Minua ei ole

Sinuakaan ei kai ole olemassa. Hulluuteni on liikaa. Olen pääni sisällä yksin saarella jota ei löydy kartalta. Minä haluan sieltä pois, mutta siellä ei ole mitään mistä tehdä edes lauttaa.

Sama täällä. Mua ei ole olemassa. En merkinnyt kellekään mitään, kukaan ei muista tai kaipaa mua.

Minä olisin halunnut olla aina hänen kanssaan, mutta en voi olla sekuntiakaan. Olen niin outo ja sekava ja ailahteleva. En saa pidettyä ajatuksiani kasassa. On todella hylätty olo mutta en voi odottaa muuta, kun näkemykseni itsestäni on niin vaihteleva ja mielialani niin eläväisiä. Olen yrittänyt olla ajattelematta ja haaveilematta, mutta mieleni muuttuu niin nopeasti, että 10minuuttia ja haaveilen taas hänen läheisyydestään.

Tiedän män.Olen aina tiennyt!

No ehkä hän joskus onnistuu mahdottomassa. Löytää keinon päästä sydämeeni ja suojamuurieni sisäpuolelle.

Mä en oo käyny täällä moneen moneen viikkoon ja päivään mut nyt satuin käväseen vaan. Mietin just äsken kaikkee ja mä päädyin siihen et sä oot oikeesti hyvä tyyppi.
Vaikka kaikkee tapahtu ja mä pidin sua ihan kauheena ja mun ilme tais myös kertoo sen nii mä olin kyllä vääräs. Sul oli oikeus käyttäytyy silleen miten sä käyttäydyit ja katkasta välit muhun. Mä tein liikaa kaikkee tyhmää. Sori. Mä olin ihan turhaan sulle vihanen.
Tää viesti ei täällä auta mitään ja ei varmaa ees mee oikeelle mut kirjotinpahan vaan tän tänne. Toivon et oikee lukis tän. Mukavaa iltaa/yötä kaikil.

Menen itkemään ja nukkumaan. Oikeasti en halua muuta kuin rakkautta rakkaalta. Mutta se on niin vaikeaa kun ei ole tarpeeksi sosiaalinen ja pelkää kuollakseen läheisyyttä ja sielunsa arkojenpaikkojen paljastamista. Hyvää yötä.