Havaintojen mukaan yli 10% ajaa kitkarenkailla kesälläkin. Ainakin näin kylmänä kesänä se on aivan ok. Huolimatta kitkarenkaiden suuresta määrästä ei pöly lennä. Nokian Renkaiden VTT:tä tilaama (Turvallinen Liikenne 2000 kautta = VTT:n osoittessa) hutkimus tietenkin väittää toista. Kun kuulen sanat Nokian Renkaat / VTT / Turvallinen Liikenne 2000 ry. joudun irroittamaan pistoolista varmistimen.
Pölyä ei ole nyt
Valitettavasti
2459
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
No eipä ole tarvetta hiekoittaakkaan tai levittää suolaakaan. Eikä tietysti muitakaan liukkaan kelin varusteita ole autoissa.
Pölyä kyllä lentää hiekkateillä tai jopa asfalttiteilläkin, kun sitä multaa tai hiekkaa on esim peltotyökaluilla teille tullut. Odota vaan rauhassa loppuvuotta, niin saat kaipaamasi kuran ja pölyn. Ehdit kyllä niistä vielä jokavuotiseen tapaasi kitiseen täällä.
"Havaintojen mukaan yli 10% ajaa kitkarenkailla kesälläkin"
Vaikea uskoa. Kitkarenkaiden käyttöaste talvisin on reilu 10 %, joten tämän mukaan juuri kukaan kitkarenkailijoista ei vaihtaisi kesärenkaita alle.
"Huolimatta kitkarenkaiden suuresta määrästä ei pöly lennä. Nokian Renkaiden VTT:tä tilaama hutkimus tietenkin väittää toista."
VTT väittää, että nastarenkaalla varustettu auto jauhaa paljasta asfalttia tomuksi keskimäärin 9 g/km. Kitkarenkaalla tämä arvo on 0. Toki VTT huomaa muistuttaa tutkimuksessaan, että teiden jauhaminen tomuksi on todellisuudessa vain hyvä asia, sillä rosoiseksi jyrsitty asfalttipinta ei ole jäätyessään yhtä liukas kuin tasainen pinta olisi.
Viittaat nyt ilmeisesti johonkin muuhun hutkimukseen, jossa hutkittiin hiekoitushiekan aiheuttamaa pölynmuodostusta. Asfaltin pinnalla oleva hiekka tosiaan jauhautuu pölyksi niin nasta-, kitka- kuin kesärenkaankin alla. Nastarengas on näistä kuitenkin ylivertaisesti tehokkain pölyntuottaja tässäkin tapauksessa. Kesällä ei päällystettyjä teitä hiekoiteta, joten VTT:n hutkimustulos ei liity tilanteeseen.
Nastarengas tuottaa tiepölystä 2%, on se kovin paljon jos se on suurin tuottaja, näin kertoo tutkimus joka on puolueeton.
Huono tienpito on se suurin syyllinen.
Nokian renkaat on julkaissut myös tutkimuksen jonka mukaan kitkarenkailla ajetaan enemmän kolareita, mutta otsikoinnissa unohtui mainita että kuljettajien omat törttöilyt (rattijuopumukset ja ylinopeudet) vaikuttivat tuloksiin. Toki Nokian valmistaa nastattomia talvirenkaita itsekin, eli vähän ihmettelen miksi 190 * 4 =760 nastalla varustettua Hakkapeliitta 8:aa pitää puolustella toista omaa tuotetta väheksymällä.
Koska julkaistaan tutkimuksia joista ei ole vääristäviä tekijöitä perattu pois on asiakkaana helppoa valita sellaisen valmistajan rengastuote joka on valmistettu EU:ssa, mutta ilman nastarenkailuun kannustavia lausuntoja.
Ajaako rattijuopot enemmän kitkarenkailla vai miksi uskot niiden vaikuttavan heikentävästi nimenomaan kitkojen tulokseen?
