Suomalaisilla "hävettävän huono" hammashygienia – harjaa hampaat pehmeällä harjalla ja usein
Hammasharjoja on monenlaisia, mutta harjaakin tärkeämpi asia on hellä harjausote.
Hammasharjoja.
Vaurioita syntyy, jos hampaita harjaa liian voimakkaasti. Kuva: Niina Ryyppö / Yle
Marketin hyllyllä asiakasta odottaa hammasharjojen valtaisa kirjo. Harjoja on pehmeitä ja kovempia, erilaisilla varsilla, ja merkkejäkin on monia.
Millä perusteella hammasharja pitäisi sitten valita? Hammasharjan pehmeys ja koko ovat Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja ja hammaslääkäri Matti Pöyryn mukaan hyviä valintaperusteita.
Oleellisin asiahan tässä on, miten usein ja kuinka usein harjaa käytetään. Hyväkään harja ei pelasta, jos sitä ei käytä.
– Matti Pöyry
– Suositushan on, että hyvä harja on pehmeä. Pienemmällä harjaspäällä pääsee helpommin takahampaiden taakse, sanoo Matti Pöyry.
Harjan muodolla ja värillä ei Pöyryn mukaan ole juurikaan väliä.
– Oleellisin asiahan tässä on, miten usein ja kuinka usein harjaa käytetään. Hyväkään harja ei pelasta, jos sitä ei käytä, Pöyry sanoo.
Sähköhammasharjalla saa Pöyryn mukaan helpommin hyvän tuloksen. Suosituksen mukaan hampaat tulisi harjata kaksi kertaa päivässä.
Hammasvälien puhdistaminen on myös tärkeä osa hampaiden hoitoa.
Kova harjausote näkyy vaurioina
Pöyryn mukaan harjausvauriot ovat yleisiä. Liian kova harja ja ronski ote aiheuttaa ongelmia ikenille ja hampaan pinnalle.
– Niitä näkee vasemmanpuolisissa hampaissa, koska oikeakätinen painaa helposti kovempaa sille puolelle, Pöyry kertoo.
Erityisesti miehillä olisi selvästi parantamisen varaa.
– Matti Pöyry
Pöyryn mukaan hento, kynämäinen ote ja ien reunaan kohdistuva harjaus ovat riittäviä otteita hampaiden puhdistamiseen.
Suomalaiset ovat Pöyryn mukaan edelleen hävettävän huonoja harjaajia, niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin.
– Erityisesti miehillä olisi selvästi parantamisen varaa, Pöyry toteaa.
Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan vain hiukan yli puolet miehistä ja neljä viidesosaa naisista harjasi hampaansa kahdesti päivässä tai useammin.
Pöyryn mukaan reikiintyminen ja ientulehdus aiheuttavat kuitenkin yhä suuria terveydellisiä ongelmia ihmisille ja kustannuksia yhteiskunnalle.
– Aika pienellä vaivalla pystyttäisiin saamaan huomattavasti parempaa, Pöyry toteaa.
Hammasharjoja on monenlaisia, mutta harjaakin tärkeämpi asia on hellä harjausote.
Hammasharjoja.
Vaurioita syntyy, jos hampaita harjaa liian voimakkaasti. Kuva: Niina Ryyppö / Yle
Marketin hyllyllä asiakasta odottaa hammasharjojen valtaisa kirjo. Harjoja on pehmeitä ja kovempia, erilaisilla varsilla, ja merkkejäkin on monia.
Millä perusteella hammasharja pitäisi sitten valita? Hammasharjan pehmeys ja koko ovat Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja ja hammaslääkäri Matti Pöyryn mukaan hyviä valintaperusteita.
Oleellisin asiahan tässä on, miten usein ja kuinka usein harjaa käytetään. Hyväkään harja ei pelasta, jos sitä ei käytä.
– Matti Pöyry
– Suositushan on, että hyvä harja on pehmeä. Pienemmällä harjaspäällä pääsee helpommin takahampaiden taakse, sanoo Matti Pöyry.
Harjan muodolla ja värillä ei Pöyryn mukaan ole juurikaan väliä.
– Oleellisin asiahan tässä on, miten usein ja kuinka usein harjaa käytetään. Hyväkään harja ei pelasta, jos sitä ei käytä, Pöyry sanoo.
Sähköhammasharjalla saa Pöyryn mukaan helpommin hyvän tuloksen. Suosituksen mukaan hampaat tulisi harjata kaksi kertaa päivässä.
Hammasvälien puhdistaminen on myös tärkeä osa hampaiden hoitoa.
Kova harjausote näkyy vaurioina
Pöyryn mukaan harjausvauriot ovat yleisiä. Liian kova harja ja ronski ote aiheuttaa ongelmia ikenille ja hampaan pinnalle.
– Niitä näkee vasemmanpuolisissa hampaissa, koska oikeakätinen painaa helposti kovempaa sille puolelle, Pöyry kertoo.
Erityisesti miehillä olisi selvästi parantamisen varaa.
– Matti Pöyry
Pöyryn mukaan hento, kynämäinen ote ja ien reunaan kohdistuva harjaus ovat riittäviä otteita hampaiden puhdistamiseen.
