä-Suomessa on tilastollisia astepäiviä n. 4 jolloin pakkasta on yli -20C.
Tulokset: Osatehon suurempi sähkönkulutus maksaa 7 € enempi vuodessa kuin "täystehon".

Lue lisää

Päiviä jolloin pakkasta on alle -20C on n. 4 ja astepäiviä kertyy 39 Kd.

varma kirjoitti:

Ekowellin asiakaspalvelu ei ainakaan toimi. Kuka sitä nyt paikalle viitsisi tulla kun tiedossa ei ole kuin "tuskaa, hikeä ja kyyneliä" ehkä sitä vertakin. Ja Pia rukka palelee talossaan ja maksaa älytöntä sähkölaskua.

Soita Pia tehtaalle ja etsi käsiisi joku niistä 5 miehestä jotka siellä niitä pumppuja tekevät. Valita oikein isolla äänellä. Tulevat sitten Rovaniemeltä laittamaan laitteiston kuntoon. Toivottavasti.

Tsemppiä

Lue lisää

tehtaalle soitin mutta sieltä vastas joku sähköpuolen mies. hän sano että ei ihan tarkkaan osaa neuvoa. mutta sain "REISKAN" käymään. tiesi koneesta todella paljon. meillä oli kaikki säädöt miten sattuu.ihmeissään olisin ollut jos kirja kädessä olisin lähtenny niitä arvoja muutteleen. reiska sano heti mitä arvoja kannattaa vaihdella ja miksi. vaikka tuosta neuvosta joutuu maksamaan niin kyllä se kannatti.liuoksien lämpöanturat oli rikki. vielä ei pysty sanoon auttoko säädöt lämmitykseen, sen näkee muutaman päivän päästä.

pia kirjoitti:

tehtaalle soitin mutta sieltä vastas joku sähköpuolen mies. hän sano että ei ihan tarkkaan osaa neuvoa. mutta sain "REISKAN" käymään. tiesi koneesta todella paljon. meillä oli kaikki säädöt miten sattuu.ihmeissään olisin ollut jos kirja kädessä olisin lähtenny niitä arvoja muutteleen. reiska sano heti mitä arvoja kannattaa vaihdella ja miksi. vaikka tuosta neuvosta joutuu maksamaan niin kyllä se kannatti.liuoksien lämpöanturat oli rikki. vielä ei pysty sanoon auttoko säädöt lämmitykseen, sen näkee muutaman päivän päästä.

Lue lisää

Jos löytyi viallisia antureita, niin lähtee varmasti toimimaan. Kunnollisen toiminna kuulee kompuran käynnistäkin. Se käy näillä keleillä jonkin aikaa ja myös pysähtyy. Onhan sähkövastuksellekin merkkivalo? Sähkövastuksen ei pitäisi olla päällä ennenkuin kovilla pakkasilla.