kerrohan mulle
millaista oli 50 luvulla?
isto
362311
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
taitaa olla hauskaa? Oletko muistanut ottaa
lääkkeet säännöllisesti? Pitäisikö annostusta
kenties lisätä?
Pydä lääkäriäsi suosittelemaan sulle yhtä
nimimerkkiä jota käytät, kun et kerran itte pysty
päättämään. On se kyl kiva kun maailmassa on niin
paljon nikkejä valittavana!
Mitä pahaa siinä on, jos joku käyttää useampia nimimerkkejä, Repe? Ei kai tuo ole vain hämäläistä yksitotisuutta?
Olympiakisat 1952 nostivat kansan itsetuntoa kun
sotakorvausten maksaminen otti lujille.
Maaseudulla mihin oli asutettu satoja tuhansia,
elettiin ekologisesti ja kasvatettiin suuria
perheitä. Säännöstelytaloudessa elettäessä
tavaroista oli puutetta. Moni kävi ostoksilla
Ruotsissa. Korean sodan korkeasuhdanne nosti
sahatavaran hintaa josta saimme osamme.
Voimalaitoksia, kouluja maanteitä rakennettiin
vauhdilla ja kaavailtiin uusien yliopistojen
perustamista. Maailmalla ei ollut juuri
terroritekoja. Stalinin kuoleman jälkeen
painostus helpotti hieman. Muotoilu ja
arkkitehtuuri olivat maailmankuuluja.
syntymäni, joka herätti laajaa mutta perusteltua
riemua kaikissa kansankerroksissa. Vasta kuolemani
aiheuttanee vielä suuremman riemun.
kerro lisää
olis mukava kuulla
pelle, tuossa vieressä nikillä 50 väität että
vanhana on kiva olla ja kumminkaan et muista
mitään 50-luvusta! Taisit imee lättyys kaikki
armeijan pervitiinivarastot ja olla pönttö sekasin
koko 50-luvun! Tai isäs imi kun sai sut aikaseksi!
Olis silti voinu sekin raukkis tunnustaa! Vaikka
nyt alan ymmärtää miks se jätti väliin! Kun poika
joutuu joka päivä käymään allakan läpi että edes
nimensä muistais! Kalsareitten keltanen puoli
kuuluu eteen ja ruskee taakse, pidä nyt
mielessäs!(hengästyy, pitelee rintaansa)
Repe-ressukkaa, muuta en sano.
toi helpotti kovasti. Tuli ihan totta parempi olo.
Eipä tosin vanhassakaan ollut valittamista.
teillä Moskvitshejä, joskus Volkswageneita.
Takseina oli Checkereitä, Kaisereita ja Pobedoja.
Ihmiset liikkuivat junilla ja linja-autoilla.
Rannekellon hankkiminen oli monen nuoren
tavoite;sen hinta oli siinä 15 000 tuolloista
markkaa, eli parin viikon hankkeet.
Suomalaiset menestyivät talviurheilulajeissa.
Pienemmissä kaupungeissa näki vielä
hevosajoneuvoja.
Oli lämpimiä kesiä ja pakkastalvia.
Oli hyviä poikakirjoja.
Luettiin, ei katseltu televisiota eikä kuunneltu
radiota.
perheen pojat harrastivat bändejä - niinkuin
senikäiset nytkin - niin, että liiterien ja
autotallien seinät pullistelivat.
Et kae Sinä vuan ou yks niistä lukusista
akateemista arvoo hamuavista inttäjistä (lis.,
toht.) jotka meinoovat perata meitä 50-lukulaesia
opinnäötetöetään varten? Jos on niin, no thank
you (omalta osaltani), mutta jos muuten haluat
keskustella esim. 50-luvun koululaesen elämästä,
niin ota ihmeessä yhteyttä, here we come!
Minulle 50-lukuun kuuluu kansakoulun
aloittaminen. Meitä oli iso porukka, laskin
luokkakuvasta lähes neljäkymmentä oppilasta
ekaluokalla. Miten oli oppilaitten "työsuojelu",
entä opettajien? Ei varmaan mitenkään. Yhä
muistan, miten luokanopettajamme, olkoon hän
vaikka Kauko, kovisteli luokan "pahoja" poikia
yläkerran eteisessä varsin kovaäänisesti. Minulle
ne pahoinpitelyistä johtuneet huudot eivät olleet
outoja, olinhan joutunut kokemaan ja näkemään
väkivaltaa kotonani niin kauan kuin muistin.
