Heinäkuun yössä
valvon metallisessa
valossa, minä,
joka vakuutan etten
kaipaa ja kaipaankin. Nyt.
valvon metallisessa
valossa, minä,
joka vakuutan etten
kaipaa ja kaipaankin. Nyt.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sinua mietin
eilen, tänään, huomenna
loppua ei näy
lienetkö kaipaajani
nyt olet ainoani.
Näitä on kivaa lukea, kiitos.
Ne menneet hetket,
yöt kaupungin kaduilla,
läheisyytesi
salpasi hengityksen
- loittonevat askeleet.
Kesäiltojen
kaipuu haipuuko se kun
syksy taas avaa
ikkunansa vai onko
kaikki vasta alkua?
Aamulla sua mietin. Päivällä ei mittään. Illan tullen hiivit ajatuksiini .. ja minä olen tuhkaa taas :)
Annan raueta
sen otteen, jonka luulin
pysyvän aina -
kuin leijan joka tempoo
tuulen myötä vapaaksi.
Sanojen myötä,
ovatko ajatukset
järjestyksessä?
Marssivat sydämeni
tahdissa, ne sinunkin?
Hetken väsymys.
Karanneet ajatukset.
Selkävoittoko,
jota en voi vastustaa.
Luovutan. Rakkaudeton.
Ihmismeressä
saa sinun hipaisusi
tyynen pintani
rikkoutumaan väreiksi
- sydämeni läikehtii.
Taas kauempana
sinusta huomaan miten
vahvat tunteeni
ovat ja kesäyössä
kehrään haaveen silkkiä.
Laskin tunteeni
vapaaksi puroon pieneen,
lehden laineille.
Juoksivatko ne mereen,
Jossa sinäkin jo uit?
Näitä lisää?