Että on samassa pisteessä lähes kuin vuosikymmen sitten. Yksinäistä, vaikeuksia tutustua toisiin.. Elämästä on kadonnut ilo ja kiinnostuksen kohteita vaikea löytää. Tuntuu tuskastuttavalle seurata mitä muut ikäiseni tekevät, pitävät hauskaa, on kavereita, kumppani, tehdään töitä, opiskellaan.. Aina vaan enemmän tajuaa että elämä on nyt, ja on toimittava. Mutta ei uskalla tai osaa. Ja samalla stressaa siitä mitä pitäisi ja haluaisi tehdä.
tuntuu hirveeltä
yksinäistäon
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sun pitäis vaan mennä kertomaan sun oman ikäsille ihmisilles noista sun ongelmistas, kyllä musta tuntuu että ne ottaa sun ongelmas ihan positiivisesti vastaan. Sosiaalinen tuki muilta ihmisiltä auttaa melkein joka tilanteeseen. Kerää itsesi ja voimasi ja sitten meet puhuun ihan suoraan noista sun ongelmistas jollekkin. Olin kuukausi sitten itsekkin todella huonossa kunnossa, mietin että kannattaako jatkaa elämää vai lähtee menee täältä. Päädyin onneksi siihen tulokseen että kerroin kaikille mikä mua vaivaa ja sitten siitä lähtien on helpottanu tosi paljon. Luulen että tekis hyvää sullekkin, ei kannata enää hautoo yksin noita asioita helpottaa kun on muitakin tukena :)
Totta, sosiaalinen tuki on tärkeetä. Oon ollu suht avoin ongelmistani kun vaikka netin kautta tutustun ihmisiin. Ja pieni lähipiiri tietää myös mun isoimmat ongelmat.. Mulla vaan ei oikein ole kavereita ja en tiedä kelle puhuisin..
Ehkä sin pitäis jotenkin ottaa rento meininki ja tehdä sitä mitä haluat tehdä. Jos sulla on jotain sanottavaa niin älä jää hautoon sitä yksin vaan kerro siitä jollekkin. Tätä kautta opit varmaankin tutustumaan uusiin ihmisiin ja saisit itsellesi sopivia kamuja. Eli yhteenvetona ole oma itsesi ja hanki ihmisiä joiden kanssa voit jakaa tunteitasi.
Haudon kaiken aikaa pitkää aikaani ilman kavereita, kokemattomuutta, tyhjyyttä.. Ei sellasta voi päivittäin jolleki purkaa. Muiden yksinäisten kanssa asiasta voi puhua vähän enemmän. On vaan jotenkin tosi vaikea keskittyä asioihin, kun ne painaa aina mieltä. Ja kun tutustuu tai on muiden kanssa niin ei oo juuri kerrottavaa elämästä. Se on vähän sellanen noidankehä.. Estää mua tutustumasta kun on vaikea nauttii asioista ja pidän itteäni huonona yksinäisyyden ym takia.
Voisit kokeilla samaa mitä minäkin kokeilin silloin aikona kun olin niin pettynyt itseeni ettei mikään huvittanut. Tunsin itseni niin jälkeen jääneeksi ja jokainen asia tuntui vain ahdistavan mua. Mutta eräänä aurinkoisena päivänä tajusin että pitää saada jotenkin rento meininki ja pitää pystyä olemaan ilman mitään huolia tai muita ongelmia, missä ikinä olenkaan.
Aluksi satuin ostamaan steamistä GTA vice city pelin, huomasin että täähän on hiton hyvä "lääke" tähän mun ongelmaan. Pelailin aina muutaman tunnin vice cityä ja sen jälkeen teki aina vaan niin mieli päästä oikeastikkin toteuttamaan oikeassa maailmassa yhtä rohkeita tekoja. Tarkoitan rohkeilla teiolla sitä että uskaltaisin puhua ihan kelle tahansa.