Eli kysyt koska julkistetaan sellaisia tutkimustuloksia, joissa kitkat pärjäisivät? Mahtaisiko olla niin, että kitkat on vaan huonompia talvirenkaina?
Vai miten haluaisit suosia kitkoja, että nämä tulisivat tutkimustuloksissa nastoja paremmiksi? Ja tietysti miksi näin pitäisi tehdä? Kysehän on talviliikenteen turvallisuudesta eikä siksi tuloksia pidä manipuloida kitkojen hyväksi vain siksi, että sinä ja muutama muu haluaisi niin.
Ei markkinoinnissakaan pidä vääristellä tuloksia turvallisuuden eikä minkään muunkaan tarkoitusperän kustannuksella.
Siinä tutkimuksessa jonka luin suunnilleen vuosi sitten todettiin että kaahavat rattijuopot ajoivat kuluneilla kitkarenkailla, en muista mainittiinko nastarenkaat joista oli poistettu nastat jotta olisivat lailliset kesällä. Kyseessä ei siis ollut varsinainen talvirengasriskitutkimustulos joka koskisi tavallisia kunnollisia kansalaisia. Vaan yksityiskohtana mielenkiintoinen havainto - toisaalta hyvinkin ennalta-arvattava- että kaahavat rattijuopot eivät ole tarkkoja rengasvalinnoissaan.
Itse odotin mielenkiinnolla tutkimuksen tulosta, mutta petyin siihen. Siitä olisi voinut tehdä sivuaiheen otsikolla "rikollinen ajotapa lisää kolarointiriskiä" ja jättää varsinaiseen tutkimukseen objektiivisen vertailun siitä vaikuttavatko nastat liikenneturvallisuutta parantavasti vai lisäävätkö ne ajonopeutta eli riskinottoa.
Toisin sanoen noilla rattijuopoilla ja kaahareilla ei ollut mitään vaikutusta kitkarenkaiden huonompaan tulokseen.
Eiköhän suurempi osa noista liikennekäyttäytymisen ongelmatapauksistakin ajele kuluneilla nastarenkailla, kuten noin 80-85% autoilijoista muutenkin. Ja näiden ongelmatapausten vuoksi ei juuri kannata vetää johtopäätöksiä puoleen tai toiseen, kuten osin kirjoititkin vaikka lähinnä kitkanäkökulmasta.
Ja kun vielä voi ihan hyvällä todennäköisyydellä väittää sitäkin, että itsensä epävarmaksi talviliikenteessä tuntevat ajavat nastarenkailla, kuten fiksua onkin. Sehän vain osoittaa liikennekypsyyttä ja viisautta ja osoittaa näiden olevankokolailla nk hyviä kuljettajia. Jos nämä ajaisivat kitkoilla, niin onnettomuusvaikutus olisi takuulla suurempi kuin juoppojen vaikutus.
Nastat parantavat ilman muuta liikenneturvallisuutta, koska ovat selvästi parempia ominaisuuksiltaan jokatyyppisissä suomalaisissa talviolosuhteissa, sehän on osoitettu joka ainoa vuosi. Ja eiköhän taas syksyn mittaa julkaista useitakin talvirengastestejä. Ei ole vaikea arvata niiden lopputuloksia.
Jos olisi niin, että nastoilla ajavat kaahausherkempiä liikenteessä, niin se on kuskin ominaisuus. Ei renkaan. Tällaista tutkimusta tai selvitystä en missään muuten ole nähnyt.
Ja sekin olisi hyvä, että nämä kaahaajat ajaisivat nastarenkailla eikä kitkoilla, jo ihan muidenkin turvallisuuden vuoksi.
