Kun menin ensimmäiselle luokalle, sain melko pian parhaan kaverin. Häntä kiusattiin. Pari vuotta myöhemmin, hänestä tuli minun kiusaajani. Yli kahden vuoden jälkeen, uskalsin vihdoin kertoa vanhemmilleni. Olin parin vuoden ajan miettinyt koko ajan vain kiusaajaa. Tajusin viimein , että minulla ei ole lainkaan ystäviä. Minusta oli tullut ujo ja hiljainen kiusaamisen takia. Itkin monia öitä. Nyt olen menossa yläkouluun, ja pelkään suunnattomasti, että en saa kavereita lainkaan.
Kavereita?
elämänionpilalla
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Näin kasia käyvänä sanoisin, että sun pitää olla maailman röyhkein ihminen että et sais siellä kavereita. Eika niitä voi siis olla vaa yks tai kaks, mutta siellä tulee tosi helposti uusia tuttavuuksia. Tottakai jokainen yllä aste on erillainen, koska ihmiset ovat, mutta lähes kaikkialla saa ees jotai kavereita. Meidän luokassa on tasan yks tyttö jolla ei oo kavereita. Se haisee ihan kammottavalle, tukka yhtenä klimppinä aina pompulassa, ja kaiken lisäksi se puhuu aina selän takana ja vittuilee muutenki ihan julkisesti kanssa olijoilleen (myös opettajille) ja lisäksi leuhkii jatkuvasti. Kyllähän me kaikki oltiin eka senkin kans, mutta se rupes vaan pahemmaks, nii alettiin kartaan sitä. Ja jos et itse harrasta selän takana puhumisia yms. saat aivan varmasti siellä kavereita. Onko sinulla ees jotain tuttua vanhasta koulusta? Ei siis mitää parasta luokaa, vaan ees jonkin moinen ystävällinen ihminen? Voisit sitä kautta saada edes vähän rohekautta tutustua niihin ihmisiin siellä ja saada uusia ystäviä :3
Yläasteella ajautuu todella helposti kaveriporukkaan. Ja kyl sä siäl kamuja saat.