Cee'din 1.4 ja 1.6 vaparit korvataan 1.0 litraisella 3-sylinterisellä turbokoneella, tehot 74 ja 88 kW.
Kian uudet pienet bensaturbot
vaparit_pois
24214
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Koskas Suomessa hynyn ja kian keulalla?
Taanoin faceliftin yhteydessä puhuttiin syksystä 2014.... VAGniikan maailma lupailee nyt elokuuta 2015.
Tuo facelift herätti jonkinasteista kiinnostusta, mutta nyt voisi hitusen harmittaa, jos olisin jäänyt odottamaan niitä bensaturboja. Eipä silloin ainakaan mainittu, että tuutista tulee ulos pelkästään 1,0 l päristimiä! Tehot jopa tippuu vapareihin verrattuna ja vääntöäkin tulee lisää vain aavistus. Toki turbokoneessa se teho & vääntö saadaan järkevämmälle alueelle, mutta silti - voi sitä näinkin valmistaja itseään jalkaan ampua. BTW, tojo teki ihan saman tempun.
Ei Kia muita korvaa, 1.0 on vaan lisä. Automaatti crdi muuttuu 7 vaihteiseksi kaksoiskytkimellä. Tehoja ja vääntö lisää. Co arvot putoaa reilusti nykyisestä 146.
> Ei Kia muita korvaa, 1.0 on vaan lisä.
Vaikka VAGniikan maailman on tunnetusti VAGin mainoslehtinen, uskon silti sitä enemmän. Siis 1,0 päristin KORVAA 1,4 ja 1,6 l vaparit. Paljonkos niitä muita bensakoneita olikaan Cee'diin tarjolla? 2,0 vapari + 4-vaihteinen mehumaija? Ai ei enää, miksiköhän?
1,0 päristimestä on 2 tehoversiota, 74 ja 88 kW. Eli tehokkain moottori on 11 kW/11 % vähäväkisempi kuin tällä hetkellä tehokkain tarjolla oleva bensakone. Tehokkaimmaksi moottoriksi jää diesel.
Vääntö kasvaa huikeat 5 % ... siis ei käytännössä lainkaan, mutta turbon kanssa se vääntö toki tulee käyttöön normaaleilla kierrosluvuilla. Nythän "vääntöalue" on jossain >4000 rpm 8-o
Ei noita arvoja kannata pelkästään paperilla tuijotella. Tuollaiset piskuiset turbokoneet ovat laajan vetoalueensa ansiosta yllättävän pätevän tuntuisia ajossa, eikä sellaiseen tottuessa tule ikävä vanhoja vapaastihengittäviä kierroskoneita. Paria saksalaista poikkeusta lukuunottamatta ne ovat osoittautuneet eri valmistajilla ihan luotettaviksikin. Eikä näissä saksalaisissa "poikkeuksissakaan" pienen moottorin ahtaminen ole ollut se pääongelma.
Asia on yksinkertaisesti niin, että kokoajan kiristyvät päästömääräykset sanelevat mitä tekniikkaa käytetään ja kuutiotilavuuden pienentäminen on oikeastaan ainoa ratkaisu. Pienen moottorin ahtaminen yhdistettynä suorasuihkutukseen on yksi ja suhteellisen helppo ratkaisu, jolloin päästöt pysyvät kurissa mutta teho säilyy kokoa suuremman moottorin tasolla. Lisäplussana ajaja saa sitkeästi laajalla alueella vääntävän moottorin.
3-pyttyinen kone hyvin tasapainoitettuna käy erittäin nätisti ja kuulostaa kierroksia käytettäessä mainiolta. Tämän ovat muutama prätkävalmistajakin oivaltaneet.
Kuutiotilavuuden pienentäminen on tietysti ratkaisu päästöjen vähentämiseen, mutten ole sitä mieltä, että mitä pienempi, sitä parempi. Turbokoneissa "ylimääräinen" tehoreservi ei ole yhtä paha juttu kulutuksen kannalta kuin vapareissa ... siis jos lähdettäisiin hakemaan 140 hv tehoja tai >200 Nm vääntöä perinteisellä tyylillä = laittamalla pellin alle 2-2,5 l pata.
Normikulutuksilla voi jo nykyään pyyhkiä sanonko minkä. Ne ovat täydelllisesti irtaantuneet todellisuudesta muutaman viime vuoden aikana. Testiohjelmassa ajetaan höyhenen kevyellä kaasulla, ilman ajovaloja, ilman ilmastointia, autot saa olla tuunattuja (renkaat pumpattu pinkeiksi, saiko peräti sivupeilitkin poistaa yms.) joten normikulutuksien ainoa arvo on tällä hetkellä verottajan kusetus - pieni CO-lukema = vähemmän veroa.
Ainkaan Fordin 1 litrainen ei käytännön ajossa ole lunastanut taloudellisuuslupauksia. Samaa on ollut vaparienkin kanssa ts. iskutilavuuden pienentäminen ei loputtomiin pienenennä kulutusta, etenkään maantiellä, moottoriteistä nyt puhumattakaan. Vaikka normikulutukset tälläviisiin tippuukin, epärealistisesta testimenetelmästä johtuen.