Kerrottiin opettajan saaneen muistutuksia. Siihen
aikaan vanhemmat eivät saaneet "muistutuksia",
miten tahansa kohtelivatkaan katrastaan. Miten
mahtaisi käydä tämän ajan koulussa? Olin
yläasteen opettaja 25 vuotta, ja sitten en enää
jaksanut. Minulla oli onnea: pääsin
työkyv.eläkkeelle ensimmäisellä yrittämällä.
Kunnioitan suuresti opettajia, Teillä on iso ja
raskas sarka kynnettävänä!
Taisin eksyä polulta? Elvis Presley ja Paul Anka,
hulahulavanne, kokakola, Brigitte Bardotin
ruutupönkkähame ja Audrey Hepburnin ihana tiukka
korvia nuoleva kohokampaus! Oli siinä
ihmettelemistä muaseovun koululaeselle!
Vuan nytpä lopettelen ja sanon kaekille
mahollisille lukijoellekkii että Hyvvee
Huomenta , tulukeehan völjyyn! Marjatta
Kun oli uusi tai sanosinko vähä käytetty.
Armeija tuli käytyä ja sinä olikin paljon
hauskaa, kun muonitus kippari osti sianperunoita
meille asevelvollisille. Mutta puhu ohi suunsa ja
pahakorva kuuli. Siis minä kerron kavereille mitä
kuulin juopuneen kipparin sanovan. No se 5
tuhatta kiloo perunoita kyllä meni suuremmaksi
osin poroille Rovajärvellä. Ei ollut ainakaan
säästöö siinä peruna teatterissa jossa minä ja
kaverit oltiin.Kysykää jotain vielä? 50 luvulta.
Ei näistä puheenvuoroista paljoa riittäne opinnäytteisiin, ehkä jokin koulun suullinen esitelmä saisi niistä sisältöä. Luulen, että moni kertoo näistä asioista jopa mielellään, yleensäkin aika kultaa muistot, ikävät asiat unohtuvat, onneksi.
Juu oli ainakin maaseudulla mustat hiilimurska
kilaparadat ja itse kaivettiin kuopat sellaisilla
kuokan tapaisilla ja aseteltiin hyvin , että sai
hyvät lähdöt kilpailuun. Ja pelattiin pesistä,
eikä kilpailuihin saatu mitään päivärahoja ,
vain matkat maksettiin.
Ja olihan se yleislakko vuonna 56. Niin ja meillä
oli sellaiset pillihousut ja duffelinappulatakit
ja pojilla oli suavella kiillotetut hiukset.
Eikä tiedetty TV:stä mitään.
Ainakaan maalla, missä minä tuolloin asuin.
No se oli sellaista aikaa.Äidit ainakin maalla
olvat kotosalla, isät kävi töissä, mikäli oli
töitä , tai sitten kunnan töissä ojaa kaivamassa,
siihen aikaan soita kuivatettiin joa ol´´jia
kaivettiin käsin , Voi sitä aikaa voi voi.
No en sitä kuitenkaan pahalla muistele. "Eletty
elämä takana uusi edessä",
vieläkin .Toicottavasti.
Maaseudulla oli kauppoja eikä niitä nimitetty
kyläkaupoiksi.
Jenkkikassit tulivat muotiin koululaisilla.
Miesopettajat käyttivät työssään pukua,
vuosikymmenen loppupuolella saattoi heillä nähdä
jo yhdistelmäasua, johon kuului irtotakki.
Koulussa annettiin tukkapöllyä ja korvapuusteja.
Ei ollut syrjäytyneitä.
Alkon tuotteita myytiin kortilla ja niitä
jonotettiin. Korpikansan kyyneleitä valmistettiin
ja niiden tehtaita etsittiin.
Sain v-51 ensimäisen pesukoneeni, pulsaattori
UPON, joka niihin aikoihin tuli markkinoille ja
voi sitä valkoisten vauvanvaippojen rivistöä,
mikä hulmusi pihan pyykkinaruilla.
Sain mahtavan ryöpytyksen äidiltäni ja
tuttaviltani. He eivät ikinä moiseen härveliin
vaatteitaan pistä, sehän kuluttaa ne kaikki
rikki, oli kommentti. - Kaikki kuitenkin muutaman
vuoden kuluttua pistivät pyykkinsä koneeseen!!
Sinulla on ollut varsin varhain pesukone. Luulen etten tuohon aikaan pojankoltiaisena ollut nähnyt kertaakaan pesukonetta: äiti käytti pyykkilautaa, taisinpa minäkin joskus sillä yrittää. Usein tuli alusvaatteet itse pestyksi saunassa käynnin yhteydessä,saunassahan ne kuivuivatkin.
kukoisti. Oli Erkki Junkkarinen, Olavi Virta,
Juha Eirto, Kippari-kvartetti, Eila Pienimäki,
Laila Kinnunen. Italialainen iskelmä teki
tuloaan. Rock-and-roll tuli.
