Arvostetuin tutkinto

Mitä tarkoittaa copy-paste-inssi?

kontti kirjoitti:

Mitä tarkoittaa copy-paste-inssi?

Tarkoitan sillä sitä, että opiskeluaikana erilaiset harjoitustyöt ja jopa diplomityö sujuvat hyvin pitkälle leikkaa-liimaa-periaatteella. Oman tutkimuksen suhteellinen osuus ja vaatimustaso opinnoista läpipääsyyn on vähäisempi kuin monella muulla linjalla. Näitä riittää monella TKK:n linjalla eri kaupungeissa. Nimenomaan TUTA:lla ja esimerkiksi sähköteknisellä (ainakin Lappeenrannassa) linjalla saattaa fiksu kaveri suorittaa opintonsa hyvinkin vähällä absoluuttisella työllä. Otaniemessä on meininki esimerkiksi arkkitehti- ja tietotekniikan osastoilla hieman eri luokkaa. Vaatimustaso on varmasti tarpeeksi korkea normaali-ihmiselle.

melkein merkantti kirjoitti:

Tarkoitan sillä sitä, että opiskeluaikana erilaiset harjoitustyöt ja jopa diplomityö sujuvat hyvin pitkälle leikkaa-liimaa-periaatteella. Oman tutkimuksen suhteellinen osuus ja vaatimustaso opinnoista läpipääsyyn on vähäisempi kuin monella muulla linjalla. Näitä riittää monella TKK:n linjalla eri kaupungeissa. Nimenomaan TUTA:lla ja esimerkiksi sähköteknisellä (ainakin Lappeenrannassa) linjalla saattaa fiksu kaveri suorittaa opintonsa hyvinkin vähällä absoluuttisella työllä. Otaniemessä on meininki esimerkiksi arkkitehti- ja tietotekniikan osastoilla hieman eri luokkaa. Vaatimustaso on varmasti tarpeeksi korkea normaali-ihmiselle.

Lue lisää

Tutaa läheltä seuranneena; se ero tulee sieltä, että osa kursseista ei sisällä mitään varsinaista työtä, vaan opintoviikkoihin riittää hienolta kuulostavien termien pyörittely (tyyliin "Strategian mukaisesti yhteinen tavoitetila määrittää operationaalisen toiminnan painopisteen"), ja yleensä ne sanat joko a) kopioidaan kirjasta, netistä tai muiden töistä b) otetaan lappusellinen bullshit-bingoa ja laitetaan sopivia verbejä väliin.

No, tämä on kärjistys, mutta teekkareiden näkökulma asiaan on monesti se, että matematiikan ja fysiikan hyödyntäminen on DI-tavaraa ja nämä kauppatieteisiin viittaavat businessjaaritukset eivät todellakaan ole. Jossain siellä välissä lienee kultainen keskitie...

melkein merkantti kirjoitti:

Tarkoitan sillä sitä, että opiskeluaikana erilaiset harjoitustyöt ja jopa diplomityö sujuvat hyvin pitkälle leikkaa-liimaa-periaatteella. Oman tutkimuksen suhteellinen osuus ja vaatimustaso opinnoista läpipääsyyn on vähäisempi kuin monella muulla linjalla. Näitä riittää monella TKK:n linjalla eri kaupungeissa. Nimenomaan TUTA:lla ja esimerkiksi sähköteknisellä (ainakin Lappeenrannassa) linjalla saattaa fiksu kaveri suorittaa opintonsa hyvinkin vähällä absoluuttisella työllä. Otaniemessä on meininki esimerkiksi arkkitehti- ja tietotekniikan osastoilla hieman eri luokkaa. Vaatimustaso on varmasti tarpeeksi korkea normaali-ihmiselle.

Lue lisää

Jos syytät tuta-teekkareita järjestelmällisestä etiikan, yliopiston ohjeiden ja lain rikkomisesta, voinet todistaa typerän väitteesi? Saiko lapsena naapurin kersat aina paremmat joululahjat kuin sinä, vai miksi ihmeessä mustamaalaat aiheettomasti muita? Vai onko kyseessä vain se perinteinen kateus, kun omat pisteet ei riittänyt kuin konetekniikan osastolle? Ja sinnekin pääsykokeessa käyttäen kehumallasi leikkaa-liimaa-periaatteella.

nimi-Erkki kirjoitti:

Jos syytät tuta-teekkareita järjestelmällisestä etiikan, yliopiston ohjeiden ja lain rikkomisesta, voinet todistaa typerän väitteesi? Saiko lapsena naapurin kersat aina paremmat joululahjat kuin sinä, vai miksi ihmeessä mustamaalaat aiheettomasti muita? Vai onko kyseessä vain se perinteinen kateus, kun omat pisteet ei riittänyt kuin konetekniikan osastolle? Ja sinnekin pääsykokeessa käyttäen kehumallasi leikkaa-liimaa-periaatteella.

Lue lisää

Tarkoitus ei ole aliarvioida mitään linjaa, ei missään nimessä. Tutalle Otaniemeen on melko vaikea päästä, eikä sieltä valmistunut ole sen enempää eikä vähempää huonompi dippainssi. Ehkä vaan helpommalla päässyt kuin esimerkiksi matematiikkaa enemmän opiskelemaan joutunut. Tässä voi nyt työntää kaikenmaailman etiikat ja yliopiston ohjeet rasvaiseen perseeseen, nyt puhutaan asioista niin kuin ne ovat ;)

melkein merkantti kirjoitti:

Tarkoitus ei ole aliarvioida mitään linjaa, ei missään nimessä. Tutalle Otaniemeen on melko vaikea päästä, eikä sieltä valmistunut ole sen enempää eikä vähempää huonompi dippainssi. Ehkä vaan helpommalla päässyt kuin esimerkiksi matematiikkaa enemmän opiskelemaan joutunut. Tässä voi nyt työntää kaikenmaailman etiikat ja yliopiston ohjeet rasvaiseen perseeseen, nyt puhutaan asioista niin kuin ne ovat ;)

Lue lisää

TKK:n tuotantotalouden osastolle on korkeimmat pääsykoepisterajat koko Suomesta. Eiköhän se kerro jo opiskelijoiden tasosta. TKK:n tuotantotalouden osastolle on paljon vaikeampi päästä kuin esimerkiksi lääketieteelliseen ja kauppakorkeaan. Itse olen nimittäin myös lääketieteen ylioppilas ja pääsin helposti sisään. Ja meillä on myös kauppakorkea-DI-yhdistelmiä TKK:ssa. Tuotantotalouden opiskelijat lukevat tuhatsivuisia kirjoja verrattuna matematiikan opiskelijoihin, joihin ei normaaliälyisenkään tarvitse mitään lukea. Helpointahan on nimenomaan olla esimerkiksi teknillisen fysiikan lukija. Lisäksi tuotantotalouden opiskelijat lukevat sivu- tai pääaineenaan aivan yhtä paljon jotain teknistä alaa kuin muut DI:t. Heillä ei ole opinnoissaan pelkästään sivuaine teknistä 20 ov, vaan myös teknillinen kokonaisuus 17 ov, teknillisen sivuaineen esitiedot ja perusaineiden tekniset aineet. Tuotantotalouden teekkarin on mahdollista valita myös pääaine tekniseksi, jolloin teknisten aineiden määrä kasvaa entisestään. Eli siis minimissäänkin tuotantotalouden DI:t ovat lukeneet teknisiä aineita erittäin paljon ja se antaa valmiudet hallita oma tekninen ala loistavasti. Lisäksi he hallitsevat talousasiat, mikä on loistava yhdistelmä yrityksen johtotehtäviin. Toisen osa-alueen puuttuminen vaikeuttaa johtotehtäviä. Esimerkiksi Lappeenrannan tuotantotalouden diplomi-insinöörejä ei voi verrata TKK:n tuotantotalouden diplomi-insinööreihin. Lappeenrantaan pisteet ovat maamme alhaisimpia.

tuta-DI kirjoitti:

TKK:n tuotantotalouden osastolle on korkeimmat pääsykoepisterajat koko Suomesta. Eiköhän se kerro jo opiskelijoiden tasosta. TKK:n tuotantotalouden osastolle on paljon vaikeampi päästä kuin esimerkiksi lääketieteelliseen ja kauppakorkeaan. Itse olen nimittäin myös lääketieteen ylioppilas ja pääsin helposti sisään. Ja meillä on myös kauppakorkea-DI-yhdistelmiä TKK:ssa. Tuotantotalouden opiskelijat lukevat tuhatsivuisia kirjoja verrattuna matematiikan opiskelijoihin, joihin ei normaaliälyisenkään tarvitse mitään lukea. Helpointahan on nimenomaan olla esimerkiksi teknillisen fysiikan lukija. Lisäksi tuotantotalouden opiskelijat lukevat sivu- tai pääaineenaan aivan yhtä paljon jotain teknistä alaa kuin muut DI:t. Heillä ei ole opinnoissaan pelkästään sivuaine teknistä 20 ov, vaan myös teknillinen kokonaisuus 17 ov, teknillisen sivuaineen esitiedot ja perusaineiden tekniset aineet. Tuotantotalouden teekkarin on mahdollista valita myös pääaine tekniseksi, jolloin teknisten aineiden määrä kasvaa entisestään. Eli siis minimissäänkin tuotantotalouden DI:t ovat lukeneet teknisiä aineita erittäin paljon ja se antaa valmiudet hallita oma tekninen ala loistavasti. Lisäksi he hallitsevat talousasiat, mikä on loistava yhdistelmä yrityksen johtotehtäviin. Toisen osa-alueen puuttuminen vaikeuttaa johtotehtäviä. Esimerkiksi Lappeenrannan tuotantotalouden diplomi-insinöörejä ei voi verrata TKK:n tuotantotalouden diplomi-insinööreihin. Lappeenrantaan pisteet ovat maamme alhaisimpia.

Lue lisää

"Esimerkiksi Lappeenrannan tuotantotalouden diplomi-insinöörejä ei voi verrata TKK:n tuotantotalouden diplomi-insinööreihin. Lappeenrantaan pisteet ovat maamme alhaisimpia"

Koita nyt päättää haluatko puhua opintojen sisällöstä vain siitä kuinka opiskelemaan pääsee. Vaikea noin epäjohdonmukaisen pälätyksen jälkeen uskoa että kirjoittaja oikeasti olisi diplomi-insinööri ja lääketieteen ylioppilas.

tuta-DI kirjoitti:

TKK:n tuotantotalouden osastolle on korkeimmat pääsykoepisterajat koko Suomesta. Eiköhän se kerro jo opiskelijoiden tasosta. TKK:n tuotantotalouden osastolle on paljon vaikeampi päästä kuin esimerkiksi lääketieteelliseen ja kauppakorkeaan. Itse olen nimittäin myös lääketieteen ylioppilas ja pääsin helposti sisään. Ja meillä on myös kauppakorkea-DI-yhdistelmiä TKK:ssa. Tuotantotalouden opiskelijat lukevat tuhatsivuisia kirjoja verrattuna matematiikan opiskelijoihin, joihin ei normaaliälyisenkään tarvitse mitään lukea. Helpointahan on nimenomaan olla esimerkiksi teknillisen fysiikan lukija. Lisäksi tuotantotalouden opiskelijat lukevat sivu- tai pääaineenaan aivan yhtä paljon jotain teknistä alaa kuin muut DI:t. Heillä ei ole opinnoissaan pelkästään sivuaine teknistä 20 ov, vaan myös teknillinen kokonaisuus 17 ov, teknillisen sivuaineen esitiedot ja perusaineiden tekniset aineet. Tuotantotalouden teekkarin on mahdollista valita myös pääaine tekniseksi, jolloin teknisten aineiden määrä kasvaa entisestään. Eli siis minimissäänkin tuotantotalouden DI:t ovat lukeneet teknisiä aineita erittäin paljon ja se antaa valmiudet hallita oma tekninen ala loistavasti. Lisäksi he hallitsevat talousasiat, mikä on loistava yhdistelmä yrityksen johtotehtäviin. Toisen osa-alueen puuttuminen vaikeuttaa johtotehtäviä. Esimerkiksi Lappeenrannan tuotantotalouden diplomi-insinöörejä ei voi verrata TKK:n tuotantotalouden diplomi-insinööreihin. Lappeenrantaan pisteet ovat maamme alhaisimpia.

Lue lisää

Älähän nyt aloita puhumaan lukemisen määrästä, tai sitten koita tulla oikikseen lukemaan kirjoja. Täällä saa sentään lukea eniten koko yliopistosta ja varmasti on yksi vaativimmista tutkinnoista. Tuta-DI:n esim. on ihan turha edes mainostaakkaan sivumäärää, mitä joutuu lukemaan. Piste.

exg kirjoitti:

Tutaa läheltä seuranneena; se ero tulee sieltä, että osa kursseista ei sisällä mitään varsinaista työtä, vaan opintoviikkoihin riittää hienolta kuulostavien termien pyörittely (tyyliin "Strategian mukaisesti yhteinen tavoitetila määrittää operationaalisen toiminnan painopisteen"), ja yleensä ne sanat joko a) kopioidaan kirjasta, netistä tai muiden töistä b) otetaan lappusellinen bullshit-bingoa ja laitetaan sopivia verbejä väliin.

