vaikka vuosia on jo siitä kun ihastuin ellen jopa rakastunut, paremminkin jotain siltä väliltä, niin on olemassa syitä miksi en ole viestiä tai sähköpostia enempää lähestyä. Omaelämän tilanne, ärsytys asioiden leviämisestä /samoihinaikoihin/ ja siitä, että en tiedä olitko sitten kuitenkaan suhteessa vaikka sitä sormusta heiluttelit, sun käytös oli jotenkin arveluttavaa, ehkä se olikin vaan kaveri, enhän sun elämän tarinaasi ja sunmuuta historiaasi tiedä, mutta ei nekään avautunut koskaan. Luulet että leikin sun kanssa ja luulin myös. Mutta miten täällä nyt voi vakavasti mitään ottaa jos vaan toinen kuitenkin, jotenkin koittanut suoraan lähestyä.
No mutta tieto on nyt mitä on ja sen mukaan on toimittu, ainakin osittain.
Ei se että jotkut jotain tietää auta tässä mitään, kuhan jollain omituisella tavalla koittanut jotain viestittää, kyllä ihmiset on joskus kummallisia, ilman että yleistäisin liikaa.
No mutta tieto on nyt mitä on ja sen mukaan on toimittu, ainakin osittain.
Ei se että jotkut jotain tietää auta tässä mitään, kuhan jollain omituisella tavalla koittanut jotain viestittää, kyllä ihmiset on joskus kummallisia, ilman että yleistäisin liikaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Aha.
"Omituinen höpöttäjä" :D
manit bois ja pultit lentelee.
-pirkko mannola
minua vaivaa muna tohtori erkokob
nunnuka, nunnuka...karpolla oli eilen hieno karvahattui kun haastatteli einari keski-pörhölää ja antoi ilmalla täytettävän vaateripustimen einarille. =D
Mä huiskuttelin sormuskädellä eräälle tumma hiuksiselle miehelle vuosikausia. Itseasiassa olin ihastunut, mutta virallisesti naimisissa.. Huiskuttaminen oli kyllä ihan viatonta. Enpä ole nähnyt häntä enää vuosiin tässä nurkilla, vaikka ennen näin useinkin.
Mulla on kindersormus pippelissä. hihii. tuu koskeen sitä =)