Nollajohto selvennystä ?

Nollajohdon jännite ei ole 0 V silloin kun siinä kulkee virtaa.
Laskepas huviksesi paljonko on jännite pistorasialla nollassa kun virtaa kulkee 10 A ja johto on 15 m pitkä ja vahvuudeltaan 1,5 mm2.

Joo kyllä nollajohdossa aina pieni jännitehäviö on kun virtaa kulkee, tämä jännitehäviö ei ole ihmisille vaarallinen mutta aiheuttaa helposti häiriöitä esim atk ja audio -laitteissa, kun potentiaaliero pyrkii tasoittumaan.
Tämä häiriö juttu on ollut suurimpana syynä nollauksen / PEN johtojen kiellolle uudisasennuksissa, suurin osa luulee että turvallisuus näkökohdat ovat olleet suurimpana syynä tälle mutta näin ei tosiaan ole.

tärsky kirjoitti:

Nollajohdon jännite ei ole 0 V silloin kun siinä kulkee virtaa.
Laskepas huviksesi paljonko on jännite pistorasialla nollassa kun virtaa kulkee 10 A ja johto on 15 m pitkä ja vahvuudeltaan 1,5 mm2.

Lue lisää

Arvaain että tästä ruvetaan saivartelemaan, siksi siinä luki 'noin' 0 V

Utfyt kirjoitti:

Arvaain että tästä ruvetaan saivartelemaan, siksi siinä luki 'noin' 0 V

Paljonko laitat toleranssiksi tuohon 0 V:n?

kjkkhkj kirjoitti:

Paljonko laitat toleranssiksi tuohon 0 V:n?

Tässä oli kysymys siitä, miksi nollajohdosta ei saa sähköiskua.

Jos systeemissä on nollattu pistorasia, niin silloin on ykkösluokan laitteiden kuoressa oikosulun sattuessa 115 V.
Jos TNC-järjestelmän nollajohdin on poikki, niin maasulun sattuessa nollajohtimessa ja laitteen kuoressa on 230 V.
Sen vuoksi käytetään suojajohdinta. Suojajohdinta on käytetty kauan ennenkuin kukaan oli tietokoneista kuullutkaan. Suojajohtimella ei sitkeistä harhaluuloista huolimatta ole mitään tekemistä häiriösuojauksen kanssa. Itse asiassa paljon vähemmillä häiriöillä selviää, jos hylkää suojamaadoitukset ja käyttää suojaerotusta ja paikallista potentiaalintasausta.

hhgfjk kirjoitti:

Jos systeemissä on nollattu pistorasia, niin silloin on ykkösluokan laitteiden kuoressa oikosulun sattuessa 115 V.
Jos TNC-järjestelmän nollajohdin on poikki, niin maasulun sattuessa nollajohtimessa ja laitteen kuoressa on 230 V.
Sen vuoksi käytetään suojajohdinta. Suojajohdinta on käytetty kauan ennenkuin kukaan oli tietokoneista kuullutkaan. Suojajohtimella ei sitkeistä harhaluuloista huolimatta ole mitään tekemistä häiriösuojauksen kanssa. Itse asiassa paljon vähemmillä häiriöillä selviää, jos hylkää suojamaadoitukset ja käyttää suojaerotusta ja paikallista potentiaalintasausta.

Lue lisää

Just joo sinun omat sitkeät luulosi ovat väärässä, mietippä esimerkiksi hetki miksi standardi vieläkin sallii tieytyissä tapauksissa PEN -johdon maininnalla jos "ei ole johtavia yhteyksiä kuten tietoliikenneverkkoja..."

Höpöhöpöhöpö. Turhaan jauhat pashaa.
Suojajohdin on sitä varten, että 230 V ei pääse leviämään televerkkoon, jos PEN tai nolla katkeaa.
Häiriösuojauksen kanssa ei suojamaadoituksella ole mitään tekemistä.

hgfkjl kirjoitti:

Höpöhöpöhöpö. Turhaan jauhat pashaa.
Suojajohdin on sitä varten, että 230 V ei pääse leviämään televerkkoon, jos PEN tai nolla katkeaa.
Häiriösuojauksen kanssa ei suojamaadoituksella ole mitään tekemistä.