No, tämä on kärjistys, mutta teekkareiden näkökulma asiaan on monesti se, että matematiikan ja fysiikan hyödyntäminen on DI-tavaraa ja nämä kauppatieteisiin viittaavat businessjaaritukset eivät todellakaan ole. Jossain siellä välissä lienee kultainen keskitie...

Lue lisää

Kuule se bullshit-bingo sitten vain jatkuu työelämässä, kun aletaan soveltaa walking managementtia yms. yms. Yritysten johtaminenhan on nykypäivänä "mielikuvien ja tarinoiden" johtamista, brändien rakentelua jne. Täytyy aikamoinen bullshitnainen/-mies olla, että sitä touhua osaa tehdä uskottavasti ;-)

Mutta ihan oikeasti arvostan sitä, että on olemassa ihmisiä, jotka jaksavat innostua johtamisesta ja rahan takomisesta. En tajua, mistä he löytävät motivaation työhönsä.

tuta-DI kirjoitti:

TKK:n tuotantotalouden osastolle on korkeimmat pääsykoepisterajat koko Suomesta. Eiköhän se kerro jo opiskelijoiden tasosta. TKK:n tuotantotalouden osastolle on paljon vaikeampi päästä kuin esimerkiksi lääketieteelliseen ja kauppakorkeaan. Itse olen nimittäin myös lääketieteen ylioppilas ja pääsin helposti sisään. Ja meillä on myös kauppakorkea-DI-yhdistelmiä TKK:ssa. Tuotantotalouden opiskelijat lukevat tuhatsivuisia kirjoja verrattuna matematiikan opiskelijoihin, joihin ei normaaliälyisenkään tarvitse mitään lukea. Helpointahan on nimenomaan olla esimerkiksi teknillisen fysiikan lukija. Lisäksi tuotantotalouden opiskelijat lukevat sivu- tai pääaineenaan aivan yhtä paljon jotain teknistä alaa kuin muut DI:t. Heillä ei ole opinnoissaan pelkästään sivuaine teknistä 20 ov, vaan myös teknillinen kokonaisuus 17 ov, teknillisen sivuaineen esitiedot ja perusaineiden tekniset aineet. Tuotantotalouden teekkarin on mahdollista valita myös pääaine tekniseksi, jolloin teknisten aineiden määrä kasvaa entisestään. Eli siis minimissäänkin tuotantotalouden DI:t ovat lukeneet teknisiä aineita erittäin paljon ja se antaa valmiudet hallita oma tekninen ala loistavasti. Lisäksi he hallitsevat talousasiat, mikä on loistava yhdistelmä yrityksen johtotehtäviin. Toisen osa-alueen puuttuminen vaikeuttaa johtotehtäviä. Esimerkiksi Lappeenrannan tuotantotalouden diplomi-insinöörejä ei voi verrata TKK:n tuotantotalouden diplomi-insinööreihin. Lappeenrantaan pisteet ovat maamme alhaisimpia.

Lue lisää

"Helpointahan on nimenomaan olla esimerkiksi teknillisen fysiikan lukija."

Just joo, mikä pelle tää tuta-DI oikein on, luultavasti trolli. Kuka tahansa pärjää tuta-linjalla kunhan sinne ensin pääsee sisään, mutta samaa ei voi sanoa teknillisestä fysiikasta tai matematiikasta esim. yliopistolla. Matematiikka ja fysiikka vaatii älyä paljon enemmän kuin tutan kaupalliset pseudotieteet.

Selänne kirjoitti:

Älähän nyt aloita puhumaan lukemisen määrästä, tai sitten koita tulla oikikseen lukemaan kirjoja. Täällä saa sentään lukea eniten koko yliopistosta ja varmasti on yksi vaativimmista tutkinnoista. Tuta-DI:n esim. on ihan turha edes mainostaakkaan sivumäärää, mitä joutuu lukemaan. Piste.

Lue lisää

Ei siellä oikiksessa ainakaan kirjoittamaan opi. Niinkin alkeelliset säännöt kuin "alkaa-verbin kanssa ei tule käyttää III-infinitiivin illatiivia" ei ole vielä arvon oikeustieteenylioppilaalle avautunut. Vai mitä sanotte kohdasta:
"Älähän nyt aloita puhumaan lukemisen määrästä"?

tuta-DI kirjoitti:

TKK:n tuotantotalouden osastolle on korkeimmat pääsykoepisterajat koko Suomesta. Eiköhän se kerro jo opiskelijoiden tasosta. TKK:n tuotantotalouden osastolle on paljon vaikeampi päästä kuin esimerkiksi lääketieteelliseen ja kauppakorkeaan. Itse olen nimittäin myös lääketieteen ylioppilas ja pääsin helposti sisään. Ja meillä on myös kauppakorkea-DI-yhdistelmiä TKK:ssa. Tuotantotalouden opiskelijat lukevat tuhatsivuisia kirjoja verrattuna matematiikan opiskelijoihin, joihin ei normaaliälyisenkään tarvitse mitään lukea. Helpointahan on nimenomaan olla esimerkiksi teknillisen fysiikan lukija. Lisäksi tuotantotalouden opiskelijat lukevat sivu- tai pääaineenaan aivan yhtä paljon jotain teknistä alaa kuin muut DI:t. Heillä ei ole opinnoissaan pelkästään sivuaine teknistä 20 ov, vaan myös teknillinen kokonaisuus 17 ov, teknillisen sivuaineen esitiedot ja perusaineiden tekniset aineet. Tuotantotalouden teekkarin on mahdollista valita myös pääaine tekniseksi, jolloin teknisten aineiden määrä kasvaa entisestään. Eli siis minimissäänkin tuotantotalouden DI:t ovat lukeneet teknisiä aineita erittäin paljon ja se antaa valmiudet hallita oma tekninen ala loistavasti. Lisäksi he hallitsevat talousasiat, mikä on loistava yhdistelmä yrityksen johtotehtäviin. Toisen osa-alueen puuttuminen vaikeuttaa johtotehtäviä. Esimerkiksi Lappeenrannan tuotantotalouden diplomi-insinöörejä ei voi verrata TKK:n tuotantotalouden diplomi-insinööreihin. Lappeenrantaan pisteet ovat maamme alhaisimpia.

Lue lisää

Joopa joo,

Kertooko luettujen sivujen lukumäärä jotain opintojen vaativuudesta?
Kuka tahansa pystyy halutessaan lukemaan tuhatmäärin sivuja.
Vähempi on niitä, jotka ymmärtävät syvällisesti lukemansa.

stew kirjoitti:

"Helpointahan on nimenomaan olla esimerkiksi teknillisen fysiikan lukija."

Just joo, mikä pelle tää tuta-DI oikein on, luultavasti trolli. Kuka tahansa pärjää tuta-linjalla kunhan sinne ensin pääsee sisään, mutta samaa ei voi sanoa teknillisestä fysiikasta tai matematiikasta esim. yliopistolla. Matematiikka ja fysiikka vaatii älyä paljon enemmän kuin tutan kaupalliset pseudotieteet.

Lue lisää

Nimenomaan näin. Kyllä teknillinen fysiikka tai matematiikka on aivan toista vaatimustasoltaan kuin esimerkiksi tuotantotalous. Eri asia on sitten se, kumpi saa "arvostusta" enemmän: tutalla opiskellut johtajaluonne, joka pääsee hyviin dirikan paikkoihin esim. teknologiayhtiöihin, koska hallitsee sekä tekniikkaa että kauppaa vai sitten se fysiikan labrassa asuva äärimmäisen älykäs, mutta sosiaalisesti kyvytön kaavaheppu, joka ei hallitse muuta kuin oman kapean alansa? Kumpaakaan ei sovi aliarvioida tai nostaa toisen yläpuolelle, mutta kyllä varmasti ns. "parempiin johtajanpaikkoihin" menee enemmän tutan käyneitä bisnestyyppejä. Älyä on monenlaista.

tuta-DI kirjoitti:

TKK:n tuotantotalouden osastolle on korkeimmat pääsykoepisterajat koko Suomesta. Eiköhän se kerro jo opiskelijoiden tasosta. TKK:n tuotantotalouden osastolle on paljon vaikeampi päästä kuin esimerkiksi lääketieteelliseen ja kauppakorkeaan. Itse olen nimittäin myös lääketieteen ylioppilas ja pääsin helposti sisään. Ja meillä on myös kauppakorkea-DI-yhdistelmiä TKK:ssa. Tuotantotalouden opiskelijat lukevat tuhatsivuisia kirjoja verrattuna matematiikan opiskelijoihin, joihin ei normaaliälyisenkään tarvitse mitään lukea. Helpointahan on nimenomaan olla esimerkiksi teknillisen fysiikan lukija. Lisäksi tuotantotalouden opiskelijat lukevat sivu- tai pääaineenaan aivan yhtä paljon jotain teknistä alaa kuin muut DI:t. Heillä ei ole opinnoissaan pelkästään sivuaine teknistä 20 ov, vaan myös teknillinen kokonaisuus 17 ov, teknillisen sivuaineen esitiedot ja perusaineiden tekniset aineet. Tuotantotalouden teekkarin on mahdollista valita myös pääaine tekniseksi, jolloin teknisten aineiden määrä kasvaa entisestään. Eli siis minimissäänkin tuotantotalouden DI:t ovat lukeneet teknisiä aineita erittäin paljon ja se antaa valmiudet hallita oma tekninen ala loistavasti. Lisäksi he hallitsevat talousasiat, mikä on loistava yhdistelmä yrityksen johtotehtäviin. Toisen osa-alueen puuttuminen vaikeuttaa johtotehtäviä. Esimerkiksi Lappeenrannan tuotantotalouden diplomi-insinöörejä ei voi verrata TKK:n tuotantotalouden diplomi-insinööreihin. Lappeenrantaan pisteet ovat maamme alhaisimpia.

Lue lisää

Tässä oli nyt arvostetuimmista tutkinnoista kyse eikä opiskelijoiden tasosta.

Tutalla on aika paljon näitä kaupallisia höpötyksiä jotka ei liity tekniikkaan mitenkään. Joten miten on mahdollista että tutalaiset lukis yhtä paljon jotain teknistä alaa kuin muut teekkarit, joilla ei näitä laskentamarkkinointeja ja muita ole?

Ja mikä on tutalaisten 'oma tekninen ala' Eihän semmosta ole, vaan tuta kouluttaa tekniikan perustermit hatarasti hallitsevia ekonominklooneja. Johtajaksi sopivia toki, mutta oikeat dippainssin työt jää niille, jotka ovat tekniikkaa lukeneet enemmän kuin kahvipöytäkeskusteluun vaadittavan määrän.

Master of Sciences in Archi... kirjoitti:

Ei siellä oikiksessa ainakaan kirjoittamaan opi. Niinkin alkeelliset säännöt kuin "alkaa-verbin kanssa ei tule käyttää III-infinitiivin illatiivia" ei ole vielä arvon oikeustieteenylioppilaalle avautunut. Vai mitä sanotte kohdasta:
"Älähän nyt aloita puhumaan lukemisen määrästä"?

Lue lisää

Joo, tavallaan on aika surkeata, että pitää tuntea jotain ihmeellistä ylemmyydentuntoa siitä, että joku muu heittää tällaisella palstalla kielioppia miten sattuu. Mutta onneksi olkoon. Palikoita, jotka eivät osaa kirjoittaa löytyy kyllä joka alalta, eli ihan turhaan siitä purat tuntojasi oikislaisiin. Ja aloittaa-verbi on muuten eri verbi kuin alkaa. Tarkkaavaisuutta, kiitos! Ja by the way: oikeustieteen ylioppilas kirjoitetaan erikseen. Vai mitä sanotte kohdasta: "arvon oikeustieteenylioppilaalle"? ;)

humanisti kirjoitti:

Kuule se bullshit-bingo sitten vain jatkuu työelämässä, kun aletaan soveltaa walking managementtia yms. yms. Yritysten johtaminenhan on nykypäivänä "mielikuvien ja tarinoiden" johtamista, brändien rakentelua jne. Täytyy aikamoinen bullshitnainen/-mies olla, että sitä touhua osaa tehdä uskottavasti ;-)

Mutta ihan oikeasti arvostan sitä, että on olemassa ihmisiä, jotka jaksavat innostua johtamisesta ja rahan takomisesta. En tajua, mistä he löytävät motivaation työhönsä.

