lähteä pitkälle matkalle.
maailman ääriin. atlantin toiselle puolelle. matkalle olet varannut pienenpienen veneen, pikkuruisen purjeen ja lasti on sitäkin suurempi ja kallisarvoisempi.
vene lipuu hiljaa, pitkin kaposen vuonon keskustaa, ohittaa pari isohkoa karikkoa, saaden silmäkulmasi kostumaan jo nousseista muutamista kauhukuvista. sitten hengittelet syvään ja rauhoitut.
kaikki hyvin, tästä selvitään.
ja matka jatkuu.
vuonon kutale tekee loppuaan. atlantin kaunis ja pelottava äärettömyys avautuvat edessäsi. näky on todella henkeäsalpaavan kaunis, mutta myös ajatuksia ja kysymyksiä herättävä. mitä tuolla onkaan vastassa? olenko onnellinen jo nyt, tästä tilaisuudesta. elämähän kuitenkin on, joka päivä muutenkin yhtä arvaamaton, kuin tyyni päivä keskellä suurinta merenselkää. ei koskaan tiedä minne virta vie, tai mitä on vastassa. suoria virtoja, pyörteitä, saaria mihin rantautua, pelkkää loputonta ulappaa. tiedä siitä. hyväksyäkö tämä, niin varmalta, mutta toisaalta taas epävarmalta tuntuva matka, tie tuntemattomaan? kohti joskus saavutettua vastarantaa. ehkäpä siellä onkin majakka vastassa, ehkä en pääse koskaan perille. tiedä siitä.
mutta tässä sitä ollaan. suuren atlantin juurella. kaiken alkulähteellä. odottamassa virran voimistumista, nousuveden saapumista. purjeet ylös ja matkaan.
tähtiä pääni päällä, ja vielä joku päivä jalkojeni juuressa se, mitä voi kylvää ja korjata.
ja nyt, suljen silmäni,
voi matka alkaa..
maailman ääriin. atlantin toiselle puolelle. matkalle olet varannut pienenpienen veneen, pikkuruisen purjeen ja lasti on sitäkin suurempi ja kallisarvoisempi.
vene lipuu hiljaa, pitkin kaposen vuonon keskustaa, ohittaa pari isohkoa karikkoa, saaden silmäkulmasi kostumaan jo nousseista muutamista kauhukuvista. sitten hengittelet syvään ja rauhoitut.
kaikki hyvin, tästä selvitään.
ja matka jatkuu.
vuonon kutale tekee loppuaan. atlantin kaunis ja pelottava äärettömyys avautuvat edessäsi. näky on todella henkeäsalpaavan kaunis, mutta myös ajatuksia ja kysymyksiä herättävä. mitä tuolla onkaan vastassa? olenko onnellinen jo nyt, tästä tilaisuudesta. elämähän kuitenkin on, joka päivä muutenkin yhtä arvaamaton, kuin tyyni päivä keskellä suurinta merenselkää. ei koskaan tiedä minne virta vie, tai mitä on vastassa. suoria virtoja, pyörteitä, saaria mihin rantautua, pelkkää loputonta ulappaa. tiedä siitä. hyväksyäkö tämä, niin varmalta, mutta toisaalta taas epävarmalta tuntuva matka, tie tuntemattomaan? kohti joskus saavutettua vastarantaa. ehkäpä siellä onkin majakka vastassa, ehkä en pääse koskaan perille. tiedä siitä.
mutta tässä sitä ollaan. suuren atlantin juurella. kaiken alkulähteellä. odottamassa virran voimistumista, nousuveden saapumista. purjeet ylös ja matkaan.
tähtiä pääni päällä, ja vielä joku päivä jalkojeni juuressa se, mitä voi kylvää ja korjata.
ja nyt, suljen silmäni,
voi matka alkaa..
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sä oot tyttö ihan sekaisin
Kaikki parhaat ja oikeasti tutustumisen arvoiset ihmiset ovat aina sekaisin.
Kyllä tosiasia on se, että sinulla on asiat paljon huonommin kuin aloittajalla.
Ihana kirjoitus ap. Elämä on pohtimista, valintoja ja uskallusta.
matka on aina suhteellinen, jokainen kokee asiat niin eritavalla. siihen vaikuttaa menneisyys, tämä hetki ja tuleva. ketään, eikä kenenkään haaveita pitäisi väheksyä, koska jokaisella meillä on erilaiset lähtökohdat ja voimavarat.
tämmöistä tänään, pitkän palstatauon jälkeen. nukkukaa hyvin palstakamut ja pidetään toisistamme huolta.
Kiitos kirjoituksesta! Itken. Lohduttaa
Elämä on heittäytymistä, jos liikaa pelottaa ei voi koskaan saavuttaa mitään.
Miksi pitäisi heittäytyä kun on tyytyväinen elämäänsä ihan tällaisenaan. Onnellisuus ei ole riippuvainen parisuhteesta! Eikä minkäänlaisesta muutoksesta elämässä! Yritä asettua erilaisen ihmisen ajatusmaailmaan!
Tarkoitin jos haluaa saavuttaa! Lue oikein:).
<3.