Uudet vesimittari-laskutukset puhuttaa jo=VÄÄRÄÄ!

Kuten on ollut havaittavissa mm. Helsingin uudiskohteissa mukaan lukien Hason kiinteistöt, on vesimittareiden lukemiin perustuva vedenkulutus varsin epätarkkaa ja vääränlaista . Aiheesta oli avaus aikaisemmin keväällä ja kummallista kyllä asia ja veden kulutus omalla kohdalla tai ennen kaikkea sen laskutus/ tasauslaskutus perusteet eivät herättäneet kummeksuntaa laajemmin edes asukkaiden omaan kulutuskäytäntöön nähden!? Hajontaa kun on ollut varsin kummallisella tavalla em. kohteissa joista nyt myös Helsingin Sanomat kirjoittaa 20.7.-15 artikkelissa mm. Kalasataman (Hki) uudiskohteissa ilmenneissä epäselvyyksissä!
Joten kyllä kannattaa ihmetellä mutta myös pyytää selvitystä jos em. tasauslaskut muuttuvat suuntaan tai toiseen, josta myös esimerkkejä kerrotaan jutussa!
__________________________________-
http://www.hs.fi/talous/a1437273652188

Pakolliset huoneisto­kohtaiset vesimittarit toimivat kehnosti

Vikojen takia moni taloyhtiö on palannut perinteiseen laskutukseen.
Talous 20.7.2015 2:00 Päivitetty: 20.7.2015 7:08
Heikki Arola Helsingin Sanomat
Kaikki uudet asuintalot, lukuun ottamatta yhden asunnon taloja, velvoitettiin muutama vuosi sitten varustettaviksi asuntokohtaisin vesimittarein. Tarkoitus oli hyvä, mutta käytännön toteutus on osoittautunut hankalaksi.

"Tästä on tulossa jonkin sortin katastrofi", sanoo isännöitsijä ja toimitusjohtaja Risto Reijonen Isännöintiprofiilista.

Reijosen isännöintiyhtiö hoitaa useita taloja, joissa on päätetty luopua huoneistokohtaisista mittareista, koska ne eivät toimi luotettavasti.
Perinteisessä mallissa yhtiökokous päättää kiinteästä vesimaksusta vuosi kerrallaan joko asukkaiden lukumäärän tai asunnon pinta-alan mukaan.

Tuore esimerkki Reijosella on Helsingin Kalasatamassa kaksi vuotta vanhassa talossa. Siellä kevään yhtiökokous päätti toistaiseksi luopua huoneistomittareiden käytöstä epäluotettavuuden takia.

Ongelma tässä Leonkadun talossa oli se, että vedet taloon toimittavan Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) keskusmittarin ja asuntojen mittareiden yhteenlasketut luvut eivät vastanneet lähimainkaan toisiaan.

Taloyhtiö on kahden vuoden olemassaolonsa aikana käyttänyt HSY:n päämittarin mukaan noin 11,5 miljoonaa litraa vettä. Asuntokohtaiset mittarit väittävät vettä menneen kaikkiaan vain noin kolmannes tästä eli 4,2 miljoonaa litraa.

HSY laskuttaa taloa mittauksensa mukaan. Osakaslaskut sen sijaan pitäisi jyvittää asuntomittareiden perusteella.

"Yhtiökokous päätti panna järjestelmän jäähylle ja isännöitsijälle annettiin tehtäväksi tutkia järjestelmää", Reijonen kertoo.

Jos järjestelmän viat selviävät ja yhtiö yrittää vielä ottaa sen käyttöön, se vaatii korjauksia, jotka lankeavat taloyhtiön maksettaviksi.

Isännöitsijän tekemä tutkinta aiheuttaa talolle 30 000 euron lisäkustannuksen.

Rakentaja, joka Leonkadun tapauksessa on rakennusyhtiö NCC, vastaa korjauksista takuuaikana, joka on kaksi vuotta. Sen jälkeen maksut tulevat omistajan eli taloyhtiön kontolle.

Reijonen kertoo, että hänen toimistollaan on ollut tai on hoidossa useita muitakin taloja, joissa on päätetty tai harkitaan siirtymistä vanhaan vesilaskutukseen
"Meillä on asiakkaana eräs rivitalo, jossa yksi perhe ei mittarin mukaan käyttänyt lainkaan vettä. Siitä huolimatta tämäkin perhe kannatti järjestelmän muutosta."

Huoneistomittarien ongelmat on havaittu myös Satossa, joka on Suomen suurin vuokra-asuntojen omistaja.

Satolla on kaikkiaan 24 200 asuntoa, joista noin kymmenen prosenttia eli 2 300 asuntoa on varustettu huoneistomittareilla. Tämän verran yhtiö on ehtinyt rakennuttaa asuntokannastaan vuoden 2011 alusta lähtien, jolloin asuntomittarit tulivat pakollisiksi.

Saton taloissa vain osa mittareista on käytössä. Niitä käytetään 900 asunnossa ja 1 400 mittaria on pantu jäähylle.

"Käytämme osaa mittareista siksi, että haluamme olla mukana seuraamassa alan kehitystä. Ehkä ne vielä tulevaisuudessa toimivat siten kuin niiden pitäisi", sanoo Saton johtaja Juha-Pekka Järvenpää.
Mittareissa on Järvenpään mukaan havaittu paljon ongelmia.

Yleisesti ottaen ne ovat olleet herkkiä vioittumaan ja esimerkiksi ukkonen on saattanut laittaa järjestelmät epäkuntoon.

Pahempi ongelma on sama, jonka kanssa Reijonen painii Kalasatamassa: mittareiden epäluotettavuus.

Jos asukkaiden luottamus mittaukseen ja laskutukseen menee, sitä on vaikea palauttaa.

Mittareita on kahdenlaisia, halpoja mekaanisia, jotka pitää käydä erikseen lukemassa, ja kalliimpia etäluettavia.

Saton tavoitteena on Järvenpään mukaan päästä automaattiseen järjestelmään, jossa asuntokohtaiset kulutusluvut siirtyvät suoraan reskontran kautta asukkaan vuokraan. Tällaiseen on vielä matkaa.

Yllätyksenä on tullut myös järjestelmien lyhytikäisyys, mikä voi olla vain kymmenen vuotta. Se tulee kalliiksi asukkaille.
_________________________________________________________________________-

Kyllä näin, vaikka veden hinta muuttuu se ei ratkaise asiaa!