Lue lisää

Sen verran olen jo työelämässä ollut ja voin sanoa, että kunnon johtaminen on firman menestymisen kannalta tärkeää. Voipi olla, että humanistille, joka ei ole oikeata työtä koskaan tehnyt (eikä luultavasti tule tekemäänkään), se voi olla hankala käsittää.

ps. en ole tutalta

tuta-DI kirjoitti:

TKK:n tuotantotalouden osastolle on korkeimmat pääsykoepisterajat koko Suomesta. Eiköhän se kerro jo opiskelijoiden tasosta. TKK:n tuotantotalouden osastolle on paljon vaikeampi päästä kuin esimerkiksi lääketieteelliseen ja kauppakorkeaan. Itse olen nimittäin myös lääketieteen ylioppilas ja pääsin helposti sisään. Ja meillä on myös kauppakorkea-DI-yhdistelmiä TKK:ssa. Tuotantotalouden opiskelijat lukevat tuhatsivuisia kirjoja verrattuna matematiikan opiskelijoihin, joihin ei normaaliälyisenkään tarvitse mitään lukea. Helpointahan on nimenomaan olla esimerkiksi teknillisen fysiikan lukija. Lisäksi tuotantotalouden opiskelijat lukevat sivu- tai pääaineenaan aivan yhtä paljon jotain teknistä alaa kuin muut DI:t. Heillä ei ole opinnoissaan pelkästään sivuaine teknistä 20 ov, vaan myös teknillinen kokonaisuus 17 ov, teknillisen sivuaineen esitiedot ja perusaineiden tekniset aineet. Tuotantotalouden teekkarin on mahdollista valita myös pääaine tekniseksi, jolloin teknisten aineiden määrä kasvaa entisestään. Eli siis minimissäänkin tuotantotalouden DI:t ovat lukeneet teknisiä aineita erittäin paljon ja se antaa valmiudet hallita oma tekninen ala loistavasti. Lisäksi he hallitsevat talousasiat, mikä on loistava yhdistelmä yrityksen johtotehtäviin. Toisen osa-alueen puuttuminen vaikeuttaa johtotehtäviä. Esimerkiksi Lappeenrannan tuotantotalouden diplomi-insinöörejä ei voi verrata TKK:n tuotantotalouden diplomi-insinööreihin. Lappeenrantaan pisteet ovat maamme alhaisimpia.

Lue lisää

Melko syvällinen on tuo näkökulmasi. Paljon sivuja = paljon asiaa! Tämä on juuri mitä tutalla sisäistää. Paljon kirjoitusta on paljon asiaa tentissä. Sivuaineena tutaa lukeneena en voi hyvällä tahdollakaan voi väittää tutan kurssien vaativan mitään muuta kuin pitkää pinnaa lukea jaarittelevaa tekstiä. Jos joku väittää perustason taloustieteen vaativan jotain muuta kuin sisälukutaitoa ei ole paljon muuta lukenut. Tutalla opetettava talousmatematiikka on vain raapaisu mitä aiheesta saisi irti. Täällä myös esitettiin, että esim. Lappeenrannan tutalta valmistuu heikompia tyyppejä on outo väite. Mitä ihmettä on sisääntulopisteillä on tekemistä osaamisen kanssa? Perustietoihin sillä joku suhde voi olla. Yhtä tieteellistä on vetää yhtäläisyysmerkki peruskoulun keskiarvon ja ammattitaidon välille. Voisiko lisäksi olla, että joku Oululainen haluaa opiskellä vaikka perheen vuoksi jossain muualla kuin Espoossa? Otaonnelassa on sitäpaitsi osa esim. matematiikan kursseista selkeästi helpompia kuin muualla. Tämän voin allekirjoittaa omasta kokemuksesta. Espoossa aikaa viettäneenä siellä on tosiaan vallalla jokin kummallinen olettamus paikan ylivertaisuudesta. No kai se luo jotain me henkeä.

tuleva DI kirjoitti:

Sen verran olen jo työelämässä ollut ja voin sanoa, että kunnon johtaminen on firman menestymisen kannalta tärkeää. Voipi olla, että humanistille, joka ei ole oikeata työtä koskaan tehnyt (eikä luultavasti tule tekemäänkään), se voi olla hankala käsittää.

ps. en ole tutalta

Lue lisää

Johtaminen on todellakin bullshittiä. En voi ymmärtää ketä kiinnostaa. Ilmeisesti rahan takia sitä tehdään, mutta jos sivuutetaan raha, niin juuri tylsempää hommaa ei ole. Ei ainakaan dippainssille.

Itse asiassa asiantuntijahommatkin on mielenkiintoisempia kuin johtajantyö, jos vertaa vain työn sisältöä.

Ja minäkään en _tosiaankaan_ ole tutalta.

Entinen tuleva DI kirjoitti:

Johtaminen on todellakin bullshittiä. En voi ymmärtää ketä kiinnostaa. Ilmeisesti rahan takia sitä tehdään, mutta jos sivuutetaan raha, niin juuri tylsempää hommaa ei ole. Ei ainakaan dippainssille.

Itse asiassa asiantuntijahommatkin on mielenkiintoisempia kuin johtajantyö, jos vertaa vain työn sisältöä.

Ja minäkään en _tosiaankaan_ ole tutalta.

Lue lisää

että esim. joitakin ihmisiä ei kiinnosta kuin raha? Joku voisi sanoa kylmäksi mutta paskat välitän muiden mielipiteistä. Raha se on joka tätä maailmaa pyörittää ja tulee pyörittämään.

Riku Rikas kirjoitti:

että esim. joitakin ihmisiä ei kiinnosta kuin raha? Joku voisi sanoa kylmäksi mutta paskat välitän muiden mielipiteistä. Raha se on joka tätä maailmaa pyörittää ja tulee pyörittämään.

Lue lisää

Ei raha mitään "pyöritä", niin kuin asian ilmaiset. Jos puhutaan meidän ihmisten todellisuudesta, niin silloin se todellisuus rakentuu meidän ihmisten teoista ja niiden seurauksista. Raha- ja markkinatalous on vain yksi mahdollinen vaihtoehto, jolla on järjestetty vaihdanta.

eläinlääkis, ja sit ehkä lääkis ja oikis

Kommenttina toi tuta-DI on aika mielenkiintoinen...useimpien mielipiteiden mukaan ko. henkilö on täysin kädetön (mikä on hyvin mahdollista), kuitenkin suurin osa suurien pörssiin kirjautuneiden di-taustaisten johtajien linjoista on tuta...siis, jokin ei nyt ihan kohtaa...muuten, kysymys arvostetuimmasta tittelistä ei kovin relevantti...kysymys tulisi esittää näkökulmittain tai muuten sen informaatioarvo on hyvin kyseenalainen...

(DI kone & tuta) kirjoitti:

Kommenttina toi tuta-DI on aika mielenkiintoinen...useimpien mielipiteiden mukaan ko. henkilö on täysin kädetön (mikä on hyvin mahdollista), kuitenkin suurin osa suurien pörssiin kirjautuneiden di-taustaisten johtajien linjoista on tuta...siis, jokin ei nyt ihan kohtaa...muuten, kysymys arvostetuimmasta tittelistä ei kovin relevantti...kysymys tulisi esittää näkökulmittain tai muuten sen informaatioarvo on hyvin kyseenalainen...

Lue lisää

Säädä tietokoneesi siten, että tulee vain yksi piste virkkeen loppuun. Henkilöt, jotka eivät osaa kirjoittaa, mutta arvostelee toisten osaamista, ovat säälittäviä.

yoo kirjoitti:

Säädä tietokoneesi siten, että tulee vain yksi piste virkkeen loppuun. Henkilöt, jotka eivät osaa kirjoittaa, mutta arvostelee toisten osaamista, ovat säälittäviä.

osui ja upposi...

yoo kirjoitti:

Säädä tietokoneesi siten, että tulee vain yksi piste virkkeen loppuun. Henkilöt, jotka eivät osaa kirjoittaa, mutta arvostelee toisten osaamista, ovat säälittäviä.

Itse kirjoitit: "Henkilöt, jotka eivät osaa kirjoittaa, mutta arvostelee". Kommentistasi päätellen ei taida edes tietokoneen säätäminen tuoda suurta apua.

Vilkun Piilari kirjoitti:

Itse kirjoitit: "Henkilöt, jotka eivät osaa kirjoittaa, mutta arvostelee". Kommentistasi päätellen ei taida edes tietokoneen säätäminen tuoda suurta apua.

Yksi virhe vs. jatkuvat samat virheet. Vilkun Piilari varmaankin huomasi myös omat kirjoitusvirheensä?

Totta. Arvostan paljon enemmän työnantajana sellasta, joka on jonkin oikeesti teknillisen alan diplomi-insinööri ja on suorittanut toisen tutkinnon sen lisäksi. Esim. ekonomiassa.

Siis tuta oli aikoinaan teknispuolista tuotantotaloutta eli kuinka joku vehje saatiin koneeseen ja sieltä ulos mahd. sujuvasti ja halvalla. Nyt yhtäkkiä tutalla luullaan olevan jotain teknistä tietoutta ja sen lisäksi se osaakin johtaa kansainvälisiä strategioita noudattamalla yrityksen kuin yrityksen perikatoon.

Mitäs, jos me DI:t hoidetaan se tekninen puoli, ei myydä, ei johdeta, ei markkinoida tai rahoiteta. Ollaan levittäydytty vähän joka puoleen ilman asiaankuuluvaa koulutusta.

Miss DI kirjoitti:

Totta. Arvostan paljon enemmän työnantajana sellasta, joka on jonkin oikeesti teknillisen alan diplomi-insinööri ja on suorittanut toisen tutkinnon sen lisäksi. Esim. ekonomiassa.

Siis tuta oli aikoinaan teknispuolista tuotantotaloutta eli kuinka joku vehje saatiin koneeseen ja sieltä ulos mahd. sujuvasti ja halvalla. Nyt yhtäkkiä tutalla luullaan olevan jotain teknistä tietoutta ja sen lisäksi se osaakin johtaa kansainvälisiä strategioita noudattamalla yrityksen kuin yrityksen perikatoon.

Mitäs, jos me DI:t hoidetaan se tekninen puoli, ei myydä, ei johdeta, ei markkinoida tai rahoiteta. Ollaan levittäydytty vähän joka puoleen ilman asiaankuuluvaa koulutusta.

Lue lisää

Jaa ai arvostat PALJON enemmän työnantajana sellaista, jolla on esim teknillis-ekonominen tuplatutkinto? Mun mielestä sillä jos on läjä hienoja tutkintoja ei ole johtajan arvostukselle muuta kuin pieni lisäarvo. Kyllä muu toiminta ratkaisee johtajuuden, eli ne asiat mitä ei koulussa opi. Olen samaa mieltä kanssasi tosta, että DI:t hoitakoon teknisen puolen ja dipoista johtajatyypit myös johtakoon. Me ekonomit hoitelemme näitä vähemmän puhdasta aivokapasiteettia vaativia hommia, kuten markkinointia ja rahoitusta. Johtajiksi sopivimmat sitten johtakoon, dipat tai kioskimiehet ;)

kioskitieteen maisteri kirjoitti:

Jaa ai arvostat PALJON enemmän työnantajana sellaista, jolla on esim teknillis-ekonominen tuplatutkinto? Mun mielestä sillä jos on läjä hienoja tutkintoja ei ole johtajan arvostukselle muuta kuin pieni lisäarvo. Kyllä muu toiminta ratkaisee johtajuuden, eli ne asiat mitä ei koulussa opi. Olen samaa mieltä kanssasi tosta, että DI:t hoitakoon teknisen puolen ja dipoista johtajatyypit myös johtakoon. Me ekonomit hoitelemme näitä vähemmän puhdasta aivokapasiteettia vaativia hommia, kuten markkinointia ja rahoitusta. Johtajiksi sopivimmat sitten johtakoon, dipat tai kioskimiehet ;)

Lue lisää

"Me ekonomit hoitelemme näitä vähemmän puhdasta aivokapasiteettia vaativia hommia, kuten markkinointia ja rahoitusta"

No itse taidat kuulua niihin markkinointia hoitaviin tuon kommentin perusteella. Rahoitusta ja markkinointia ei nyt kuitenkaan kannata verrata toisiinsa aivojenkäytön suhteen.

kioskitieteen maisteri kirjoitti:

Jaa ai arvostat PALJON enemmän työnantajana sellaista, jolla on esim teknillis-ekonominen tuplatutkinto? Mun mielestä sillä jos on läjä hienoja tutkintoja ei ole johtajan arvostukselle muuta kuin pieni lisäarvo. Kyllä muu toiminta ratkaisee johtajuuden, eli ne asiat mitä ei koulussa opi. Olen samaa mieltä kanssasi tosta, että DI:t hoitakoon teknisen puolen ja dipoista johtajatyypit myös johtakoon. Me ekonomit hoitelemme näitä vähemmän puhdasta aivokapasiteettia vaativia hommia, kuten markkinointia ja rahoitusta. Johtajiksi sopivimmat sitten johtakoon, dipat tai kioskimiehet ;)

Lue lisää

"Me ekonomit hoitelemme näitä vähemmän puhdasta aivokapasiteettia vaativia hommia, kuten markkinointia ja rahoitusta"

No itse taidat kuulua niihin markkinointia hoitaviin tuon kommentin perusteella. Rahoitusta ja markkinointia ei nyt kuitenkaan kannata verrata toisiinsa aivojenkäytön suhteen.

dbdb kirjoitti:

"Me ekonomit hoitelemme näitä vähemmän puhdasta aivokapasiteettia vaativia hommia, kuten markkinointia ja rahoitusta"

No itse taidat kuulua niihin markkinointia hoitaviin tuon kommentin perusteella. Rahoitusta ja markkinointia ei nyt kuitenkaan kannata verrata toisiinsa aivojenkäytön suhteen.

Lue lisää

Kyllä, todellakin, työskentelen b2b myynnin parissa. Ja väitän edelleen, ettei rahoitusalaltakaan löydy niin paljon älykkyyttä vaativia hommia kuin joltain tekniseltä alalta, mitä DI:t hoitelee ;) Kysymys oli siis niistä asioista mitä koulussa opiskellaan. Olen kanssasi samaa mieltä, että rahoitusala on useimmille ihmisille "vaikeampaa" sisäistää kuin markkinoinnin sektori.