Enpä kerinnyt tuota kommenttia lukemaan ja, mutta lisään lainauksen tuosta:
"Tulosten mukaan vaikutti siis siltä, että osasyy ei-nastoitettavien suureen
osuuteen liukkaampien kelien onnettomuuksissa oli se, että tutkijalautakuntien
aineistossa ei-nastoitettavat renkaat liittyvät useammin sääntöjenvastaiseen tai
ainakin huolimattomaan käytökseen. Näytti myös siltä, että ei-nastoitettavilla
ajetaan usein vuoden ympäri."
http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T204.pdf
Silloin kun on jäinen keli ja tiet hoitamattomia tulisi ymmärtää ajaa hitaammin kuin tavallisesti, etenkin mutkiin ja risteyksiin. Kaikilla ei ole uusia ja /tai hyvänlaatuisia renkaita.
Kiitos ylläpidolle, että palautti yo kommenttini. No keskustelu tästä aiheesta aika on tällä erää näköjään jo ohi.
Jokainen voikin itse arvioida, oliko tässä kirjoituksessani jotain Suomi24:n sääntöjen vastaista...
Lähden siitä, että ylläpidolle on sattunut vahinko ja nyt vahinko on korjattu. Kiitos siitä.
Asia ei ole mitenkään järisyttävän suuri tai edes tärkeä eikä se edes tuo mitään uuttakaan keskusteluun. Periaatteessa vai häiritsi...
Mielestäni keskustelu nastarenkaista on aina ajankohtainen, kesällä tienpinnat ovat uraiset ja karkeat siksi että pienet metallinastat aiheuttavat niihin eroosiota puolet vuodesta.
Saksassa nastat ovat kiellettyjä. Talvi on leudompi, mutta siellä on mäkisiä ja mutkaisia teitä, ja nopeudet voivat olla korkeampia.
Oma ajotapani on sellainen etten koe saavani nastoista hyötyä edes silloin kun tienpinta on jäässä. Ajotavassani ei ole mitään ihmeellistä, sen ettei aja kovaa mutkaan tai hiosta edelläajavaansa osaa kuka tahansa riippumatta rengastyypistä tai vuodenajasta.
Turvallisuudesta en tingi, eli en suosittelisi nastattomuutta jos se olisi vaarallista, vaara kohdistuisi myös muihin tielläliikkujiin. Kitkarenkaita en suosittele kesäkäyttöön, paitsi ehkä keskieurooppakitkoja joissa on paremmat vesikelin ja nopean ajon ominaisuudet. Ne taas eivät toimi hyvin jäällä, eli talveksi talvirenkaat, kesäksi kesärenkaat. Nastat pääasiallisesti maaseudulla ajaville, siellä tiepinta voi olla lumen ja jään peitossa jolloin nastoista ei ole haittaa.
Suosittelen kokeilemaan tavallisessa arkiajossa nastattomutta, itse en löytänyt käytettynä ostetun auton nastarenkaista etua vaan vaihdoin ne nastattomiin. Autolehtien testeissä mitataan luonnollisesti maksimisuorituskykyä, mutta sitä on harvoin edes järkevää käyttää. Testattavat nastarenkaat ovat uusia, ja nastojen jääominaisuudet kuluvat käytössä nopeammin kuin mikä renkaan käyttöikä on. Nastat aiheuttavat liikennemelua, pölyä, kuraa ja uria sekä tekevät tienpinnoista karkea ja meluisat, myös auton sisälle meluisat.
Olet siis teidemme tulppa.
Ihan ok, jos koet ettei nastoista ole sinulle hyötyä nykyisissä talviolosuhteissa ja sen vuoksi et suostu nastoja autoosi hankkimaan. Ajotaitosi on varmasti keskivertoa parempi. Näin kuitenkaan ei suurimmalla osalla meistä autoilijoista ole.
Kukaan ei kiellä erityisesti vanhempien nastarenkaiden haittoja, uusissa ne haita ovatkin jo murto-osa niistä, vaikka pitokyky ei ole heikentynyt.