Oli lättähatut kaduilla ja kiskoilla. Ehkä
taloudessa mentiin parempaan päin, mutta itse en
sitä juurikaan huomannut.
Oli lavatanssit.
Oli lauantaisauna, oli aamukahvilla, oli Pekka
Lipponen.
Oli Lentävä kalakukko.
Suurin tapahtuma oli kuitenkin äidin varhainen
kuolema tuolla vuosikymmenellä.
Olen syntynyt -46 ja niitten aikojen mukaan
ensimmäiset muistoni iskelmätaivaan alalta ovat
Laila Kinnusen Lazzarella ja Paul Ankan Diana. On
toki muitakin, mutta nämä ovat minusta
muistettavimmat.
Voi muistaa ystävää(nsä) eri tavalla tai ei
muista, jaksa tai ehdi, tai ei ehkä enää välitä,
jos ei ole ollut yhteyttä muutenkaan.
Minä haluan muistaa Sinua näin. Toivon Sinulle ja
jos on perhettä mukana, Teille Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta! Mahollisimman hyvin
terveisin Hilikka, kaekin voemin!
Onko mennyttä? Jospa vastaesit? Suako yhteyttä?
"Näin puserosi kukikkaan ja kannet kirjojen,/ kun
kuljit, nuori koulutyttö, tietäs nauraen,/ sait
isältäsi savukkeen, ja äidiltäsi kai,/ tuo
huultes kari loustavan nyt kirkkaan punan sai".
Muistathan, Hilikka, Laila Kinnusen esityksen ja
samalla hänen pienen sihahtavan s:nsä, joka antoi
oman säväyksensä.
Se oli viatonta aikaa!
Voi miten usein muistan 50-luvun lopun ja 60-
luvun tanssimusiikkia! Olin silloin nuori ja
hehkeäkin!. Tanssi-illat olivat tosi tärkeitä.
Ajatelkaahan tanssi-iltoja keskiviikkona ja
sunnuntaina Lopotin lavalla Halolanmäellä S-
joella mansikankerruuaekana. Meitä poemijoeta ol
kylä täönnä, ja toki meille piti jottaen
huviakkiin järjestöö. Olikohan riennoissa minun
lisäkseni joku muukin?
Oli se mukavoo aekoo: sae rahhoo ja ol mukavoo
seoroo. Syksyllä alako koulu, ja
seurustelu "duunarin" loppui, ei ollut mukamas
oppikoululaiselle sopiva, kelvollinen seuralainen
enää.
Nyt sanon, että oi niitä aikoja ja ajatuksia!
Elämän kelloa en voi kääntää taaksepäin, se
kulkee minunkin kohdallani aikataulunsa
mukaisesti. Voiko siihen muuta kuin suostua,
vaikka kuinka haluaisi vielä tehdä jotain?
Lopettelen nyt tähän, sain sanottua sentään
jotain.
Toivon mahdollisimman hyvää vointia ja
jaksamista, lämpimin terveisin Hilkka
Lopotissa, kuten monella muullakin tanssilavalla, syntyi romansseja, joskus pitempiä, joskus lyhyempiä. - Lahonnut lienee vanha Lopotti, mutta Halolanmäki on vielä paikallaan. Siellä soivat tuolloin sovussa Keinu kanssani, Suopursu kukkii, La Cumparsita ja Säkkijärven polkkakin. - Nuoruus on mennyt, niin kuin meiltä kaikilta, mutta mihin se hehkeys olisi hävinnyt? Muutama ryppy sitä vain on ilmestynyt somistamaan ja vyötärön tasolle on saattanut tulla vähän pehmeyttä lisää.
Kävitkö Sinä Pena itse Lopotin lavalla tansseissa? Ja jos, niin mistähän päin sinne suunnistit? Tosi kiinnostavaa...
Täytyy tunnustaa, Hilikka, etten noina aikoina edes liikkunut Suonenjoen suunnalla, joten Lopotti ei ole tuttu.
Tuon vuosikymmenen tanssilavoihin, niin varmasti Lopottiinkin, liittyy monta hyvin kaunista asiaa. Nuoret pukeutuivat parhaisiinsa, oli käytöstapoja: kumarrettiin mentäessä tyttöä hakemaan samoin kuin tansiin päätyttyä.