Pelkän tutkintotodistuksen perusteella en oikeastaan arvosta muita kuin lääkäreitä. Lääketieteellisestä varmaan ei voi valmistua sosiaalisesti täysin kyvyttömiä ja käytännön asioissa totaalisen kädettömiä ihmisiä. Muista aineista valmistuneita arvostankin sitten ainoastaan henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan. Esimerkiksi diplomi-insinöörin paperit eivät välttämättä todista ihmisestä mitään muuta kuin sen, että hän osaa jonkin verran laskea ja ymmärtää ainakin joitain asioita alansa kirjallisuudesta.

Luuttu kirjoitti:

Pelkän tutkintotodistuksen perusteella en oikeastaan arvosta muita kuin lääkäreitä. Lääketieteellisestä varmaan ei voi valmistua sosiaalisesti täysin kyvyttömiä ja käytännön asioissa totaalisen kädettömiä ihmisiä. Muista aineista valmistuneita arvostankin sitten ainoastaan henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan. Esimerkiksi diplomi-insinöörin paperit eivät välttämättä todista ihmisestä mitään muuta kuin sen, että hän osaa jonkin verran laskea ja ymmärtää ainakin joitain asioita alansa kirjallisuudesta.

Lue lisää

"Lääketieteellisestä varmaan ei voi valmistua sosiaalisesti täysin kyvyttömiä..."

Jaa ei vai? Minulla kokemuksia muutamasta sosiaalisesti täysin kyvyttömästä kusipäästä, jotka ovat aivan väärässä työssä, nimittäin lääkäreinä kliinisessä työssä. Kyllä sieltä lääkiksestäkin mulkku pääsee läpi! Eihän sinne ole edes mitään psykologisia soveltuvuustestejä.

ekipukki kirjoitti:

"Lääketieteellisestä varmaan ei voi valmistua sosiaalisesti täysin kyvyttömiä..."

Jaa ei vai? Minulla kokemuksia muutamasta sosiaalisesti täysin kyvyttömästä kusipäästä, jotka ovat aivan väärässä työssä, nimittäin lääkäreinä kliinisessä työssä. Kyllä sieltä lääkiksestäkin mulkku pääsee läpi! Eihän sinne ole edes mitään psykologisia soveltuvuustestejä.

Lue lisää

Totta on, että lääkikseen pyrkijät pitäisi laittaa psykologisiin soveltuvuustesteihin! Sinnehän pääsee vaikka ketkä hulttiot, joilla ei ole mitään sosiaalista ymmärrystä tai taitoa! Kuka tahansa voi opetella pari kirjaa ulkoa. Esimerkiksi monet psykologitkin joutuvat soveltuvuuskokeisiin, ei sinne ketä tahansa päästetä niin kuin lääkikseen! Sama juttu monilla alemmilla koulustustasoilla.

Mikäli tuijotettaisiin pelkkiä sisäänpääsyprosentteja saattaisivat kovimmat lukemat olla jossain AMK:n toimintaterapeuttilinjalla tai vast. (tämä on pelkkä veikkaus) Teknilliselle alalle pääsee kaikki jotka edes puolitosissaan yrittävät (mutta ainakin työnantajat tuntuvat arvostavan;) )

Itse kysymys on aivan mahdoton. Tutkinnot ovat niin erilaisia. Osa tutkinnoista vaatii paljon ulkolukua. Osa taas oivaltamista ja ymmärtämistä. Ainoana kriteerinä on siis sosiaalinen status, joka mielestäni on kovin lääkäreillä. Auttavat ihmisiä ja silleen.

ekipukki kirjoitti:

"Lääketieteellisestä varmaan ei voi valmistua sosiaalisesti täysin kyvyttömiä..."

Jaa ei vai? Minulla kokemuksia muutamasta sosiaalisesti täysin kyvyttömästä kusipäästä, jotka ovat aivan väärässä työssä, nimittäin lääkäreinä kliinisessä työssä. Kyllä sieltä lääkiksestäkin mulkku pääsee läpi! Eihän sinne ole edes mitään psykologisia soveltuvuustestejä.

Lue lisää

Oot varmasti ihan oikeassa siinä, että lääkäreiden joukossa on kusipäisiä ihmisiä. Tarkoitin tolla sosiaalisesti kyvyttömällä ihmisellä sellaista nyhveröä, joka ei uskalla kohdata ihmisiä. Mun mielestä kusipäisyys ja sosiaalinen kyvyttömyys on eri asioita, vaikka niitä puhekielessä usein synonyymeinä käytetäänkin.

Luuttu kirjoitti:

Pelkän tutkintotodistuksen perusteella en oikeastaan arvosta muita kuin lääkäreitä. Lääketieteellisestä varmaan ei voi valmistua sosiaalisesti täysin kyvyttömiä ja käytännön asioissa totaalisen kädettömiä ihmisiä. Muista aineista valmistuneita arvostankin sitten ainoastaan henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan. Esimerkiksi diplomi-insinöörin paperit eivät välttämättä todista ihmisestä mitään muuta kuin sen, että hän osaa jonkin verran laskea ja ymmärtää ainakin joitain asioita alansa kirjallisuudesta.

Lue lisää

Lääketieteellisestä voi hyvin ja valmistuukin aivan kädettömiä ja epäsosiaalisia yksilöitä. He ovat pyrkineet sinne rahan takia. Kyllähän näitä potilaita inhoavia lääkäreitä on vaikka kuinka paljon. 2/3 nuorista lääkäreistä vaihtaisikin alan johonkin muuhun alaan. Toiset lääkärit eivät koskaan ymmärrä, miksi lääkärin ammatti ei olekaan virkamiesammatti, että joutuuko tässä todella kätensäkin likaamaan eritteisiin. Ja etkö ole kuullut koskaan lääkäreiden tekemistä kammottavista virheistä? Tämäkin eräs plastiikkakirurgi Pietilä Westendin klinikalta, joka tuhosi potilaalta nenän ja rinnat ja muutakin pahaa teki ennen kuin menetti lääkärinoikeutensa. Ja paljon saa virheitä tehdäkin ennenkuin poistetaan töistä. On esimerkiksi melko anteeksiantamatonta unohtaa sakset potilaan vatsaan leikkauksessa. Minä ainakin valvon tarkkaan oikeuksiani lääkärissä, niin huijareita ovat.

ja niitähän on kirjoitti:

Lääketieteellisestä voi hyvin ja valmistuukin aivan kädettömiä ja epäsosiaalisia yksilöitä. He ovat pyrkineet sinne rahan takia. Kyllähän näitä potilaita inhoavia lääkäreitä on vaikka kuinka paljon. 2/3 nuorista lääkäreistä vaihtaisikin alan johonkin muuhun alaan. Toiset lääkärit eivät koskaan ymmärrä, miksi lääkärin ammatti ei olekaan virkamiesammatti, että joutuuko tässä todella kätensäkin likaamaan eritteisiin. Ja etkö ole kuullut koskaan lääkäreiden tekemistä kammottavista virheistä? Tämäkin eräs plastiikkakirurgi Pietilä Westendin klinikalta, joka tuhosi potilaalta nenän ja rinnat ja muutakin pahaa teki ennen kuin menetti lääkärinoikeutensa. Ja paljon saa virheitä tehdäkin ennenkuin poistetaan töistä. On esimerkiksi melko anteeksiantamatonta unohtaa sakset potilaan vatsaan leikkauksessa. Minä ainakin valvon tarkkaan oikeuksiani lääkärissä, niin huijareita ovat.

Lue lisää

Jätä sitten seuraavan kerran menemättä lääkärille, ja mee vaikka poppamiehelle... :)
Ja mitä sä lääkäreiden motivaatiosta tiedät, et kuitenkaan itte taida olla lääkäri?

Luuttu kirjoitti:

Oot varmasti ihan oikeassa siinä, että lääkäreiden joukossa on kusipäisiä ihmisiä. Tarkoitin tolla sosiaalisesti kyvyttömällä ihmisellä sellaista nyhveröä, joka ei uskalla kohdata ihmisiä. Mun mielestä kusipäisyys ja sosiaalinen kyvyttömyys on eri asioita, vaikka niitä puhekielessä usein synonyymeinä käytetäänkin.

Lue lisää

Kyllä lääkäreissä on erittäin sosiaalisesti kyvyttömiä yksilöitä. Ne lääkärit haluaisivatkin olla tutkijoita, poissa kliinisestä työstä. Mutta, kun kaikki eivät voi olla tutkijoita. Lääkärin työssä se lääkärin rooli auttaa hieman näyttelemistä. Ihmisiä pelkääviä lääkäreitä on, tiedän. Vakituinen lääkärini on hiljainen hissukka, joka näyttää aina ahdistuneelta, eikä koskaan kysy, mikä minua vaivaa. Itse aloitan aina keskustelun ja hän pelkää kysyä mitään. Pitäisi varmaan kysyä häneltä, mikä häntä vaivaa ja olla hänen terapeuttinsa. Luulen aina välillä, että hän ei saanut mitään koulutusta, koska ei tiedä tavanomaisiakaan lääkkeitä. RÄKÄLÄÄKÄRI, vaikka ei päivystäisikään.

minä kirjoitti:

Jätä sitten seuraavan kerran menemättä lääkärille, ja mee vaikka poppamiehelle... :)
Ja mitä sä lääkäreiden motivaatiosta tiedät, et kuitenkaan itte taida olla lääkäri?

Lue lisää

Niin olen muuten lääket. yo, että terve vaan. Ja sairaalassa olen ollut työssä, että puhu vain omasta puolestasi. Jokainen saa valita ammattinsa. Kannattaa myös lukea koko keskustelusarja läpi, eikä hyppiä. Hyvää joulua sinullekin, hapannaama!

ja niitähän on kirjoitti:

Lääketieteellisestä voi hyvin ja valmistuukin aivan kädettömiä ja epäsosiaalisia yksilöitä. He ovat pyrkineet sinne rahan takia. Kyllähän näitä potilaita inhoavia lääkäreitä on vaikka kuinka paljon. 2/3 nuorista lääkäreistä vaihtaisikin alan johonkin muuhun alaan. Toiset lääkärit eivät koskaan ymmärrä, miksi lääkärin ammatti ei olekaan virkamiesammatti, että joutuuko tässä todella kätensäkin likaamaan eritteisiin. Ja etkö ole kuullut koskaan lääkäreiden tekemistä kammottavista virheistä? Tämäkin eräs plastiikkakirurgi Pietilä Westendin klinikalta, joka tuhosi potilaalta nenän ja rinnat ja muutakin pahaa teki ennen kuin menetti lääkärinoikeutensa. Ja paljon saa virheitä tehdäkin ennenkuin poistetaan töistä. On esimerkiksi melko anteeksiantamatonta unohtaa sakset potilaan vatsaan leikkauksessa. Minä ainakin valvon tarkkaan oikeuksiani lääkärissä, niin huijareita ovat.

Lue lisää

Tässä mielenkiintoinen tutkimustulos aiheeseen liittyen:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/kotimaa.shtml?2004/12/337154

tietoa kirjoitti:

Kyllä lääkäreissä on erittäin sosiaalisesti kyvyttömiä yksilöitä. Ne lääkärit haluaisivatkin olla tutkijoita, poissa kliinisestä työstä. Mutta, kun kaikki eivät voi olla tutkijoita. Lääkärin työssä se lääkärin rooli auttaa hieman näyttelemistä. Ihmisiä pelkääviä lääkäreitä on, tiedän. Vakituinen lääkärini on hiljainen hissukka, joka näyttää aina ahdistuneelta, eikä koskaan kysy, mikä minua vaivaa. Itse aloitan aina keskustelun ja hän pelkää kysyä mitään. Pitäisi varmaan kysyä häneltä, mikä häntä vaivaa ja olla hänen terapeuttinsa. Luulen aina välillä, että hän ei saanut mitään koulutusta, koska ei tiedä tavanomaisiakaan lääkkeitä. RÄKÄLÄÄKÄRI, vaikka ei päivystäisikään.

Lue lisää

Kun lukee tilastoja, joissa kerrotaan, kuinka montaa lääkäriä on kielletty harjoittamasta ammattiaan taidon puutteen takia, voi sanoa, että ei valmistuminen vielä ratkaise sitä, että osaa työnsä. Papereiden sijaan tuijottaisin henkilöä. Papereilla voi korkeintaan tehdä esikarsinnan.

Seula ei pidä kirjoitti:

Kun lukee tilastoja, joissa kerrotaan, kuinka montaa lääkäriä on kielletty harjoittamasta ammattiaan taidon puutteen takia, voi sanoa, että ei valmistuminen vielä ratkaise sitä, että osaa työnsä. Papereiden sijaan tuijottaisin henkilöä. Papereilla voi korkeintaan tehdä esikarsinnan.

Lue lisää

Lääkäreitä on maassa 20000 ja lääkärinoikeudet menettää muutama vuodessa. Todennäköisyys on ainakin alle yksi tuhannesta että lääkäri ei ole tehtäviensä tasolla. Samaan tapaan on joka ammattiryhmässä (esim. juristeissa, sairaanhoitajissa, vanginvartijoissa, poliiseissa, taksinkuljettajissa, insinööreissä...) mustia lampaita joiden suurin ongelma työnteolle lienee alkoholi.

ekipukki kirjoitti:

"Lääketieteellisestä varmaan ei voi valmistua sosiaalisesti täysin kyvyttömiä..."