Ongelmana näissä keskusteluissa yleensä onkin, että vain nastojen haittoja tuodaan esiin. Fiksua tietysti on tuoda myös suolauksen huomattavasti suuremmat haitat. Suolaustahan ei nastarenkaiden takia tehdä, vaan hyvin paljon puhtaasti kitkarenkaiden vuoksi.
Ja huomiotta poikkeuksetta jää myös teiden tuhoutuminen, kun suolauksella lumi/jää sulatetaan vedeksi ja hetken päästä se taas jäätyy murentaen asfalttia? Nastojenkin kulutusvaikutus lisääntyy merkittävästi suolalla sulatetulla asfaltilla.
Kannattaa myös huomata, että tiestöä pidetään myrkyllisillä kemikaaleilla keinotekoisesti sulana ja kuraisina juuri liukkaammilla keleillä. Myös pölyä ja likaa aiheuttavaa hiekotusta käytetään runsaasti. Mekaanisesti teiden liukkautta torjutaan käytännössä vain nastarenkailla ja se onkin tehokkain keino, kun pakkasta on enemmän (yli 6 astetta).
Näillä keinoilla tiestö pysyy kohtuullisen hyvin myös kitkoilla turvallisesti liikkumista varten. Tilanne olisi täysin toinen, jos esim nastat poistuisivat tai suolaus lopetettaisiin. Tai näiden vaikutusta muuten vähennettäisiin radikaalisti.
Vertailu johonkin Saksaan tai keskisen euroopan tai peräti eteläisen Euroopan maihin ei ole järkevää tässä asiassa. Senhän ymmärtää kyllä jokainen.
Kannattaa tutustua noihin talvirengastesteihin vähän tarkemmin. Niissä pyritään testaamaan kaikenlaiset talviolosuhteet, jopa kylmillä, kuivilla ja märillä sulilla teillä. Ei siis vain jääpintaisilla, joissa nastat ovat täysin ylivoimaisia. Testeissä ei myöskään testata vain ääriolosuhteita, vaan myös ihan normaalia liikenneolosuhteita ja ajoa. Järkevää on tietysti testata uusia renkaita, koska ihmiset lähes aina ostavatkin uudet renkaat. Kuluneet renkaat ei tietenkään koskaan ole uuden veroisia. Joskus on testattu kuluneitakin nastoja ja kitkoja. Näissä ei nasta-kitka-keskinäinen tilanne ollut muuttunut oleellisesti, kun verrattiin yhtä kuluneita renkaita. Vertailua tietysti haittasi, että yhtä suuren kuluneisuuden vuoksi (6mm) testii jouduttiin ottamaan neljä vuotta vanhat nastarenkaat ja kaksi vuotta vanhat kitkarenkaat. Tulokset olisivat saattaneet olla merkittävästi erilaiset, jos olisi otettu samanikäiset, joka tietysti kuluttajan kannalta olisi ollut järkevämpää. Tämä testi tehtiin joskus viitisen vuotta sitten TM:ssä.
Missään talvisissa olosuhteissa, siis jäisillä, lumisilla, kuivalla tai märällä sulalla tienpinnalla kitkat eivät ole noissa testeissä osoittautuneet paremmiksi. Eroja on tietysti rengaskohtaisesti, mutta jos katsotaan parhaita tai huonoimpia tai siltä väliltä, niin näin on. Se on totta, että parhaat kitkat ovat monissa osatesteissä pärjänneet heikkoja nastoja paremmin.
Toistaiseksi vielä Suomessa on talvia, joten talviliikennettä varten tarvitaan varusteita ja valitettavasti niistä on haittaa tiestölle, silloille, autoille ja luonnolle ja pohjavesille ja ihmisille. Myös onnettomuusriskit ja niille otolliset olosuhteet on huomioitava.
Toivottavasti TM tekisi lisää testejä joissa ei olisi ainoastaan uusia renkaita, vaan vaikkapa 1-2 vuoden ikäisiä käytettyjä renkaita.