Lue lisää

Justjoo tuo sinun televerkkosi kertookin jo kaiken ymmärtämyksesi tasosta ja muutenkin olet ilmeisesti sen verran nuori ettei homman taustat ole oikein sinulle selvillä.
Voihan tietysti sanoa jos saivartelemaan haluaa alkaa että erillisellä suojajohdolla ei ole varsinaisesti tekemistä häiriösuojauksen kanssa mutta jos erillisen suojajohdon sijaan käytetäänkin nollausta/Pen johtimia niin niitä häiriöitä alkaakin ilmenemään...

Höpöhöpöhöpö. Turhaan jauhat pashaa. Sähkömittauslaboratorioissa käytetään maasta erotettua systeemiä nimenomaan sen takia, että päästään eroon suojamaadoituksesta johtuvista häiriöistä. Suojajohdin kerää kaikki häiriöt maan ja taivaan väliltä niikuin radioantenni ja kytkee ne maadoituksen ja suojamaadoitetun laitteen välille.
Suojamaadoituksella ei todellakaan ole mitään tekemistä häiriösuojauksen kanssa.
Pistejonosi voit työntää sinne.

No turhahan tätä on jatkaa kun et kerran ymmärrä...

Täsmälleen. Huuhaahörhöilyä ja turhanaikaista mutuilua en ole koskaan ymmärtänyt.

Noin suurta ymmärrystä en olisikaan sinulta osannut odottaa, ymmärryksesi saattaa jopa vieläkin kasvaa jos vaikka käyt lukemassa oheisen linkin takaa sivulta 10 juttua maadoittamisen historiasta...
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9770/Pihlavirta.Sakari.pdf

> Jos järjestelmässä sattuu oikosulku niin nollajohtimessa ei ole jännitettä, ei myöskään vaihde johtimessa (sulake palaa).

Palaa sitten kun palaa. 10 A tulppasulake kestää tovin jopa 30 A virtaa eli kun on pitkää jatkojohtoa tai ylimenovastusta siinä oikosulussa, niin kerkiää sähkölaitetta koskettava ukko aikansa siinä sätkimään.

> Mitä hyötyä on siirtää nollaus yhä kauemmas käyttökohteesta (pistorasiasta)?

Saatiin yksi pelkästään suojaukselle pyhitetty johdin. Nollaus on loppujen lopuksi helvetin riskialtis ratkaisu

- jos nollajohto katkeaa, laitteen kuori muuttuu jännitteelliseksi! (0-johto nousee samaan potentilaaliin vaihejohdon kanssa -> myös kuoressa 230 V)

huom "katkeaminen" voi tarkoittaa sitäkin, että pistetään KPH valo pois päältä ... ja katkaisija sattuukin katkomaan nollaa eikä vaihejohtoa. PK pistorasia on lisätty jälkikäteen KPH valaisimen rinnalle ja maadoitus järjestetty, tietenkin, nollaamalla. Siis valot pois -> PK kuoressa 230 V. Näitä on ollut vanhoissa kerrostaloissa...

- jos menee johdot ristiin (vaihe ja 0), on nollatun laitteen kuoressa 230 V

Maallikkojen tekeminä on ollut myös näitä nollattuja liesituulettimen tai uppopumpun liitäntäjohtoja, jatkojohtoja yms. Kuolemantapauksiakin on ollut...

- erillinen suojamaa mahdollistaa myös vikavirtasuojien käytön

Sulakkeet ovat enempi johtojen ylikuormitussuojia. Ne eivät aina katkaise virtaa riittävän nopeasti. Esim. jos johtimen kuori on rikki ja käsi osuu paljaaseen vaihejohtimeen ... ei riitä virta sulakkeen polttamiseen, ei.

Joo korkattiin heinäkuussa, pantiin korkki kiinni heinäkuun lopulla ja ollaan oltu jo pari kuukautta duunissakin. Sä oot HIUKAN myöhässä tästä saunaillasta.