Jaa ei vai? Minulla kokemuksia muutamasta sosiaalisesti täysin kyvyttömästä kusipäästä, jotka ovat aivan väärässä työssä, nimittäin lääkäreinä kliinisessä työssä. Kyllä sieltä lääkiksestäkin mulkku pääsee läpi! Eihän sinne ole edes mitään psykologisia soveltuvuustestejä.

Lue lisää

olen itse huomannu, et ainakin yliopistossa lääkiksenopiskelijat kulkee nokkapystyssä ohi ja ovat niin ylimistöä! psykologisiin testeihin vain!

mäVAIN kirjoitti:

olen itse huomannu, et ainakin yliopistossa lääkiksenopiskelijat kulkee nokkapystyssä ohi ja ovat niin ylimistöä! psykologisiin testeihin vain!

Mahdatkohan edes opiskella yliopistossa? Aikamoista huttua tuntuu olevan tämä sinunkin tekstisi. Todennäköisesti et tunne yhtäkään lääkisläistä.

Kyseisen laitoksen loppuun käyneenä voin kertoa muutamista havainnoista:

1) Lääkisläiset jos ketkä ovat huomaamattomia ihmsiä, melkein voisi sanoa että suorastaan värittömiä, ulkonaisesti todella 'taviksia'.

2) Lääkisläiset harvemmin missään yliopistossa kulkevat 'ihmisten ilmoilla', yleensä lääketieteellisten tiedekuntien kampusaluekin sijaitsee muista erillään. Ihmettelen siis todella, missä olet näitä 'nokka pystyssä kulkevia lääkisläisiä' bongannut.

3) Vapaa-ajallakin lääkisläiset ovat aika sisäsiittoista porukkaa, joten kaiken järjen mukaan sinun ei pitäisi tuolloinkaan heitä juuri bongata.

Edellisen perusteella asetan käsityksesi lääketieteen opiskelijoista varsin kyseenalaiseksi, ja veikkaankin, että kyse on vain siitä vanhasta tutusta kateellisten panettelusta. Psykologisista testeistä sen verran, etten pidä niitä tarpeeksi luotettavina yliopistotason opiskelijavalintaan käytettäviksi. Lääkäri on professio, johon kasvetaan, ei ole olemassa mitään 'sopivaa ihmistyyppiä', joka olisi muita ammattitaitoisempi juuri tässä professiossa. Eli pidettäköön itävallanjuutalainen Scheiße poissa lääkiksen opiskelijavalinnasta.

ja niitähän on kirjoitti:

Lääketieteellisestä voi hyvin ja valmistuukin aivan kädettömiä ja epäsosiaalisia yksilöitä. He ovat pyrkineet sinne rahan takia. Kyllähän näitä potilaita inhoavia lääkäreitä on vaikka kuinka paljon. 2/3 nuorista lääkäreistä vaihtaisikin alan johonkin muuhun alaan. Toiset lääkärit eivät koskaan ymmärrä, miksi lääkärin ammatti ei olekaan virkamiesammatti, että joutuuko tässä todella kätensäkin likaamaan eritteisiin. Ja etkö ole kuullut koskaan lääkäreiden tekemistä kammottavista virheistä? Tämäkin eräs plastiikkakirurgi Pietilä Westendin klinikalta, joka tuhosi potilaalta nenän ja rinnat ja muutakin pahaa teki ennen kuin menetti lääkärinoikeutensa. Ja paljon saa virheitä tehdäkin ennenkuin poistetaan töistä. On esimerkiksi melko anteeksiantamatonta unohtaa sakset potilaan vatsaan leikkauksessa. Minä ainakin valvon tarkkaan oikeuksiani lääkärissä, niin huijareita ovat.

Lue lisää

1) Potilaita inhoavia lääkäreitä ei kyllä ole. Eikä ainakaan paljon. Tuskin sinä ainakaan potilaana heitä tapaat, jos sellaisia ihmisiä on, niin tuskin kliinistä työtä tekevät. Ennemmin piileskelevät tutkijankammiossaan.

2) Olisiko tilastoa tuon alanvaihtoväitteesi puolesta? En nimittäin millään voi uskoa tuota omien kokemusteni perusteella, vaikka aina hetkittäin tuntuukin siltä, että voisi tehdä jotakin muuta. Juuri nuoria lääkäreitä kuormitetaan kaikkein eniten, ja se kyllä väistämättä heijastuu työssä jaksamiseen.

3) Lääkärin ammatti muuten on enemmän virkamiesammatti kuin kuvitteletkaan. Jos ongelmia tulee, niin yleensä ne johtuvat kyllä pikemminkin siitä, että lääkäri ei ymmärrä kuinka virkamiesmäisessä ammatissa toimii ja siitä, ettei yliopistossa opeteta tarpeeksi paperinpyörittelyä, kuin siitä, ettei tarvittaessa osaisi kajota potilaaseen ja tehdä temppuja.

4) Tehdään niitä virheitä muissakin ammateissa, niistä ei vain puhuta. Lääkäreiden virheet tuntuvat olevan jokin herkullinen mässäilyaihe tässä sosialidemokraattisessa kateusyhteiskunnassamme. Puhukaa joskus hoitajien virheistä, niitä on paljon enemmän.

5) Ei niitä virheitä nyt hirveästi saa tehdä. TEO on varsin tiukka laitos, joka on herkkä puuttumaan ongelmiin. Se, että valvontaa pidetään heikkona maallikoiden piirissä johtuu pitkälti siitä, että käsitys virheistä on erilainen. Huono hoitotulos johtuu useammin vain paskasta säkästä kuin todellisesta virheestä. Itse asiassa todelliset virheet ovat varsin harvinaisia.

6) Sen kun valvot. Eipä ole pakko lääkärissä käydä, kun me kerran niin kamalia ihmisiä olemme. Leikkaa itse umpparisi sitten...

... kirjoitti:

Tässä mielenkiintoinen tutkimustulos aiheeseen liittyen:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/kotimaa.shtml?2004/12/337154

Lue lisää

Ei se ollut tutkimus lääkäreiden taidoista. Se oli vain sellainen loppuosio lääkärikyselyssä, jossa kysyttiin onko työssä ollut eettisiä ongelmia. Yksi tällainen eettinen ongelma on se että kunta vaatii tutkimaan potilaat 10 minuutissa vaikka omasta mielestä eettisesti olisi oikein käyttää 30 min.

lääket lis kirjoitti:

Ei se ollut tutkimus lääkäreiden taidoista. Se oli vain sellainen loppuosio lääkärikyselyssä, jossa kysyttiin onko työssä ollut eettisiä ongelmia. Yksi tällainen eettinen ongelma on se että kunta vaatii tutkimaan potilaat 10 minuutissa vaikka omasta mielestä eettisesti olisi oikein käyttää 30 min.

Lue lisää

Ahaa, no sitten olen varmaan ymmärtänyt väärin. Itse vain potilaana kiinnitin huomiota seuraavaan lauseeseen:
"Lääkäriliiton tutkimuksen mukaan puolet lääkäreistä on teettänyt turhia tutkimuksia ja joka kolmas on antanut hyödyttömiä hoitoja."

Minkä takia ne puhuu tuolla tutkimuksesta, jos sellaisesta ei ole kyse. Nyt voisi antaa sitten palautetta uutisen tekijälle. Tavalliset pulliaiset kun voivat tosiaan saada hieman väärän kuvan tuosta lyhyestä uutispätkästä. Mutta ehkä muut ovat sitten minua fiksumpia.

JBA kirjoitti:

Mahdatkohan edes opiskella yliopistossa? Aikamoista huttua tuntuu olevan tämä sinunkin tekstisi. Todennäköisesti et tunne yhtäkään lääkisläistä.

Kyseisen laitoksen loppuun käyneenä voin kertoa muutamista havainnoista:

1) Lääkisläiset jos ketkä ovat huomaamattomia ihmsiä, melkein voisi sanoa että suorastaan värittömiä, ulkonaisesti todella 'taviksia'.

2) Lääkisläiset harvemmin missään yliopistossa kulkevat 'ihmisten ilmoilla', yleensä lääketieteellisten tiedekuntien kampusaluekin sijaitsee muista erillään. Ihmettelen siis todella, missä olet näitä 'nokka pystyssä kulkevia lääkisläisiä' bongannut.

3) Vapaa-ajallakin lääkisläiset ovat aika sisäsiittoista porukkaa, joten kaiken järjen mukaan sinun ei pitäisi tuolloinkaan heitä juuri bongata.

Edellisen perusteella asetan käsityksesi lääketieteen opiskelijoista varsin kyseenalaiseksi, ja veikkaankin, että kyse on vain siitä vanhasta tutusta kateellisten panettelusta. Psykologisista testeistä sen verran, etten pidä niitä tarpeeksi luotettavina yliopistotason opiskelijavalintaan käytettäviksi. Lääkäri on professio, johon kasvetaan, ei ole olemassa mitään 'sopivaa ihmistyyppiä', joka olisi muita ammattitaitoisempi juuri tässä professiossa. Eli pidettäköön itävallanjuutalainen Scheiße poissa lääkiksen opiskelijavalinnasta.

Lue lisää

kuopiossa. Johon nyt pääsevät kaikki kunhan vähän Galenoksen takakantta lukee:D

Ei tässä työttömiltä luusereilta mitään kysytty.

hop kirjoitti:

Ei tässä työttömiltä luusereilta mitään kysytty.

"Ei tässä työttömiltä luusereilta mitään kysytty."

Ei niin, joten häivy siitä.

Kateellisten jorinoita tuollaiset.

Ei se ole mittari, mihin oppilaitokseen on vaikein päästä sisään, vaan se, mistä on vaikein päästä loppututkinnon kanssa ulos.

Toinen mittari voisi olla työllistyminen: jos tutkinnon suorittaneiden työttömyys on aina nolla ja tulotaso siitä huolimatta paljon yli keskiarvon, niin on kyseessä kova tutkinto.

Vaikka saattaa olla vaikeeta päästä sisään niin harva sitä tutkintoa arvostaa! Arvostusta saavat ammatit joista on todellista hyötyä ihmisille (esim. lääkärit).

Ilman taidetta pärjäisimme ihan hyvin

tod kirjoitti:

Vaikka saattaa olla vaikeeta päästä sisään niin harva sitä tutkintoa arvostaa! Arvostusta saavat ammatit joista on todellista hyötyä ihmisille (esim. lääkärit).

Ilman taidetta pärjäisimme ihan hyvin

Lue lisää

Ilman taidetta olisi paljon enemmän potilaita. Varsinkin mielenterveyspuolella.

Ovidiu kirjoitti:

Ilman taidetta olisi paljon enemmän potilaita. Varsinkin mielenterveyspuolella.

Minkä ihmeen takia ilman taidetta olisi enemmän mielenterveyspotilaita. Tällainen normaali kioskitieteiden maisteri ei ymmärrä moista väitettä.

melkein merkantti kirjoitti:

Minkä ihmeen takia ilman taidetta olisi enemmän mielenterveyspotilaita. Tällainen normaali kioskitieteiden maisteri ei ymmärrä moista väitettä.

Minkälaista olisi elää yhteiskunnassa, jossa ei olisi elokuvia, teatteria, musiikkia, kirjallisuutta, kuvataiteita, arkkitehtuuria?

Jos eivät mielenterveyspotilaat lisääntyisi, ainakin henkinen tyhjiö kasvaisi. Ehkä ihmiset sitten kuolisivat vain tylsyyteen. Sikäli voisi tietysti ajatella, että potilaatkin vähenisivät.

Vai tarkoitatko "taiteella" vain jotakin pientä osa-aluetta?

melkein merkantti kirjoitti:

Minkä ihmeen takia ilman taidetta olisi enemmän mielenterveyspotilaita. Tällainen normaali kioskitieteiden maisteri ei ymmärrä moista väitettä.

Taide kohentaa tutkimusten mukaan mielenterveyttä. Sitä käytetään myös terapeuttisena välineenä (kuvataideterapia, musiikkiterapia jne.) erityisesti vammaisten tai nuorten kuntouttamisessa, jotka eivät aina osaa verbalisoida kokemuksiaan.

Ks. esim. http://www.mielenterveysseura.fi/mieli_info.asp?main=Mielenterveys ja elämänkulku&page=292&cat=Mielen hyvinvointi&show=no

Ovidiu kirjoitti:

Minkälaista olisi elää yhteiskunnassa, jossa ei olisi elokuvia, teatteria, musiikkia, kirjallisuutta, kuvataiteita, arkkitehtuuria?

Jos eivät mielenterveyspotilaat lisääntyisi, ainakin henkinen tyhjiö kasvaisi. Ehkä ihmiset sitten kuolisivat vain tylsyyteen. Sikäli voisi tietysti ajatella, että potilaatkin vähenisivät.

Vai tarkoitatko "taiteella" vain jotakin pientä osa-aluetta?