Itse en näe laatumerkkien kitka/nasta malleissa niin isoja eroja uusissa renkaissa että sillä olisi käytännön merkitystä. Harvemmin kuitenkaan ajetaan testiolosuhteissa, eli vertailukelpoisuuden vuoksi aina puhdistetulla jääradalla. Ehkä hyvään ajotaitoon kuuluu ensisijaisesti liikennesilmä, eli ennakointi, ja käsitys siitä mitä tapahtuu 5 sekunnin kuluttua näyttää puuttuvan aika monelta.
Sitä en usko että suolausta lopetettaisiin vaikka kaikki ajaisivat nastarenkailla. Suolausta tehdään lähinnä siksi että kuljettajat eivät kykene sopeuttamaan ajotapaansa ja -nopeuttaan ajo-olosuhteita vastaamaan. Siksi lumi ja jää halutaan sulattaa pois. Ja onhan kesäolosuhteissa varmaankin mukavampi ajaa, paitsi että märkä tie imee kaiken valaistuksen ja on kurainen. Suolaa levitetään myös sorateille pölyä sitomaan.
Enpä ole oleellisissa väitteistäsi juurikaan eri mieltä. Erot eivät ole valtavia, mutta eroja on nastarenkaiden hyväksi aina. Kitkat eivät missään olosuhteissa ole osoittautuneet nastoja paremmiksi. Paitsi tietysti, jos verrataan jotain aasialaista halpisrengasta, jonka tekijöt tuskin talvea ovat edes nähneet ja pohjoismaista huippukitkarengasta. Voidaan tietysti verrata huippunastarengastakin aasialaiseen halpiskitkarenkaaseen. Tällainen vertailu olisi kovin tarkoitushakuista.
Käytettyjen talvirenkaiden testaaminen olisi toivottavaa. Ymmärrän tietysti, että vertailukelpoisten renkaiden löytyminen on hankalaa ellei kuluttamista tehdä laboratorio-olosuhteissa.
Noita talvirengastestejä ei tehdä pelkästään puhdistetulla jääradalla. Tämä kyllä selviää, jos testejä lukee. Puhdistettu jäärata on vain yksi ainoa osatesti, vai yksi. Luminen tie, sula kuiva tie, sula märkä tie, irtolumessa, karkeaksi karhutuilla lumipinnoilla jne. Eli melkoisen normaaleissa liikenneolosuhteissa. Tämänhän jo totesinkin aiemmissa kirjoituksissani.
Erottaisin kokonaan ajotaidon ja siihen liittyvät jutut pois, kun puhutaan talvirenkaiden ominaisuuksista ja hyvyydestä. Ne eivät korreloi mitenkään toisiaan.
En minäkään usko, että suolausta lopetettaisiin kokonaan, vaikka nekin noin 10-20% kitkoilla ajavat siirtyisivät nastarenkaisiin. Siitä sen sijaan olen melkoisen varma, että suolausta jouduttaisiin lisäämään moninkertaiseksi, jos nastarenkailla ajaminen loppuisi tai edes vähenisi dramaattisesti.
Tuo pölyn sitominen kesäaikoina hiekkateillä on ihan toinen juttu. Se levitetään kuivalle tielle. Se ei riko teitä eikä asfalttia. Joskus ennen käytettiin lipeääkin pölyä sitomaan. Toki nämäkin ovat vahingollisia luonnolle.
Vilkaisin ruotsalaista Teknikens Värld-autolehden testiä ja siellä painotukset ovat kovin erilaiset kuin kotimaisessa yleistekniikan julkaisussa. Siellä esimerkiksi vuoden 2012 vertailussa Michelin X-ice3 -kitka voitti kokonaispisteissä Nokian Hakkapeliitta 7 -nastarenkaan. Nokian Nordman 4 -nastarengas tulee kaukana takana pistesijoissa, eli nastallisuus ei itsessään ole tae hyvistä talviominaisuuksista.