Varttilitra lisää, niin sitten olisi huomattavasti uskottavampi yhdistelmä käsissä.
Jo oli aikakin. Vielä kun Toyota ja muut tekisivät samoin. Voisi taas japseja harkita.
Toyota on jo tänä keväänä esitellyt turbomoottorinsa. Se suomessakin jo saatavilla oesim. Aurikseen.
Mazda uudessa tekniikassaan luottaa puristusuhteen nostoon, Honda menee vielä perinteisellä tekniikalla, kuten Subarukin, tosin Subaru käyttää edelleen boxereita.
Nissanin kuuluu osana Renault-konserniin ja Renaultin pikkuturbotekniikkaa on Nissanilla ollut käytössä jo jonkin aikaa.
Suzukin huhuillaan kehittävän pieniä ahdettuja moottoreita. Heillä on pitkää kokemusta 3-sylinterisistä pikkumoottoreista.
Koskas yariksen nokalla turbobensa?
Kai se siihenkin tulee saataville, ainakin jonkinlaisena tehoversiona, näin voisi kuvitella. Nythän Yariksen ecomalli on Toyotan tapaan hybridi-Yaris, joka lienee taloudellisin vaihtoehto kokoluokassaan, mutta hintaakin toki enemmän kuin keskiverrossa pikkuautossa.
Ei tuu tehoja tojotallekaan. Iskutilavuutta on "huimat" 1,2 l mutta viritysaste taisi olla sieltä matalammasta päästä eli 1,6 l vaparin korvike tämäkin.
Myös Hondalla vissiin tulossa pieniin autoihin 1,5 l turbo, mutta se vasta vaatimaton onkin speksieltään.
Tiijä sitten, mikä mättää? Pidetty tehot&väännöt matalina, niin kelpaa edelleen vaparikoneiden mukaan mitoitetut vaihdelaatikot?
Toyotan turbokone vain lähinnä mallistossa näön vuoksi mukana kun kuitenkin painotus on hybridissä.Tietenkin Suomessa mennään hinta edellä ja iäkkäät asiakkaat.
joitain vuosia sitten turbomoottorilla varustetut autot olivat kovin nuorina varikolla enneaikaisten vetonivelien, kytkimien sekä turbon ja moottorin hajoamisten takia. ymmärrän, että 74 ja 88 kW moottorit eivät riko vetoniveliä tai kytkimiä, mutta miten mahtaa olla moottorin ja turbon kestävyyden kanssa. minkälaisia ahtopainenta näissä käytetään verrattuna muutaman vuoden takaisiin turbollisiin huoltomiehen unelmiin? Ilmeisesti näissä 1.0 ceedeissäkin ahtopaine tulee käymään tapissa jokaisessa ihan tavallisessa motarin ramppiin kiihdytyksessäkin.
Miten kauan diesel-moottoreissa on ollut turboahtimia ja miten ne ovat kestäneet, päättele siitä. Mainittakoon että dieseleissä käytetään monimutkaisempia muuttuvageometrisiä ahtimia.
Tosin bensiinimoottorit ovat olleet vanhojen tubodiesel moottoreiden tehoisia ihan ilman turboakin. Pienten 1,1-1,6 l diesel turbojenkaan kestävyydestä ei oikein ole vielä tietoa ja yllä oli kysymys oli pienten bensaturbojen kestävyydestä.
Tuon kokoiset lelut kuuluu pyöräteille.
Mopoautolla ei saa ajaa pyörätiellä
Tänään iltapäivälehdessä on pikatesti tuosta pienestä turbokoneesta. Sai kehuja. Samoin sai harvinaisen paljon kehuja Kian uusi kaksoiskytkinautomaatti.
asialinja
http://www.iltalehti.fi/autotestit/2015090220283911_at.shtml
Mahtavaa. Tosin vääntöalueen luvattiin alkavan jo @1500 rpm, mutta todellisuudessa paras vääntö löytyy vasta 2200 rpm yläpuolelta. Kepitystä tarvii paljon eikä automaattia ole saatavana. Sen kehutun kaksoiskytkinautomaatin saa vain dieselin pariksi.
Tähän asti esittelytestit olleet kauttaaltaan positiivisia. Ilmeisen hyvä tuote! Mutta kovin testi tulee tietysti vertailujen yhteydessä. Sitten nähdään tarkemmin, miten sijoittuu kilpailijoiden kanssa.
Vaan eipä testit luo mitään kestävyyttä ja turvaa.Pelkkää mainosta tavallaan.
On nähty sudenkuopat VW autojen osalta.
Pitkä takuu turvaa ainoastaan tyytyväisyyden jos sattuu testikin olevan ok.
Meillä minun työautona VW "tuplaturbo" jossa kiloWatteja yli sata, hyvin kiihtyy ja kulkee, kulutuskin pieni. Sen vuoksi en pienempää mottia suosittele. Ilman ongelmia tähän asti kun ketjuremppa meni myyjän piikkiin. Siis sudenkuoppa umpeen helposti, seuraavia odotan pelolla!