Venäjän helikopteri-onnettomuus ilmailunäytöksessä

Taustoja viikonloppuna tapahtuneelle helikopteri-onnettomuudelle.

https://www.youtube.com/watch?t=45&v=6s8Ahcxg84g

Mil Mi-28 N, Nato-koodinimeltään "Havoc" on itseasiassa Venäjän ilmavoimien kohtalaisen uusi luomus. -Se on otettu joukkoyksikkökäyttöön vasta 2005. Suomea lähimmät "Havocit" on nähty Salla-Alakurtissa ja Karjalan kannaksen Kamenkassa. Ja lisää on tulossa.

"Havoc" on teknisesti ja taktisesti kohtalaisen suora kopio, joskin päivitetty versio, niistä Bell Huey Cobra-koptereista, joita jäi Vietnamin sodan yhteydessä sotasaaliiksi Pohjois-Vietnamin joukoille 1970-luvulla. Näitä Huey Cobria käytettiin mallina "Havocin" luomisessa Neuvostoliiton aikana 1980-luvulla.

"Havocin" valmistuksen ongelmana on koko ajan ollut laatu ja toimitusvarmuus: Neuvostoliiton romahdettua loppui myös asevarusteluteollisuus. Tätä teollisuutta on yritetty ikäänkuin väkisten käynnistää Putinin hallinnon aikana hyödyntäen sitä tuotantoteknologiaa neuvostoajoilta, joka on saatu jotenkin teippaamalla ja liimaamalla toimimaan. -Ja jälki näkyy tässäkin onnettomuudessa: Nykyiset venäläisekopterit ovatkin kautta linja melkein vaarallisempia käyttäjilleen kuin oletettavalle viholliselle. Nämä ovat liian monimutkaisia vehkeitä venäläisteollisuuden valmistettaviksi.

"Havocin" varustelutaso on kuitenkin korkea ja antaa aihetta syvään huoleen jokaiselle vastustajalle. Kopteri kykenee toimimaan täydellisessä pimeydessä ja on osin stealth, siis tutkassa vaikeasti havaittava. Asekuorma on raskaampi ja vaikutusvoimaltaan tehokkaampi kuin mallina ollessa Huey Cobrassa. Lisätankeilla varustettuna "Havoc" kykenee toimimaan jopa 400 km vihollisen syvyydessä, syvällä Suomen kotialueilla.

"Havoc"-piloottien ongelmana on koko ajan ollut lentotuntien vähyys. Kun Natossa vaaditaan pilootilta minimissään 120 lentotuntia vuodessa edes lentotaidon tyydyttäväksi ylläpitämiseksi, Venäjällä päästään harvoin edes 25:een tuntiin / pilootti. -Venäjän valtiontalouden ongelmat heijastuvat siis suoraan asevoimiin ja asevoimien suorituskykyyn, ja siksi kansainvälisiä kauppapakotteita pitäisikin jatkaa ja kehittää edelleen.