Ajotaidolla on paljonkin merkitystä varsinkin talviajossa, kesällä ei autoa saa sutimaan, luisuun eikä saa aktivoitua ABS-jarruja tai ajonvakautusta muulloin kuin hätätilanteessa. Lähinnä ajotaidolla tarkoitan itsehillintää, sitä ettei aja tai yritä ajaa olosuhteisiin nähden liian lujaa.
Omien kokemusteni perusteella nastattomuus on minulle ainoa vaihtoehto, nastallisuus ei antaisi lisäarvoa missään tilanteessa - huomoiden että nastamelu tarkoittaa sitä että tienpintaan kohdistuu jatkuvasti iskuja jotka aiheuttavat eroosiota.
Kitkarengas nimenä ei tarkoita sitä että se olisi käytännössä kitkainen. Tuo testissä ollut nastaton Michelin rullaa selvästi kevyemmin (kuluttaa siis vähemmän polttoainetta) kuin Hakkapeliitta 7.
Jokaisessa maassa on varmasti talvirenkaillekin erilaiset painotukset ko maan olosuhteista riippuen. Noilla painotuksilla luonnollisesti saadaan erilaisia lopputuloksia.
Ruotsissa on painotukset varmasti sovellettu ruotsalaisiin olosuhteisiin ja Suomessa suomalaisiin. Ihan hyvä muistaa, ja vaikka tarkistaa kartoistakin, Suomen ja Ruotsin maantieleellinen sijainti. Ruotsin pääasiallisin ja suurin liikennesuoritus tapahtuu huomattavasti etelämpänä kuin Suomen, itse asiassa Ruotsin maantieliikenteen suurin määrä päättyy suunnilleen niillä korkeuksilla, jossa Suomen vasta alkaa.
Olen varma, että ko löytämäsi testin tulokset muuttuisivat Suomen olosuhteisiin tehdyillä ja käytetyillä painotuksilla. Vaikea uskoa, että samoilla renkailla, samanlaisissa olosuhteissa ja samoin painotuksin tehdyillä testeillä olisi merkittäviä eroja.
Nastallisuus itsessään ei tietenkään tee renkaista hyviä talvirenkaita. Senhän edellä olevista kirjoituksista käy kyllä ilmi. Ei sitä tee tietysti kitkallisuuskaan. Yhtä totta on sekin, että nastallisuus parantaa selvästi talvirenkaan liukkaan kelin ominaisuuksia.
Ajotaito on tietysti tärkein, ilman muuta. Kuten edellä jo totesinkin, ajotaito ei korreloi mitenkään renkaiden ominaisuuksiin.
Nastoista kuuluva ääni tai nastojen, varsinkin vanhempien, joihin muuten hakkapeliitta 7 kuuluu, vaikkei ei enää niihin pahimpiin) aiheuttama välitön tien kuluminen ei myöskään liity renkaan talviominaisuuksiin. Jos nasta kuluttaa asfalttia, niin vielä enemmän tietysti lunta ja jäätä.
Kitkojen takia välttämätön suolaus ja hiekotus aiheuttaa pahenpaa tuhoa tiestölle ja luonnolle kuin nastojen tiehen aiheuttama kuluminen. Ja jos nastojen hyödyt huomioidaan, niin tase on huikeasti positiivinen.
Kertaan vielä: nastojen takia suolaus kyetään pitämään nykytasolla, nastojen ansiosta jää- ja kitkojen ja raskaan liikenteen tamppaama liukas kiilloittuva lumipinta särkyy ja karhentuu. Vain nastarenkaat karkeuttavat lumisia ja jäisiä tienpintoja, kun pakkasta on yli -6 astetta, jolloin suolaus ei enää tehoa. Hiekoitusta kyllä jonkin verra käytetään, mutta korkeintaan vain ongelmakohteissa.