Tässä vaiheessa HUOM! GTA on vain rikollisuuteen perustuva raaka humoristinen peli, josta ei kannata ottaa mitään vakavia vaikutuksia. Älä menetä kuitenkaan todellisuuden tajuasi tätä "lääkettä nauttiessasi".
Vice city antoi minulle sen rennon meiningin, aina kun alkoi ahdistamaan ajattelin asiat jollain tavoin GTA: maailman kautta. En pelännyt GTA virtuaali maailmassakaan mitään, ajattelin todellisessa maailmassa samoin. Sain tämän avulla uuden otteeni elämästä ja ihan kilttinä olen pysynytkin, vaikka päässä on pyörinyt GTA hurjastelut :D . Tunsin itseni Vice Cityn päähenkilöksi eli aika "kovaksi ukoksi", uskalsin tehdä mitä halusin mutta ymmärsin myös ettei todellisuudessa kannata tehdä mitään hirveitä hölmöilyjä, sillä se kyllä kostautuisi ankarasti.
Voisit kokeilla samaa jos tuntuu ettet tiedä mitä pitäisi tehdä, mutta näillä keinoilla itse olen selvinnyt pahimmasta vaiheesta :D . Vice City on muutenkin niin virkistävä peli, suosittelen, paras GTA <3.
Luulen että sun kuitenkin vaan pitäis selvittää mikä sua niinkun vaivaa ja mikä on sun ongelmas. Kun oot tietoinen mikä on sun ongelmas ja sitten vaan ratkot sen ongelman ja sitten sama juttu uudelleen ja sitä rataa...
Ajattele asiat aivan yksinkertaisesti älä jää suotta hautomaan niitä huonoja puolia vaan etsi asioiden hyvät puolet ja suosi niitä.
Ei pitäis olla ollenkaan vaikeeta jos vaan uskaltaisit ja jaksaisit tehdä noille jutuille jotain. Masentuneelle yksinäiselle on vaan vaikeeta ottaa noi asiat rennosti. Yritä keksiä joku keino miten rentoudut.
Oma selviytymis tarinani...
Eläydy Vice Cityn päähenkilön rooliin, ja selvitä omat ongelmasi pois. Vice cityn päähenkilöllä oli valtavat huumevelat joista oli päästävä eroon, pitkän vaarallisen vauhdikkaan seikkailujen jälkeen hän onnistui selviämään ongelmistaan. Hankkiuduin itsekkin samalla tavalla omista ongelmistani eroon, ehkä hieman lievemmin keinoin kuitenkin :)
Niin. En tiedä onko kaikki suoraan ratkottavissa. Ystäviä ei saa kuin menemällä jonnekin missä on muita. Mulla se helposti vaan tyssää että meen paikalle, mutta juttelu ja tutustuminen vaikeaa, etenki aloitteen tekeminen. Puhuit tosta pelaamisesta.. Vaikka oon naispuolinen niin oon pelannu itekkin tässä yhtä nintendopeliä, ja tais käydä mielessä miten vois ratkoa ongelmia oikeessa elämässä myös.. Mut jos ei muuta niin on se hyvä keskittyä johkin ja saada virikettä aivoille. Mua vaivaa ahdistus usein, johtuu elämän tilanteesta mutta myös herkkyydestä. Voiko sun kanssa muuten jutella vaikka sähköpostin kautta tms? (:
No jos oikeen naisseuraa on tarjolla, niin se on kyllä tarjous josta en voi kieltäytyä :) . Lapsena tuli jonkin verran oltua tyttöjen kanssa, mutta sen jälkeen en ole enää ollut naisten kanssa tekemisissä.
Ajattelin luoda nyt sähköpostin näitä suomi24 juttuja varten, niin voidaan jatkaa siellä sitten asian käsittelemistä.
Okei, kiva. (: Onko se osoite siis tolla sun samalla nimimerkillä varustettuna?
[email protected]