Lue lisää

minkälaista olisi elää suomessa, jossa ei laitettaisi 100 000 000 euroa MUSIIKKITALOON, samaan aikaan hullut puukottaa vastaantulijoita ja kaikesta on puutetta.

niinpä niin kirjoitti:

minkälaista olisi elää suomessa, jossa ei laitettaisi 100 000 000 euroa MUSIIKKITALOON, samaan aikaan hullut puukottaa vastaantulijoita ja kaikesta on puutetta.

Olipas aika "hieno" vertauskuva taiteelle tuo musiikkitalohanke. Sehän on lähinnä
(kulttuuri)poliittista päätöksentekoa, ei taidetta.

En itsekään lämpene sille ajatukselle, että sairaat jätetään hoitamatta.

yhdistelmiä KTM/OTK, KTM/VTM, OTK/VTM sekä KTM/DI.

Arvostaja kirjoitti:

yhdistelmiä KTM/OTK, KTM/VTM, OTK/VTM sekä KTM/DI.

Ja voi vähän miettiä asiaa siltäkin kannalta, onko kahden tutkinnon hankkimisessa mitään järkeä. Kaikkea ei kuitenkaan voi osata, vaikka tutkintoja olisi tuhat ja yksi. Ja toisaalta, koulu on aina koulu, ja työelämä on sitten oma lukunsa. Kyllä yhden (hyvin valitun) tutkinnon pitäisi riittää. Sitten ei muuta kuin hommiin.

juu-ei kirjoitti:

Ja voi vähän miettiä asiaa siltäkin kannalta, onko kahden tutkinnon hankkimisessa mitään järkeä. Kaikkea ei kuitenkaan voi osata, vaikka tutkintoja olisi tuhat ja yksi. Ja toisaalta, koulu on aina koulu, ja työelämä on sitten oma lukunsa. Kyllä yhden (hyvin valitun) tutkinnon pitäisi riittää. Sitten ei muuta kuin hommiin.

Lue lisää

Ei yksi riitä. Kyllä pitää olla monta.

Arvostaja kirjoitti:

Ei yksi riitä. Kyllä pitää olla monta.

Miksi pitää suorittaa kaksi perustutkintoa? "Suuressa maailmassa" on varsin yleistä, että akateemista tutkintoa täydennetään (hyvällä)MBA:lla. Se lienee monessa tapauksessa tarkoituksenmukaisin tutkinto lisäämään kompetenssia työelämässä.

Perustele väitteesi, että "on vähän sekasikiö: ei oikein kaupallinen, ei oikein tekninen". Kyllähän täällä netissä kaikki luupäät esittää mitä vain kommentteja, mutta lisää uskottavuutta, jos osaa sanoa, että miksi.

Mä olen kyllä sitä mieltä, että tuta-koulutus on nimenomaan sekä kaupallinen että tekninen. Ja perustelen sitä netissä olevilla tutan opinto-oppailla, joista em. luupää voi itse nähdä, että kurssit ovat niin teknilliseltä kuin kaupalliselta alalta, sekä näiden alojen yhdistämisestä.

suur-luupää kirjoitti:

Perustele väitteesi, että "on vähän sekasikiö: ei oikein kaupallinen, ei oikein tekninen". Kyllähän täällä netissä kaikki luupäät esittää mitä vain kommentteja, mutta lisää uskottavuutta, jos osaa sanoa, että miksi.

Mä olen kyllä sitä mieltä, että tuta-koulutus on nimenomaan sekä kaupallinen että tekninen. Ja perustelen sitä netissä olevilla tutan opinto-oppailla, joista em. luupää voi itse nähdä, että kurssit ovat niin teknilliseltä kuin kaupalliselta alalta, sekä näiden alojen yhdistämisestä.

Lue lisää

Ei siitä tartte loukkaantua, mutta onhan ihan selvää, että teknillis-kaupallinen yhdistelmä ei ole yhtä vahva tekniikan osalta kuin puhdas tekniikan tutkinto, eikä yhtä vahva kaupallisten aineiden osalta kuin puhdas kaupallinen tutkinto.

Olipa jakosuhde sitten 50-50, 70-30 tai mikä tahansa, niin sama periaate säilyy.

Ainoa tapa, jolla tuta voisi todella olla sekä kaupallinen että tekninen tutkinto, siis vahva molemmilla aloilla, olisi se, että tavallisen DI-tutkinnon (täyden tutkinnon) päälle luettaisiin kaupallisia aineita esim. 50 opintoviikkoa. Tietysti tutkinto olisi tällöin huomattavasti laajempi kuin 180 opintoviikkoa.

juu-ei kirjoitti:

Ei siitä tartte loukkaantua, mutta onhan ihan selvää, että teknillis-kaupallinen yhdistelmä ei ole yhtä vahva tekniikan osalta kuin puhdas tekniikan tutkinto, eikä yhtä vahva kaupallisten aineiden osalta kuin puhdas kaupallinen tutkinto.

Olipa jakosuhde sitten 50-50, 70-30 tai mikä tahansa, niin sama periaate säilyy.

Ainoa tapa, jolla tuta voisi todella olla sekä kaupallinen että tekninen tutkinto, siis vahva molemmilla aloilla, olisi se, että tavallisen DI-tutkinnon (täyden tutkinnon) päälle luettaisiin kaupallisia aineita esim. 50 opintoviikkoa. Tietysti tutkinto olisi tällöin huomattavasti laajempi kuin 180 opintoviikkoa.

Lue lisää

Arvioitko osaamisen vain opintoviikoissa? Kun olet valmistunut ja pääset työelämään, voi todellisuus olla yllätyksiä täynnä...

Kysymys kirjoitti:

Miksi pitää suorittaa kaksi perustutkintoa? "Suuressa maailmassa" on varsin yleistä, että akateemista tutkintoa täydennetään (hyvällä)MBA:lla. Se lienee monessa tapauksessa tarkoituksenmukaisin tutkinto lisäämään kompetenssia työelämässä.

Lue lisää

MBA:t on höpöhöpö-tutkintoja

Sekasikiöitä tarvitaan, jotta eri alojen ammattilaiset saadaan työskentelemään yhdessä. Muista esim. kännyköiden suunnittelu. Jos DI:t saisivat suunnitella kännykät yksinään, puhuisimme yhä palikoihin, joita kukaan ei ostaisi.

negatiivi kirjoitti:

MBA:t on höpöhöpö-tutkintoja

Toki MBA- tutkintoja tuotetaan kuin sieniä sateella, ja itse titteli ei kerro vielä mitään. Edellinen viesti kuitenkin puhui HYVÄSTÄ MBA:sta, jonka yhtenä tunnusmerkkinä lienee kansainvälinen akkreditointi.

Kyllä vakavasti otettavista MBA- ohjelmista valmistuneet ovat saaneet selkeästi nostetta uralleen niin tehtävien, kuin palkankin osalta; yritykset useasti jopa kustantavat lupaavalle johtajalle tämän koulutuksen. Niin kuin sanottu, tutkinto on liike-elämälähtöinen.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että ko. nimellä tarjotaan jos jonkinlaista höttöä. Suurin ongelma MBA:n arvostuksessa Suomessa kuitenkin lienee se, että kun koulutus on maksullinen, sen ajatellaan tarkoittavan tutkinnon ostamista. Tässä maassa kun on totuttu pitämään koulutukseen pääsyn hankaluutta jonain laadun mittarina.

Ehkäpä joku voisi nyt listata ne hyvän tutkinnon mittarit perusteineen, niin saataisiin lisää keskustelua.

positiivi kirjoitti:

Toki MBA- tutkintoja tuotetaan kuin sieniä sateella, ja itse titteli ei kerro vielä mitään. Edellinen viesti kuitenkin puhui HYVÄSTÄ MBA:sta, jonka yhtenä tunnusmerkkinä lienee kansainvälinen akkreditointi.

Kyllä vakavasti otettavista MBA- ohjelmista valmistuneet ovat saaneet selkeästi nostetta uralleen niin tehtävien, kuin palkankin osalta; yritykset useasti jopa kustantavat lupaavalle johtajalle tämän koulutuksen. Niin kuin sanottu, tutkinto on liike-elämälähtöinen.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että ko. nimellä tarjotaan jos jonkinlaista höttöä. Suurin ongelma MBA:n arvostuksessa Suomessa kuitenkin lienee se, että kun koulutus on maksullinen, sen ajatellaan tarkoittavan tutkinnon ostamista. Tässä maassa kun on totuttu pitämään koulutukseen pääsyn hankaluutta jonain laadun mittarina.

Ehkäpä joku voisi nyt listata ne hyvän tutkinnon mittarit perusteineen, niin saataisiin lisää keskustelua.

Lue lisää

kaksi loppututkintoa eri aloilta ennen työelämään vakuiteisesti siirtymistä on toki eri asia, kuin yksi. MBA on mielestäni ensisijaisesti täydennys-, ei peruskoulutusta.

Yhdistäjä kirjoitti:

Sekasikiöitä tarvitaan, jotta eri alojen ammattilaiset saadaan työskentelemään yhdessä. Muista esim. kännyköiden suunnittelu. Jos DI:t saisivat suunnitella kännykät yksinään, puhuisimme yhä palikoihin, joita kukaan ei ostaisi.

Lue lisää

Minä ainakin hallitsen myös tekniikan. tällä hetkellä mukana kehittämässä hitsauksen robotisointia ja toisaalta painimassa verkostoitumisen teorioitten kanssa. Ja olen kuitenkin vain tällainen Lappeenrannasta valmistunut tuta-DI.

Ps. Kaiken maailman "arvostetuin tutkinto" -listat voitte tunkea hanuriinne.

Jos ajattelee vaikka elokuvatähtiä tai jääkiekkoilijoita, niin jotain kiksejä heidän kai täytyy saada siitä, että palkkiot ovat tähtitieteellisiä. Tarkoitan siis, että heille raha ei mitenkään voi enää olla väline, jolla hankitaan tiettyjä asioita, vaan rahasta on tullut oman arvon mittari. Näin se on monesti työelämässä yleisestikin, pienemmässä mittakaavassa tietty vain.

On kuitenkin monenlaisia ryhmiä, ja ne arvostavat hyvin eri asioita. Esimerkiksi taiteilijat ovat tyypillisesti suorastaan rahaa halveksivaa porukkaa, heidän keskuudessaan tuskin arvostusta saa palkkapussilla kehuskelemalla. Ja esimerkiksi mainitsemasi matematiikka (tai yleensä ns. puhtaat tieteet) ovat niin huonosti palkattuja aloja, ettei niiden harrastajille raha selvästikään ole kovin tärkeää, eivät he muuten sinne olisi hakeutuneet. Siellä taas arvostetaan ehkä ns. tieteellistä kompetenssia, ei rahaa.

Eli riippuu siitä, keneltä kysytään. Itse arvostan eniten sellaisia aloja, jotka kehittävät ajattelua ja auttavat ymmärtämään ihmislajia, eli esim. yhteiskuntatieteitä, historiaa, sosiologiaa ja yleensäkin humanistisia aloja.

"Näin ollen jokainen normaalilla järjellä varustettu yksilö pystyy valmistumaan KTM:ksi".

Loistavaa! Onhan se hienoa, että me normaalitkin ihmiset pärjäämme tässä maailmassa. Sinua ja sinun huippuälykkäitä aivojasi varten pitäisi varmaankin perustaa oma yliopisto. Kaikenlaiset puupäät tänne kirjoittelevatkin.

Tommi-teekkari kirjoitti:

"Näin ollen jokainen normaalilla järjellä varustettu yksilö pystyy valmistumaan KTM:ksi".

Loistavaa! Onhan se hienoa, että me normaalitkin ihmiset pärjäämme tässä maailmassa. Sinua ja sinun huippuälykkäitä aivojasi varten pitäisi varmaankin perustaa oma yliopisto. Kaikenlaiset puupäät tänne kirjoittelevatkin.

Lue lisää

Sinulla taitaa nyt olla hieman ongelmia luetunymmärtämisessä...En missää vaiheessa väittänyt viestissäni olevani huippuälykäs vaan normaali, joka niistä taloustieteen tenteistä sai suht helpolla hyviä numeroita. Sen sijaan esim. matikan tenteistä tuskin pääsisin läpi.

Itsehän juuri viestissäni kyselin sitä, että millä perusteella ihmiset arvottavat tutkintoja. Olisiko esim.KTM arvostettu tutkinto, jos se ei johtaisi hyväpalkkaiseen ammattiin?

Anteeksi nyt, jos jotenkin loukkasin.En kyllä ymmärrä, miksi sinä teekkarina vedät viestistäni herneen nenään. Enhän kommentoinut teekkareita mitenkään. Itse asiassa uskon, että esim. tkk:ssa opiskelu on sitten jo vaativampaan.

Unohtu vielä sanoa, että ihmisten arvostus lääkäreitä ja juristeja kohtaan johtuu aika pitkälle siitä, että heistä on apua kun itse on pulassa. Tämä siksi, ettei mene palkkavertailuksi.

Selänne kirjoitti:

Unohtu vielä sanoa, että ihmisten arvostus lääkäreitä ja juristeja kohtaan johtuu aika pitkälle siitä, että heistä on apua kun itse on pulassa. Tämä siksi, ettei mene palkkavertailuksi.

Lue lisää

Jos yleisestä arvostuksesta puhutaan niin miten olisi esim: palomiehet?

