En tiedä... mun on pakko alkaa nyt kirjottaan kun en enää muuta keksi...
Mun elämä on mennyt päin helvettiä niin kauan...
Oon 18-vuotias tyttö ja asun yhdessä poikaystäväni kanssa.
Olen juoppo, pummi, rahaton, valehteleva ja älytön koulupinnari.
Oon amiksessa viimestä vuotta ja lensin juuri työharjottelupaikastani pihalle selittämättömien poissaolojen (krapula) ja älyttömän mokailun takia.
Juoksen jatkuvasti baarissa ja petän poikaystävääni näiden iltojen päätteeksi.
Haluaisin ehkä jättää hänet, mutta olen taloudellisesti riippuvainen hänestä enkä tiedä mitä tekisin yksinkään.
Oon tosi iloinen ja mukava mutta kuolen tähän jatkuvaan voimattomuuden tunteeseen johon vain alkoholi auttaa...
Luulen nytkin olevani rakastunut mutten uskalla toivoa mitään asiasta koska on liian rankaa alkaa muuttaman erilleen poikaystäväni kanssa...
Oon ihan sekasin enkä jaksa...
Jos joudun päivänkin olemaan yksin hajoan ja tuntuu niin vitun pahalta.
Poikaystäväni on kokoajan töissä enkä näe häntä kuin parituntia päivässä.
Oon nukkunut kaks päivää putkeen taas.
Vanhempani asuvat kaukana eikä mulla ole ketään kelle puhua aivan avoimesti ja luottamuksellisesti.
Poikakaverini kuuntelee mutten voi kertoa hänelle totuuksia asioista.
Minulla on kavereita mutta ne on samanlaisia kun minä.
En luota niihin.
Huomena pitäis jaksaa raahautua kouluun opon luo.
Mä en jaksa enää. oon niin umpikujassa.
Kiitos kun luit.
Mun elämä on mennyt päin helvettiä niin kauan...
Oon 18-vuotias tyttö ja asun yhdessä poikaystäväni kanssa.
Olen juoppo, pummi, rahaton, valehteleva ja älytön koulupinnari.
Oon amiksessa viimestä vuotta ja lensin juuri työharjottelupaikastani pihalle selittämättömien poissaolojen (krapula) ja älyttömän mokailun takia.
Juoksen jatkuvasti baarissa ja petän poikaystävääni näiden iltojen päätteeksi.
Haluaisin ehkä jättää hänet, mutta olen taloudellisesti riippuvainen hänestä enkä tiedä mitä tekisin yksinkään.
Oon tosi iloinen ja mukava mutta kuolen tähän jatkuvaan voimattomuuden tunteeseen johon vain alkoholi auttaa...
Luulen nytkin olevani rakastunut mutten uskalla toivoa mitään asiasta koska on liian rankaa alkaa muuttaman erilleen poikaystäväni kanssa...
Oon ihan sekasin enkä jaksa...
Jos joudun päivänkin olemaan yksin hajoan ja tuntuu niin vitun pahalta.
Poikaystäväni on kokoajan töissä enkä näe häntä kuin parituntia päivässä.
Oon nukkunut kaks päivää putkeen taas.
Vanhempani asuvat kaukana eikä mulla ole ketään kelle puhua aivan avoimesti ja luottamuksellisesti.
Poikakaverini kuuntelee mutten voi kertoa hänelle totuuksia asioista.
Minulla on kavereita mutta ne on samanlaisia kun minä.
En luota niihin.
Huomena pitäis jaksaa raahautua kouluun opon luo.
Mä en jaksa enää. oon niin umpikujassa.
Kiitos kun luit.
Vastaukset 6
Vanhimmat
jos haluat kuuntelevaa korvaa sähköposteilla, niin osoite on [email protected] kaikkeen löytyy ajan kanssa ratkaisu, mutta masennus on sairaus!
mun kaveripiirissä on ollutitsemurhia ja voin vakuuttaa sut et se ei ainakaan auta! mutta laita mailia...
Tiedän mitä käyt läpi.
Jotenkin tuntu mun kirjoitukselta, paitsi että oon vanhempi ja poikaystävä on aviomies.