Suomalaiset ovat Pöyryn mukaan edelleen hävettävän huonoja harjaajia, niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin.
– Erityisesti miehillä olisi selvästi parantamisen varaa, Pöyry toteaa.
Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan vain hiukan yli puolet miehistä ja neljä viidesosaa naisista harjasi hampaansa kahdesti päivässä tai useammin.
Pöyryn mukaan reikiintyminen ja ientulehdus aiheuttavat kuitenkin yhä suuria terveydellisiä ongelmia ihmisille ja kustannuksia yhteiskunnalle.
– Aika pienellä vaivalla pystyttäisiin saamaan huomattavasti parempaa, Pöyry toteaa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Huonosti hoidetuilla hampailla yhteyttä myös muihin sairauksiin, sydäntautiin, tekoniveliin ym. Ei ihme, jos on muitakin sairauksia kun on mätää päässä. Jos on vielä hiivaa hatussa, niin se on menoa.
Ja kaikki hammastahnat on ihan peeceestä. Vain apteekista saa hyviä tahnoja, jotka eivät vaahtoa liikaa, mutta ovat kalliita.
Ei tahna ole todellakaan välttämätöntä, maistuu hyvälle ja tekee touhusta mukavaa;)
Nojoo
Riippuu varmaan monestakin asiasta. Mun ikäluokan hampaista pidetty hyvää huolta. Oli jo koulun puolesta hammaslääkäri, fluorattiinkin, koulusta jaettii tarroja vessaan, miten hampaat tulee harjata jne.
Pakko myöntää, hyvin toiminut. Itellä purukalusto ihan ok, eikä ole kai kellään tutulla tekareitakaan. Pari käytännön ongelmaa toki on. Kovia harjoja ei myydä missään. Mun mielestä ne puhdisti hyvin, eikä tarvinnut puolta päivää jynssätä. Toinen tietenin se, julkinen hammashoito ei toimi, yksityinen sitten vähän hintavaa.
Joku mainitsi muut sairaudet, totta ne vaikuttavat hampaisiin.
Kolmas, mistä ei ole nyt puhuttu, ihmisen sosiaaliluokka. Kuitenkin, oli miten oli, keskiluokkaisenkin mahdollista pitää huolta hampaistaan. Mutta köyhimmät ihmiset, ne on sitten täysin julkisten palvelujen varassa, jotka siis toimivat, miten toimivat.
Hampaitten harjaus vähän kuin perseen pyyhkiminen ulostamisen jälkeen, ikääänkuin pakollinen refleksi. Vaan ei kaikilla. Ikinä en ole kuullut kenenkään jättävän takapuoltan huoltamatta pyyhkimisestä tinkimällä. Jotkut todellakin tinkivät hampaitten harjaamisesta. Omituista, samaan ruuankäsittelyketjuunhan net molemmat kuuluvat, alussa hampaat ja lopussa anus.
=DW=
Ei niinkään kauan sitten luin jostain hampaittenhoidosta. Artikkelissa todettiin että
50-luvulla alle puolet suomalaisista omisti hammasharjan. Vasta 60-luvun puolenvälin hujakoilla alkoivat yleistymään.
Muistat varmaan Kari Suomalaisen ? Hän väitti että hän ei ole ikinä pessyt hampaitaan. Hampaisiin tuli kuulemma "luonnollinen suoja" hammaspeikkoa vastaan;)
Minä ole Helsingissä käynyt vuodesta 1971 saakka samalla hammaslääkärillä, valmistui tuona vuonna, ja todella hyvällä.
Hän aina kannusti hyvään kotihoitooh, koska hammaslääkäri ei tule, ei voi tulla, koteihin hoitamaan hammashygieniaa.
Kun menin, hän sanoi: sieltä tulee se potilas joka hoitaa hampaansa!
Minuun tuollainen on vaikuttanut aina positiivisesti.
Mahtoi Karilla olla raikkaanmakuinen pususuu...
Itse reilusti viisikymppisenä miehenä käyn kerran vuodessa samalla tutulla hammaslääkärillä tarkastuksessa ja samoin kerran vuodessa suuhygienistilla hammaskiven poistossa. Tietysti oma päivittäinen hammashoito on kaiken perusta.
Omat hampaat jäljellä ja kunnossa, näillä olisi tarkoitus mennä loppuun asti. Suun terveys on todella tärkeää kaiken muun terveydenkin kannalta.
hammassairaudet vaikuttavat muihin sairauksiin, myös sydänvikaan, verenkierron kautta.
Tuo on totta tekoniveliin yms.
Kannattaa kotihoito tehdä hyvin.
Anna lapsellesi terve suu.
Mummoita karkeilla lahjonta pois.
Uutinen kolahti minuun. Kävin hammaslääkärissä ja pyysin heti anteeksi, että tässä on nyt lehdistön ihannetyttö huonosti hoidettuine hampaineen. Hampulekuri tsekkasi purukaluston ja sanoi, ettei ole. Minulla kun oli huono omatunto jättäessäni kaksi tarkastusvuotta väliin. Nyt sovimme, että pidämme saman tarkastusvälin.