He varmasti nauttivat yhteiskunnassa suurempaa arvostusta kuin lääkärit tai juristit.

Poliisitkin taitavat yltää noita mainitsemiasi korkeammalle yleisessä arvostuksessa, mutta pelastajiin ei heitäkään pysty vertaamaan.

Käy huviksesi katsomassa opiston pääsykokeita ja soveltuvuustestejä niin tulet huomaamaan ettei sinne ovet helposti aukene.

Yliopistoihin pääset pelkästään lukemalla.

Siis mitä tuolla sinun mittapuullasi merkittävää ovat oikeustieteellisen tyypit sitten tehneet?

Suomalainen yrityskenttä on kovin teknologiapainotteinen ja menestyneet yrittäjät ovat usein tekniikan alalla; eivät tosin aina mitään tutkinnon suorittaneita.

Esimerkiksi Jorma Lillbacka on muistaakseni levyseppä-hitsaaja, tai sitten sorvaaja koulutukseltaan; pärjäsi firmoineen kuitenkin paremmin maailman markkinoilla, kuin suurin osa akateemisista.

Perustelusi? kirjoitti:

Siis mitä tuolla sinun mittapuullasi merkittävää ovat oikeustieteellisen tyypit sitten tehneet?

Suomalainen yrityskenttä on kovin teknologiapainotteinen ja menestyneet yrittäjät ovat usein tekniikan alalla; eivät tosin aina mitään tutkinnon suorittaneita.

Esimerkiksi Jorma Lillbacka on muistaakseni levyseppä-hitsaaja, tai sitten sorvaaja koulutukseltaan; pärjäsi firmoineen kuitenkin paremmin maailman markkinoilla, kuin suurin osa akateemisista.

Lue lisää

No joo tekniikka jyrää. Mutta eikö ekonomi ole kuitenkin saanut koulutuksen tuohon talousmaailmaan, yritysmaailmaan ja yrityksen vetämiseen. Toisin kuin DI??? Eikö sen perusteella ekonomit ole vähän ali-suorittaneet?

Katso mitä tutkintoja kelläkin on. No esim Koneen nykyinen toimitus johtaja on kyllä kaupan miehiä, mutta miten oli ne aiemmat?

Tosin tyhmä aihe kyllä tämä kiistellä. Paras, helpoin ja totuuden mukaisin tapa lienee kuitenkin vertailla kunkin alan palkkatasoa. Eiköhän se kapitalisessa yhteiskunnassa kuitenkin kerro sen todellisen arvostuksen.

No kyllä poliiseja ja palomiehiä tarvitaan ja ovat arvostttuja mutta ei kovin hyvin palkattuja. Arvostustakin siis niin monenlaista ja tyyppistä!!

mä vaan kirjoitti:

No joo tekniikka jyrää. Mutta eikö ekonomi ole kuitenkin saanut koulutuksen tuohon talousmaailmaan, yritysmaailmaan ja yrityksen vetämiseen. Toisin kuin DI??? Eikö sen perusteella ekonomit ole vähän ali-suorittaneet?

Katso mitä tutkintoja kelläkin on. No esim Koneen nykyinen toimitus johtaja on kyllä kaupan miehiä, mutta miten oli ne aiemmat?

Tosin tyhmä aihe kyllä tämä kiistellä. Paras, helpoin ja totuuden mukaisin tapa lienee kuitenkin vertailla kunkin alan palkkatasoa. Eiköhän se kapitalisessa yhteiskunnassa kuitenkin kerro sen todellisen arvostuksen.

No kyllä poliiseja ja palomiehiä tarvitaan ja ovat arvostttuja mutta ei kovin hyvin palkattuja. Arvostustakin siis niin monenlaista ja tyyppistä!!

Lue lisää

DI/tuotantotalous on kyllä ihan kaupallinen tuktinto siinä missä KTM:kin. ELi kyllä dippainsseillä on hyvä pohja johtamiseen ja kaupallisen puolen osaamiseen. Otaniemessä on työpsykologian laitoskin, eli aika monialaista koulutusta on tarjolla.

Itse olen humanisti, joten mitään omaa lehmää ei tässä ole ojassa. TUttuja vain on di:nä.

"ohon kauppakorkeeseen voisin sen verran, että montako todellista, kovaa yritysjohtajaa täällä on ketä koulutukseltaan ekonomi? En nyt tarkoita mitään yrityksen johtoon valittua ekonomia vaan ekonomia joka perustanut jonkun merkittävän yrityksen tai kehittänyt jotain yritystä maailman markkinoillakin pärjääväksi. Melkein tulee noi miehet ja naiset oikeustieteen tai tekniikan puolelta.
Sorry ekonomit, vaan mun mielipide."

Näkee, että tiedä kauppatieteistä mitään. Alle 10 prosenttia valmistuneista ekonomeista perustaa oman firman - syy siihen on oppi, jota he omaksuvat koulutuksensa aikana. Oman firman perustaminen ei yksinkertaisesti ole järkevää siihen liittyviin riskeihin verrattuna.

Niin tolla kovuudella("kovin/arvostetuin") tarkoitin aineen opiskelua ja sitä työmäärää ja tiedon määrää mikä tulee tietää ja osata soveltaa. Omalta kohdalta vaan tuntuu noin ainakin opiskelun kannalta raskailta. En rupeaisi itse. Niin jokunen opintoviikko minullakin matematiikkaa takana tosin vaan täällä teknillisen puolella.

Arvotus sit asia erikseen kuten aikaisemmin mainitsin.

Matematiikan osaamisen arvostus taitaa olla aika matalaa ns. kansan keskuudessa. Mene vaikka kadulle kyselemään, että rulettaako matikka. Arvaan jo etukäteen, että puolet vastaajista katsovat sinua kieroon ja toiset nauravat sulle.

Muutaman kerran olen käynyt matikan laitoksella ja aika luusereita oli käytävällä pyörivät kansan toivot.

Itsensä toteuttaja kirjoitti:

Matematiikan osaamisen arvostus taitaa olla aika matalaa ns. kansan keskuudessa. Mene vaikka kadulle kyselemään, että rulettaako matikka. Arvaan jo etukäteen, että puolet vastaajista katsovat sinua kieroon ja toiset nauravat sulle.

Muutaman kerran olen käynyt matikan laitoksella ja aika luusereita oli käytävällä pyörivät kansan toivot.

Lue lisää

Kaikki on niin kovin suhteellista. Kyllä matematiikan status on ihan kohtalainen verrattuna vaikkapa juuri mainittuihin biologiaan, kemiaan, informaatiotutkimukseen, historiaan, ja mitä niitä nyt tuli lueteltua. Jos ei matematiikka "ruleta" jonkun lökäpöksy-skeittaajan mielestä, niin eipä varmaan nuo muutkaan alat.

Sitä paitsi tarkoitin tuolla ;) merkillä, että en ihan hirveän tosissani ole siinä, että matematiikka olisi niitä arvostetuimpia aloja. Ei se kuitenkaan ihan heikko tutkinto ole, siitä pidän kiinni.

No monelle matemaatikon alulle kemian kurssit yliopistolla olivat kyllä "vaikeaa". Kemiassa kun ei ihan pelkällä numeronpyörittelyllä pärjännytkään...aivan kuten matematiikan kurssit olivat vaikeita esimerkiksi kemisteille, jotka puolestaan eivät tarvitse niin paljon matematiikkaa. Eli homma toimii molempiin suuntiin. Ja eiköhän jokainen hiemankin erikoisemman koulutuksen valinnut saa osakseen ihmettelyä alan valinnastaan, kemistinä saan osakseni myös suurta ihmettelyä alani "vaikeudesta". Lisäksi minä kyllä arvostan ihan yhtä paljon biologeja, informaatiotutkimusta opiskelleita kuin myös matemaatikoita, joten opettelisit sinäkin kasvattamaan itsetuntoasi jollain muulla tavalla kuin aliarvioimalla toisia. Työelämässä kuitenkin luultavasti joudut työskentelemään myös muiden kuin matemaatikoiden kanssa, ja yllätykseksesi saatat huomata, ettet tiedäkään kaikesta kaikkea, vaan homma toimii yhteistyönä. Mutta ainahan voit helposti hankkia toisen tutkinnon vaikkapa kemiasta tai biologiasta...

Käden taidot, metalliala, sosiaali- ja terveysala tai humanistinen ala eivät ole tutkintoja.

Noinhan se menee. Ensin luetaan OKL:ssä kaikki mahdolliset teoriat jostain 1800-luvulta asti, ja sitten itse työ on pelkkää huutamista. Ja yläasteelle hakeutuva saakin sitten kuulla, että haista ope vee.

Tai lue 6 vuotta lääkäriksi, ja kuuntele samoja korvalapsia (tai heidän vanhempiaan) tai Xanoria pummaavia sekakäyttäjiä päivästä toiseen. Tai lue diplomi-insinööriksi, ryhdy projektipäälliköksi, ja huomaa olevasi pelkkä byrokraatti joka hyötyisi kirjanpitäjän koulutuksesta enemmän.

Mutta näin kai se menee, alalla kuin alalla. En minäkään varsinaisesti kadu kouluttautumista, mutta aika vähän siitä jäi käteen siihen nähden, mitä siltä etukäteen, tuoreena ylioppilaana, odotti. Ja työelämässäkin haasteet liittyvät lähinnä kiireisiin aikatauluihin ja hankaliin työkavereihin.

juu-ei kirjoitti:

Noinhan se menee. Ensin luetaan OKL:ssä kaikki mahdolliset teoriat jostain 1800-luvulta asti, ja sitten itse työ on pelkkää huutamista. Ja yläasteelle hakeutuva saakin sitten kuulla, että haista ope vee.

Tai lue 6 vuotta lääkäriksi, ja kuuntele samoja korvalapsia (tai heidän vanhempiaan) tai Xanoria pummaavia sekakäyttäjiä päivästä toiseen. Tai lue diplomi-insinööriksi, ryhdy projektipäälliköksi, ja huomaa olevasi pelkkä byrokraatti joka hyötyisi kirjanpitäjän koulutuksesta enemmän.

Mutta näin kai se menee, alalla kuin alalla. En minäkään varsinaisesti kadu kouluttautumista, mutta aika vähän siitä jäi käteen siihen nähden, mitä siltä etukäteen, tuoreena ylioppilaana, odotti. Ja työelämässäkin haasteet liittyvät lähinnä kiireisiin aikatauluihin ja hankaliin työkavereihin.

Lue lisää

"Ei tällaisella pejoratiivisella nimittelyllä ja potilasryhmän stigmatisoimisella mitään saavuteta", toteaisi apulaisopettaja Jyrki Korkeila tähän.

Ei nidejä saa aliarvioida, osaavat ne sentään muutakin kuin Xanoreja ruinata - esimerkiksi Dormicumeja, Normisoneja, Ardinexeja...

..pohditaan sitä, miten ongelmatilanteissa toimitaan. Ihan vanhankantaista ajatella, että kasvatustieteen opiskelu olisi pelkkää teorioiden pänttäämistä. On hyvä muostaa, että mm. erityispedagogiikka on yksi kasvatustieteistä ja hyvinpä vähän ko. koulutuksessa on perustason yleisen kasvatustieteen jankkaamista.

jämpti. En edes voisi kuvitella arvostavani ketään pelkän luetun perusteella. Arvostusta saa aivan muualta elämästä.

janten lain henkeä tuossa. täytyy vähän tervettä itsekunnioitusta ja -arvostusta olla. (eikä kai mikään ihmettelyn aihe se, että useimmat tässä ketjussa omaa ura/opiskelupaikkavalintaansa niin raivokkasti puolustavat-hulluahan olisi tehdä sellaista, mihin ei edes itse usko.) vaikka allekirjoitan kyllä sen, että ihminen on viisaimmillaan, kun tiedostaa tietämättömyytensä.

Teknillinen fysiikka on ehdottamasti kovempitasoinen vaatimuksiltaan kuin tuotantotalous (sisäänpääsyä lukuunottamatta). Itse napsin nelosia ja vitosia (arvostelu 0-5) tutan kursseista naurettavan helposti verrattuna kaikkien muiden osastojen kursseihin, joita tuli suoritettua. En toki väitä, ettei tutan käyneille olisi kysyntää työelämässä (ainakin jos ymmärtävät omien taitojen painottuvan enemmän talouspuoleen tekniikan sijaan).

Arska kirjoitti:

Teknillinen fysiikka on ehdottamasti kovempitasoinen vaatimuksiltaan kuin tuotantotalous (sisäänpääsyä lukuunottamatta). Itse napsin nelosia ja vitosia (arvostelu 0-5) tutan kursseista naurettavan helposti verrattuna kaikkien muiden osastojen kursseihin, joita tuli suoritettua. En toki väitä, ettei tutan käyneille olisi kysyntää työelämässä (ainakin jos ymmärtävät omien taitojen painottuvan enemmän talouspuoleen tekniikan sijaan).

Lue lisää

Enpä ole kuullut kenestäkään, joka ei pärjää tutalla ja vaihtaa siksi fyssalle - päinvastaisia esimerkkejä kyllä löytyy varmaan joka vuosi.