Huippukuskeillekin voi tulla tilanne liukkaalla tiellä, jossa lapsi juoksee yllättäen auton takaa eteen, hirvi niinikään, auto tulee yllätäen jne jne. Jolloin nastojen selvästi parempi pito voi olla ratkaisevaa. Tietysti huippukuskeille harvemmin, koska osaavat ja ovat koko ajan tarkkana ja valmiina yllätyksiin. Minunkaltaisille taviskuskeille noita voi todella sattua helpommin, kun en koko ajan osaa olla varuillani ja tarkkana kaikkiin mahdollisiin yllätyksiin.
Olen siis päätynyt noihin nastarenkaisiin varsin tavallisen ajotaitoni vuoksi. On minulla kyllä kitkoistakin kokemusta reilun kolmen talven ajalta toisessa autossamme (Michelinin joku malli, jota en enää muista) , vaihdoimme kuitenkin takaisin nastoihin autonvaihdon yhteydessä. En keksinyt mitään syytä miksi olisin jäänyt kitkoihin, kun hintakaan ei ole halvempi eikä mukavuudessakaan ollut eroa käytännössä. Kyllä kitkoillakin pärjäsi, ei siinä mitään.
Taviskuski voi muuttua huippukuskiksi niin halutessaan. Yhtenä apuna siihen on luistonesto (TC), jos huomaa että tekniikka joutuu jarruttamaan ja vähentämään moottoritehoa voi itse jatkossa kaasuttaa vähemmän. Jos ESP, eli ajonvakautus aktivoituu on vauhtia liikaa pitoon nähden.
Mainitsemasi Huippukuski ajaa ensisijaisesti rauhallisesti. Silloin ei niitä yllättäviäkään tilanteita enää tahdo esiintyä. Maltillisessa ajotavassa on muitakin etuja, mutta haittapuolena on se että vauhdikkuuden tunne puuttuu - ja tämä fiilis on monelle tärkeä. Toki kesälläkin kolaroidaan, eli ihan kaikkeen ei voi varautua, mutta sillä ei ole enää tekemistä renkaiden kanssa jos joku toinen tulee kylkeen.
Nastarengas Nokian Nordman 4 pysähtyi TM-talvirengastestissä 2014 jääjarrutuksessa huonommin kuin 7 (seitsemän) nastatonta erimerkkistä kitkarengasta. Märällä asfaltilla se oli testin huonoin, myös melun osalta se oli jumbosijalla.
Goodyearin kitkarengas pysähtyi paremmin jäällä kuin Michelinin nastarengas. Itse en siis suosittelisi varauksetta nastarenkaita edes sellaiselle joka ei ole kiinnostunut autoilun päästöistä (liikennemelu, pöly ja kura).
Tuo mitä kirjoitit huippukuskien ominaisuuksista mahtuu erinomaisesti omaan profiiliini. Minulla on myös uudehko nelivetoinen moderni kaupunkimaasturi, jossa kaikki viimeisimmät apuvälineet löytyy. En silti tunne itseäni huippukuskiksi, jonka kannattaisi tinkiä esim talvirengasturvallisuudesta. Ajan lisäksi paljon maantieajoa, vaikka asunkin pk-seudulla. Pieniäkin teitä, joiden talvikunnossapito on olematonta.
Ja jos vaikka olisinkin huippukuski tai sitten tämä mikä olen, niin alla olevien renkaiden ominaisuuksiin se ei vaikuta mitenkään.
Hyväkään rengas ei ole tae, etteikö kolaria voisi sattua. Hyvä rengas kuitenkin usein voi olla ratkaiseva.
Suomessa voi vapaasti hankkia hyviä ja huonoja renkaita suunnilleen samaan hintaakin. Markkinoilla on huonoja ja hyviä renkaita, jopa onnettomia. Ketään ei pakoteta valitsemaan huonoja samanhintaisia. Tietysti raha voi olla esteenä hyvien renkaiden valinnalle, niin kitkojen kuin nastojenkin osalta.