Muistattehan vielä sotapojat, jotka lomillaan viikonloppuisin kävivät kiiltävävartisin kruunun saappain "nojailemassa retonkiin"?
Tanssilava tasavertaisti luokkaeroja: tansiin huumassa pyörivät niin talollisen tytär kuin opiskelijapoika, niin tehdastyöläinen kuin lukiolainen.
Hämärään kesäyöhön kiirivän viimeisen valssin jälkeen tilaisuuden kruunasi saatille pääsy, joka sekin päättyi varsin viattomasti.
Kirjoituksesi herätti kaihoisia muistoja menneen nuoruuden ajoilta. Lopotin lavalla eivät käyneet "parempiosaiset" nuoret, ehkä siksi, että se miellettiin vasemmistolaiseksi sitä ylläpitäneen työväenyhdistyksen myötä. Mutta oli siellä mukavaa! Oli onnekas, jos pääsi kotimatkan jonkun mopon kyydissä, en muista, että kellään olisi ollut autoa. Puffetissa oli vain limsaa, liekö jollakulla ollut nurkan takana jotain väkevämpää, en tiedä.
Oi niitä aikoja!
Jos joku poika ei tangon ensi tahtien kajahtaessa rynnännyt hakemaan seinän viereltä jotakuta parhaimpiinsa laittautunutta kaunotarta, niin tuskinpa häntä muutenkaan näki lattiaa kuluttamassa. Se oli tangon kultaisia vuosikymmeniä. Kesäyöhön hämärään loivat tunnelmaa La Cumparsita, Sininen tango, Kylmät huulet, Romanialainen kitara ja monet muut. 30-luvun menevä humppakin soi välistä.
Voi Marjatta, mennyttä on eikä palaa muuten kuin muistoissa. - Muan raosta ... mitä tarkoitat?
Lipeäkalaa ostettiin jouluksi, mutta kuivattuna.
Se pantiin vettymään ojaan varmaan viikoksi.
Etelä-Savossa teitä ei vielä aurattu, joten
talvikautena siellä ei voinut liikkua autolla.
Hevonen oli yleinen kulkuneuvo ja työväline.
Köyhemmillä ei ollut sitäkään, rikkaammilla taas
oli useita.
Kotieläimiä oli maaseudulla paljon enemmän. Siitä
johtuen oli ammattiryhmiään: karjanhoitajia,
piikoja, renkejä. Eläinlääkäriä kutsuttiin vain
poikkeustapauksissa, lehmien vaivoja kävi
tutkimassa tarkastuskarjakko, uroseläimet teki
säyseiksi salvaja veitsellään.
Maaseutu oli elävä. Alettin tosin puhua jo
maaltapaosta.
on Savossa vieläkin sen ollessa Suomen köyhimpiä
alueita. Lepikon torpasta tehtiin kai tuolloin
ulossavuava, mutta Kekkosen vaalikuvista
savupirtin poikana itseään mainostavankotitalosta
retusoitiin piippu pois.UKK ei ollut mieluinen
presidentti vasemmistolle näiden aloittaessa
samaan aikaan pitkän yleislakon. Se johti
devalvaatioon.
Mopot tulivat köyhien moottoriajoneuvoiksi Mossen
ja Ifan lisäksi ja P 70 Zwickau
Ei köyhillä tuolloin ollut niin minkäänlaisia
moottorilla toimivia ajoneuvoja. Ifankin hankinta
edellytti jo melkoista varallisuutta.
Vielävähemmän näin oli Savossa, köyhyyden
maakunnassa.
... ja syrjäytyneitä ihmisiä ei ollut paljoa, ainakaan nykytilanteeseen verrattuna; sen osoittaa jo tämäkin keskustelu.
... ei ollut vielä joka pojan omaisuutta. Joku sai sen rippilahjaksi. Sitä vastoin joka poika osasi korjata polkupyörää ja sitä joutuikin usein tekemään.
Kun tarvittiin, suksiakin osattiin tervata. Jotkut ylpeilivät Rotanloukku-suksisiteillä. Voitto-suksiside oli enemmän naisille sopiva. 50-luvun alkupuolella useimmilla oli nahkamäystimet, joihin sopi kenkä kuin kenkä. Sauvat olivat kotitekoiset.
Televisiota ei ollut.
Kuunneltiin lauantain toivotut levyt lauantaina klo 17-18 lehmänlypsyn aikaan ennen saunaan menoa.
Kesäiltaisin ne usein päättyivät Nekalan tyttökuoron esittämään Kesäillan valssiin.
Ihan kyynel tuli silmään kun noita luin.