Olen rakastunut toiseen....ja tein abortin kesällä, oli tämän toisen. Tosin nykyään asutaan aviomieheni kanssa erillääm, minä halusin sitä.
Mutta olen aina ollut tällainen ja tuskin muutun.
Jos haluut kuuntelijaa, ja tässä löytyy...enkä moralisoi...=)
"Olen juoppo, pummi, rahaton, valehteleva ja älytön koulupinnari."
Ihan kuin olisit minusta puhunut. Tiedän, että lause "tiedän miltä tuntuu", on kamala, mutta tilanteeni on kutakuinkin samanlainen kuin sulla. Lukuunottamatta sitä seikkaa (jota tosin et kerro tekstissäsi) , että minä käyn terapiassa ja syön muutamia mielialalääkkeitä. Terapiasta ja lääkkeistä ei kuitenkaan melkein kolmen vuoden masennuksen, ahdistuksen ja paniikkihäiriön sairastamisen jälkeen ole ollut mainittavaa hyötyä.Tällä hetkellä olen sairaslomalla koulusta juuri näiden ongelmien takia.
Suosittelen puhumaan lääkärin kanssa erilaisista hoitomuodoista, mikäli vain itse tunnet tarvitsevasi sitä. Jollakin vain terapia ja puhuminen auttavat, toiset tarvitsevat enemmän. Parempi sekin kuin vain olla ongelmiensa ja itsensä kanssa.
Jos haluat lähettää mailia, niin osoite on [email protected]
Koeta jaksaa!!
Minäkin olen 18-vuotias tyttö ja asun myöskin yhdessä miesystäväni kanssa. Hän käy töissä ja on todella paljon poissa. Joskus jopa useita päiviä, etten edes näe häntä.
Meidän suhteessamme ei ongelmia ole. Kumpikaan ei petä ja molemmat rakastetaan toisiamme. Oikeastaan minusta tuntuu siltä, että hän on ainoa, joka minulla enää on.
Kaikki muu sitten meneekin päin helvettiä.
Lukiota koitan käydä. Vaikeata se on. Taas on ihan älyttömästi tullut poissaoloja. Olen jäljessä ihan kaikesta. Olen vain niin väsynyt, etten jaksa mennä kouluun.
Kavereita ei juurikaan ole. Miesystäväni on ainoa jolle voin asioista puhua. Ainoa johon voin luottaa. Jotenkin vain tuntuu siltä, etten osaa puhua asioista, en edes hänelle.
Tiedän. Pitäisi mennä ammattiauttajan puheille. Sitä en halua. Jos joku kuulee tai näkee minun käyvän siellä ole leimattu koko loppuikäni. Kaikki väittävät, ettei sitä kukaan tiedä. Minä olen sen kokenut. Tieto leviää pienessä paikassa todella nopeasti. Muutenkaan en ole suosittu. Siteen vielä jos minusta alkaa tuollaisiakin juoruja liikkua, sitten olen pulassa.
Välillä, nykyään todella usein, tuntuu siltä, että olisi helpompi päästää itsensä hengiltä. Joskus olen sitä yrittänyt. En onnistunut. Ainoa mikä estää minua yrittämästä uudestaan on miesystäväni. En voisi tehdä hänelle niin julmaa temppua. Ainoalle ihmiselle, joka minusta välittää ja josta minä välitän.
En vain enää tiedä mitä tekisin. Jos en asialle saa jotain tehtyä tulee se päivä jolloin teen sen missä silloin aikanaan epäonnistuin.
jos tietäisin missä asut lähttäisn bussiaikataulut
Sinulla on tyttö pieni kasvukipuja. Tiedän sen, koska olen itse ollut 18-vuotias ja 18-vuotias on vielä aika nuori. Masennus johtuu yleensä siitä, ettei elä semmoista elämää kuin haluaisi elää. Sinun pitäisi miettiä minkälaista elämää haluaisit elää ja kenen kanssa? Kaikki on mahdollista, sinun pitää vain luottaa siihen ja uskoa siihen. Haluatko olla rakastunut? Siis etsi rakkautesi. Sinä kaipaat nyt jotain mitä sinä et saa. Uskalla etsiä rakkautta, niin löydät sen.