Mun silmissä sekin laskee arvostusta, että tutalle vaaditaan eniten pisteitä matikassa ja fysiikassa, mutta nämä aineet menettävät lähes kaiken merkityksensä heti sisäänpääsyn jälkeen.

trolli

raha on vaihdon väline.raha ei ole itseisarvo.mikä /&%¤ siinä on kun kukaan ei näytä tätä nykyaikana tajuavan?

Tota just, ehkä veti hieman hiljaseks. Mistä aloittais? "Kova jätkä" jos pääsee Taik:uun ja mitähän niistä porukoista tulee? Mikä on työllistymisprosentti jne. Pääsykokeissa jo 90% on oman koulun claptoneita ja picassoja, joilla ei tosiasiassa ole mitään saumoja päästä opiskeleen. Sitten kun pääset, hauskaa loppuelämää. Valmistuttua mistä hankkii elannon? Nysväämällä hikisiä teoksia tai soittamalla paikallisessa eläkeläisten vuosijuhlassa. Voi olla kyllä, että on vaikeaa päästä sisään, muuta sen jälkeen ei kovin juhlaa.

Niin ja jos tosiaan kumman valitsisi. TaiK vai lääkis? Kumpi heitettäisiin ensin uppoavasta laivasta lääkäri vai taiteilija? Mietippä sitä.

Ja se esimerkki. Toimiiko Renny Harlin esikuvana? HAH kaveri joka ei koskaan ole osannu tehdä mitään. Perä perään huonompia elokuvia ja pelkkää persnettoo. No mutta hei onneks on valinnan vapaus.

Siinä oli painavaa sanaa! Pidä yllä tota asennetta.

Oon samaa mieltä kanssasi. Joillain aloilla voi pärjätä ilman tutkintoja ja vain taivas on rajana, kun taas joillain aloilla se pitää olla, muuten ei yksinkertaisesti suoriudu tehtävistään (esim. huipputekniset hommat) Ainakin minä pärjäisin nykyisessä hommassani ilman suurinta osaa siitä informaatiosta, mitä kauppakorkeakoulu minulle tarjosi. Toki opiskeluaikana joutui hakemaan tietoa erilaisista lähteistä ja jäsennellä sitä, suunnittelemaan projekteja yms hyödyllisiä valmiuksia. Terveellä päällä, ideoilla, kyvykkyydellä, sosiaalisilla taidoilla ja nimenomaan tahdolla menestyä pärjää useimmiten. Mä en liiemmin arvosta sitä, mitä on koulussa tehnyt, vaan sitä mitä sen jälkeen tekee. Ja koulutuksen suhteen arvostan eniten sellaisia aloja, mistä en uskoisi itse selviäväni eli lääkis, tkk:n useat korkean matemaattiset linjat sekä taiteelliset alat.

Tällä sinelogia-sanalla vaikutan taas huiman älykkäältä päivän lounaskeskustelussa jonkun ääliön kans. Kiitti!

Suomessa vaan kymmenisen vuotta asuneena sanoisin, että kielien, varsinkaan erikoisten, osaamisella Suomessa ei tee mitään. Itsekin muka mandariinikiinaa luulin osaavani (Jenkeissä opittua) vaan parin minuutin solkutukseni jälkeen päädyn aina vaihtamaan englantiin, mistä tapaamani kiinalaiset ovat aina huomattavan helpottuneita.
Jonkinlaista arabian kieltä mielestäni osaisin kanssa, vaan en ole kertaakaan Suomessa oloaikanani sitä käyttänyt. Hyöty on ollut siis sanoikuvaamaton. Älä vaan hurahda sineologiaan.

Ei, vaan tosissaan alkuperäiseen asiaan takaisin. Ettekö muutkin, sanoisinko Amerikan malliin, arvosta eniten kuitenkin niitä, jotka generoi mahdollisen monta työpaikkaa toisille. Varsinkin, jos on yksityisyrittäjänä onnistunut työllistämään muitakin?

Ihan sama mun silmissäni onko työllistäjä kukkakauppias, lelutukkuri tai yksityispraktiikkaa pitävä aivokirurgi, jos on yhteiskunnallisesti tehnyt niin mahtavan teon, että onnistuu työllistämään muita ihmisiä. Suomessa ikävän aliarvostettua!

entä miten minä tuon logiikan mukaan sijoittuisin arvomaailmassasi, >300 ov:n & kahden pääaineeni turvin?

Olen samaa mieltä. Kenellä tahansa ei olekaan pokkaa filmata kissantappoa ja omaa tumputustaan ja vielä julkaista ko. mestariteosta. Kaikkien luovuus ei myöskään riitä omien eritteidensä asettamiseen näytteille Kiasmaan.

Lisäksi useimmilla ihmisillä on sen verran rajoittunut mieli, etteivät he tiedä, että kyrpään voi hirttäytyä, niin kuin eräs pohjoissuomalainen edesmennyt mestari on sen maalauksissaan meille taviksille osoittanut.

Olen samaa mieltä. Kenellä tahansa ei olekaan pokkaa filmata kissantappoa ja omaa tumputustaan ja vielä julkaista ko. mestariteosta. Kaikkien luovuus ei myöskään riitä omien eritteidensä asettamiseen näytteille Kiasmaan.

Lisäksi useimmilla ihmisillä on sen verran rajoittunut mieli, etteivät he tiedä, että kyrpään voi hirttäytyä, niin kuin eräs pohjoissuomalainen edesmennyt mestari on sen maalauksissaan meille taviksille osoittanut.

Taidekriitikko kirjoitti:

Olen samaa mieltä. Kenellä tahansa ei olekaan pokkaa filmata kissantappoa ja omaa tumputustaan ja vielä julkaista ko. mestariteosta. Kaikkien luovuus ei myöskään riitä omien eritteidensä asettamiseen näytteille Kiasmaan.

Lisäksi useimmilla ihmisillä on sen verran rajoittunut mieli, etteivät he tiedä, että kyrpään voi hirttäytyä, niin kuin eräs pohjoissuomalainen edesmennyt mestari on sen maalauksissaan meille taviksille osoittanut.

Lue lisää

Tässä yhteenvetona arvostetuimmat tutkinnot suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden mielestä.

1. LL (Helsinki)
2. LL (muut kaupungit)
3. OTM (Hki)
4. DI (TuTa, TKK)
5. OTM (muut kaupungit)
6. KTM
7. kaikki muu

jjsx.117.hty kirjoitti:

Tässä yhteenvetona arvostetuimmat tutkinnot suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden mielestä.

1. LL (Helsinki)
2. LL (muut kaupungit)
3. OTM (Hki)
4. DI (TuTa, TKK)
5. OTM (muut kaupungit)
6. KTM
7. kaikki muu

Lue lisää

OTM:t, KTM:t, kuten myös TuTa DI eivät pelkän koulutuksen perusteella kykene yksin tekemään mitään tuottavaa, mutta heidänlaisia ihmisiäkin tarvitaan tiettyihin hommiin ja yrityksiin ja ko. koulutukset ovatkin luonteeltaan enemmän käytännön oppimiseen pohjustavia kuin suoraan käytännöllisiä.

On kummallinen tämä "arvostus", kun käytännöllisempiä tai tieto-/tutkimustyöhön valmistavia tutkintoja ei listalta juurikaan löydy.

on niin, että akateemisia työttömiä on yli 10-kertainen määrä 90-luvun alkuun nähden - noin 40 000!

Diplomi-insinöörejä on työttömänä useampi tuhat ja samoin kauppatieteiden maistereita. Insinööörejä DI on työttämänä yhteensä noin 10 000! Opettajia on paljon työttömänä. Lääkärit harvoja, joille täitä tarjolla!

Tohtoreitakin paljon työttömänä...

No eipä tuosta työllistymisestä tutkinnon jälkeen nyt kovinkaan paljoa voi päätellä sitä kuinka arvostettu tutkinto on.

Työllistymisen kannalta paljon enemmän on merkitystä sillä kuinka paljon on onnistunut kouluaikoina hankkimaan oman alansa työkokemusta ja joissain määrin myös kielitaitoa.

Itse olen valmistunut jokunen vuosi sitten eräästä syrjäkylän yliopistosta ja avovaimoni samalta alalta teknillisestä korkeakoulusta Helsingistä. Minä sain (tätini suhteiden avulla) hankittua melkein 2 vuotta (joka kesä 3-4kk) työkokemusta, kun taas avovaimoni ei ollut tehnyt päivääkään omanalansa työtä ennen valmistumista. Itse onnistuin saamaan omanalani vakituisen työpaikan Espoosta jo muutama kuukausi ennen virallista valmistumistani, kun taas avovaimoni oli työttömänä/koulutusta vastaamattomassa työssä melkein 2 vuotta ennen kuin sai oman alansa työtä ja sekin oli määräaikainen työsuhde jota ei jatkettu.

Mitä olen avovaimoni vanhoja koulupapereita/tenttejä joskus sattunut katselemaan, niin täytyy kyllä todeta että ihan eri luokkaa nuo näyttivät kuin itse opiskelemani. Myös kurssivaatimukset olivat paljon kovemmat avovaimollani kuin minulla ja minä arvostankin hänen tutkintoaan paljon enemmän kuin omaa pilipalitutkintoani, jonka sain kasaan lähinnä leikkimällä.

ghgddhh kirjoitti:

on niin, että akateemisia työttömiä on yli 10-kertainen määrä 90-luvun alkuun nähden - noin 40 000!

Diplomi-insinöörejä on työttömänä useampi tuhat ja samoin kauppatieteiden maistereita. Insinööörejä DI on työttämänä yhteensä noin 10 000! Opettajia on paljon työttömänä. Lääkärit harvoja, joille täitä tarjolla!

Tohtoreitakin paljon työttömänä...

Lue lisää

Siispä on syytä jo peruskoulun ala-asteella aloittaa koulusta lintsaaminen ja ostarilla notkuminen. Mitään ammattia ei kannata haaveillakaan, korkeintaan BB-taloon tai Idolsiin kannattaa pyrkiä.

Miksi siis kannattaa pingottaa ja nipottaa turhien opiskelujen kanssa, kun töitä ei kerran ole? Kyllä sossu soppaa tuo...

Työllistyminen? kirjoitti:

No eipä tuosta työllistymisestä tutkinnon jälkeen nyt kovinkaan paljoa voi päätellä sitä kuinka arvostettu tutkinto on.

Työllistymisen kannalta paljon enemmän on merkitystä sillä kuinka paljon on onnistunut kouluaikoina hankkimaan oman alansa työkokemusta ja joissain määrin myös kielitaitoa.

Itse olen valmistunut jokunen vuosi sitten eräästä syrjäkylän yliopistosta ja avovaimoni samalta alalta teknillisestä korkeakoulusta Helsingistä. Minä sain (tätini suhteiden avulla) hankittua melkein 2 vuotta (joka kesä 3-4kk) työkokemusta, kun taas avovaimoni ei ollut tehnyt päivääkään omanalansa työtä ennen valmistumista. Itse onnistuin saamaan omanalani vakituisen työpaikan Espoosta jo muutama kuukausi ennen virallista valmistumistani, kun taas avovaimoni oli työttömänä/koulutusta vastaamattomassa työssä melkein 2 vuotta ennen kuin sai oman alansa työtä ja sekin oli määräaikainen työsuhde jota ei jatkettu.

Mitä olen avovaimoni vanhoja koulupapereita/tenttejä joskus sattunut katselemaan, niin täytyy kyllä todeta että ihan eri luokkaa nuo näyttivät kuin itse opiskelemani. Myös kurssivaatimukset olivat paljon kovemmat avovaimollani kuin minulla ja minä arvostankin hänen tutkintoaan paljon enemmän kuin omaa pilipalitutkintoani, jonka sain kasaan lähinnä leikkimällä.

Lue lisää

Ei ole opinahjoa X, joka olisi jostakin syystä niin arvostettu, että sieltä loppututkinnon Y suorittaneen tarvitsisi vain ilmoittaa, mihin firmaan, mihin paikalle ja millä palkalla haluaa. Kaikista paikoista saa loppututkintonsa ihmisiä, joiden osaaminen, kokemus, kontaktit ja henkilökohtaiset ominaisuudet miellyttävät jotakuta työhönottajaa.

Opiskelupaikallaan tai tutkinnollaan voi lesottaa baareissa vastaiselle sukupuolelle etevyyttään. Paljoa muuhun niillä ei sitten olekaan käyttöä, aivan muut seikat ratkaisevat työllistymisen. Tosin vastakkaisen sukupuolenkin edustajissa on yksilöitä, joita tuollainen käytös joko huvittaa tai joiden mielestä se on jopa vastemielistä.

Väärin.

Voit tehdä yhteiskunnan näkökulmasta huonoa duunia tai voit tehdä hyvää duunia. Sekä henkilön oma kiinnostus että yhteiskunnan yleinen arvostus ovat aika kaukana hommista, jotka eivät joko kiinnosta yksilöä itseään tai näyttäytyvät epäeettisinä tai tuottamattomina (joko tietona, toimintana tai aineellisena hyödykkeenä) yhteiskunnalle.

Siispä, pelkkä yleinen työllistyminen ei ole sama asia kuin "arvostettavuus". Koulutus/tutkintokin on vain suuntaa-antava siihen, minkälaista hommaa yksilö päätyy tekemään ja mitä se tuottaa yhteiskunnalle ja muille ihmisille.

Arvostetuin tutkinto on tietysti insinööri (AMK/DI)