Onko minulla "normaali" 3 v ?!

Kaipaisin mielipidettänne ja neuvojanne.
Tuntuu, että olen ainoa äiti joka on väsynyt oman lapsen käytökseen.
Olen turhautunut, väsynyt ja huolestunut. Minulla ei oikeastaan ole kokemusta lapsista, paitsi tästä omasta.
Lapsi on minulle se maailman tärkein ja rakkain asia, mutta välillä vaan tuntuu rankalta! Mikä normaalia mikä ei?

- on kovin äidin perään, jalassa kiinni kokoajan. Itkee hysteerisenä jos lähden lenkille vaikka jää turvallisen ja hyvän isän kanssa. Joku vaihe vai epätavallista?

- kotona mielestäni käyttäytyy normaalisti. On iloinen ja puhelias, keksii vaikka mitä leikkejä. Jaksaa keskittyä hyvin, mutta välillä riehuu ja juoksee pitkin kämppää!:)

- sen sijaan sukulaisten ja tuttavien parissa käytös on erilaista. On jotenkin ihan hysteeristä menoa, esittää? Puhuu kovaa ja taukoamatta, ei edes melkein vedä henkeä välissä. Komentelee ja saattaa puhua rumia "en tykkää sinusta". Riehuu ja käkättää tekonaurua, vaikea saada rauhoittumaan.

- sitten taas jos mennään uuteen paikkaan jossa vieraita ihmisiä niin jähmettyy täysin. Lapsi selkeästi menee lukkoon ja silmin nähden ahdistuu. Alkaa jankkaamaan " mennään pois". Seisoo vain paikallaan ei halua tehdä mitään. Jos joku vieras ottaa kontaktia niin lapsi katsoo yleensä minuun hätääntyneenä, menee paniikkiin. Kuitenkin joskus innostuu höpöttämään esim vieraalle kauppatädille.

- olen ihmeissäni miten sama lapsi voi käyttäytyä näin huomattavan eritavoin eri tilanteissa ja eri ihmisten seurassa? Ideoita? Normaalia?

- vinkuu usein ilman syytä ja paljon. Kertoo ettei osaa vaikka ei ole edes yrittänyt. Luovuttaa helposti.on herkkä!!

- saattaa yhtäkkiä ilman kiukkuakin vain todeta ettei " tykkää äidistä".
Tämä jotenkin mietityttää, mielestäni meillä on läheinen ja hyvä suhde. Miksi lapsi sanoo näin?

- on nukkunut aina hyvin, mutta nyt heräilee monta kertaa yössä ja menee kauan ennenkuin nukahtaa.

- pelkää ihme asioita. Tiettyjä kuvioita, ääniä milloin mitäkin.
Onko mielikuvitus vain kehittynyt vai jotain muuta?

Onko nämä asiat ihan normaaleja 3 vuotiaalle vai kuulostaako joku epänormaalille? Olisin kiitollinen jos joku jaksaisi vastata.
Kotona meillä eletään ihan normaalia arkea. Isä käy töissä, itse teen hommia kotonta käsin, joten olen lapsen kanssa kotona.
Ulkoillaan paljon ja tehdään juttuja yhdessä. Selkeät rajat on ja niistä pidetään kiinni. Läheisyyttä annetaan ja positiivista huomiota.
Lapsi aloittaa päiväkodin tammikuussa, olisiko kuitenkin järkevämpää laittaa aikaisemmin vai onko hyvä pitää kotona?