Nastarenkaita, hyviä nastarenkaita, minä voin suositella kaikille. Ne ovat turvallisemmat, mutta ei tietysti takaa mitään.
Haittoina tietysti hieman äänekkäämmät, mutta uusimmat ovat vain vähän äänekkäämmät. Vielä uudimmatkin nastarenkaat kuluttavat asfalttia kitkoja enemmän, mutta murto-osan vanhempiin verrattuna. Pöly ja kura ei ole kuin osin nastarenkaiden aiheuttamaa, mm VTT:n tutkimus takavuosilta totesi noin 2% pölystä olevan pelkästään nastapölyä. Suolaus aiheutti pölyä noin 12%. Keväällähän tietysti pöly näkyy, kun koko talven 'annos' kerralla 'nostetaan' ilmaan ennenkuin katuja ehditään pestä tai sateet huuhtelee tiet.
Muita luontoarvoja ajatellen nastoilla ajava edesauttaa, ettei suolausta tarvitse lisätä ja näin vähentää luonnon ja pohjavesien saastumista ja tiestön, siltojen tuhoutumista, autojen ruostumista.
Nastarenkaatkaan ei tee autoilusta luontoystävällistä.
Olemme eri mieltä eikä ilmeisesti kumpikaan vaihda mielipidettään omiin kokemuksiinsa ja löytämiinsä lehti- ja muihin tietoihin perustuen.
Keskustelumme kiertää jo kehää.
Tähän voidaan vielä lisätä se totuus, että suurin osa oikeasti hyvistä ammattikuskeista käyttää nastarenkaita, mm. Markku Alen. Ammattimies ei halua tinkiä ajo-ominaisuuksista ja pidosta.
Kyllä, keskustelumme kiertää kehää, mutta niin voi käydä oli puheenaihe mikä tahansa, ja totta - en ole aikeissa vaihtaa takaisin nastarenkaisiin. Yhden henkilön rengasvalinta ei ole merkittävä vaikka joet syntyvät pienistä puroista (esimerkin voimallakin on merkitystä). Silloin kun toimin itse lukijana olen kiinnostunut toisten kokemuksista, ja koska minulla on tästä aiheesta olemassa kokemusta ja olen selvittänyt testituloksia osallistun keskusteluun vaikkei asiasta saisikaan merkittäviä ahaa-kokemuksia.
Aiemmin inhosin suolausta enkä sitä edelleenkään kaipaa yhtään aiempaa enemmän, mutta koska suolausta ei olla vähentämässä on nastojen käyttöalue ollut minun ajossani kovin suppea. Lumellahan ei nastoista ole etua, kuviolla on silloin merkitystä.
Testien perusteella on voitu todeta että nastarengas ei välttämättä ole edes parempi, tai merkittävästi parempi. Yksi merkki pärjää paremmin, toinen huonommin. Lenkillä käydessäni olen huomioinut että rengasmelu omin korvin kuultuna on joidenkin nastarenkaiden osalta kova, auton sisämelu ei ole asia joka on yhteiskunnallisesti kiinnostava. Pölyn osalta varmasti löytyy usempiakin tutkimuksia, kesällä sitä autotkin asfaltinväriseksi värjäävää likaongelmaa ei kuitenkaan ole.
Kitkat ovat huonot renkaat kesällä ainakin silloin,kun on sadekeli
Kyllähän niitä nastarenkaitakin näkee kesällä vähintään yhdessä autossa joka parkkipaikalla, mielenkiintoista että sitä pölyä ei kuitenkaan ole.
Ei ole pölyä,mutta mölyä sitäkin enemmän,aihe joka tuntuu sinulla jatkuvasti olevan mielenkiintoisena aiheena.
RENKAILLA EI AJETA!!!!!!! VITUN VAJUKIT!!