Helsingin Jakomäestä, aivan kamala paikka. Pitää olla hullu jos sieltä asunnon ostaa!
Nousukausi-elokuva kertoo Jakomäestä
Armoton_totuus
16448
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Normaalia kasarmimeininkiä, tapahtuu jokaisessa kennostossa.
Ensinnäkin elokuva on elokuva ja tämä kyseinen elokuva on huono kuten lähes kaikki suomalaiset elokuvat. Suunnatonta liioittelua, koko tekelettä kuvaa hyvin se että oikean Jakomäen talot olivat liian hyvässä kunnossa, ulkokuvaukset tehtiin Vantaan Hakunilassa. Tosin sielläkin talot ovat jo vuosia sitten saaneet julkisivuremontin.
On sekin ongelma, kun elokuvissa on suunnatonta liiottelua :D Minkäköhänlainen esim. uusin Bondi olis, jos kaikki takaa-ajokohtaukset jne. pitäisi olla realistisia :D
No hullujahan ne on kaikki jotka asuvat edes kerrostalossa patsi vanhempi polvi,eipähän tarvii tehdä lumitöitä ja ajaa nurmikoita jne..
Kerrostalossa hyvällä paikalla neliö maksaa kymppitonnin ja ylikin joten persaukiset voivat niistä vain haaveilla. Hullut luulevat että kaikki tahtovat asua ok-talossa, eivät todellakaan tahdo. Ei vaikka olisivat hyväkuntoisia.
Hullu haaveilee maksavansa kymppitonnin neliöstä.
Kerrostaloasunto suomesta on sulaa hulluutta. Köyhien kuuluu asua kerrostalossa.
Hullu vain haaveilee. Ricas ottaa ja ostaa :)
Ei tarvitse haaveilla vaan niistä maksetaan koko ajan kymppitonni ja enemmänkin. Hullu taasen haaveilee siitä että hänen ok-hökkelinsä Jumalan selän takana on tontteineen satojen tuhansien eurojen arvoinen, ei ole.
Sinulla raukka ei ole varaa asua hyvällä paikalla isossa kerrostalohuoneistossa. Veikkaan että sata neliötä Jakomäessäkin on sinulle liian kallista joten pysy siellä susirajalla.
Siinä oli realistinen juoni, itsehän asuin ennen Espoon westendissä 450 neliön ok-talossa, samanlainen huijari vei kaiken! Mut ei tää Jakomäki niin huono ole.
Juoni ja koko elokuva on huono. Kuvaa hyvin suomalaisen elokuvan tasoa että tekele sai vuoden parhaan elokuvan Jussi-palkinnon, myös käsikirjoitus palkittiin. Jos tuo on hyvä käsikirjoitus ja elokuva niin millaisia on sitten huonot käsikirjoitukset ja elokuvat...
No kerropas mielestäsi joku hyvä elokuva. Arvatenkin Citizen Kane tai joku muu, niinkö? Vai olisiko vain niin, että sinulla ei ole hyvää makua - tai sitten suutuit, kun Nousukaudessa pilkattiin asuinympäristöäsi.
Älä nyt suutu, jos kyseisessä elokuvassa pilkattiin asuinympäristöäsi. Ei se kennostokoppisi arvo siitä mihinkään muuttunut - se oli pohjamudissa jo alun pitäen.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1418888781380.html
Maan tasalle! Tältä näyttää Suomen kuuluisin lähiökerrostalo purettuna
Asuin joskus 1970 nurkilla hetken Jakomäessä. Nuorisoa riitti ja aktiviteetit vaihtelivat. Kerran joku huitaisi kaveriaan sateenvarjolla kiskalla ja piikki osui häntä silmään. Henki siinä meni, mutta sen jälkeen oli nuorisolla sateenvarjot mukana piikki teroitettuna. Huomiota herätti kerran kissa, joka oli hirtetty rautalangalla kotitalonsa läheiseen puuhun (Oliko pakko laskea kissa ulos ilman valvontaa?). Uimapaikkana toimi läheinen hiekkakuoppa, jonne ainakin yksi hukkui hypättyään veteen siten, että juuttui pohjassa olleeseen tynnyriin. Ei huvittanut iltaisin lähteä kävelylle..
Suomi-neito ui syvällä.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on pitkään toistanut viestiä siitä, että Suomen taloustilanne on huonompi kuin yleisesti luullaan.
Maanantaina, kun yhteiskuntasopimusneuvottelut vihdoin polkaistiin käyntiin, maalasi pääministeri Sipilä Suomen tilanteesta vielä aiempaa synkemmän kuvan: Suomi on moniongelmainen maa, joka ui syvällä.
Suomessa on meneillään yksi tilastoidun taloushistoriamme heikoimmista ajanjaksoista. Kun verrataan vuoteen 2008, Suomen bruttokansantuote (BKT) on yhä viisi prosenttia alhaisempi kuin seitsemän vuotta sitten.
Monet syyttävät taantuman pidentymisestä euroa. On helppo kuvitella, että mikäli Suomi ei olisi eurossa, olisi kansallinen valuutta varmasti jo devalvoitu. Käytännössä devalvaatio tarkoittaisi työntekijöiden palkkojen alenemista, mutta samalla myös vientiteollisuuden kilpailukyvyn vahvistumista.
Mutta koska olemme eurossa, Sipilän hallitus ajaa samoja tavoitteita yhteiskuntasopimuksen keinoin, eli niin sanotun sisäisen devalvaation avulla.
Pitkään jatkuneesta kansainvälisestä talouskriisistä huolimatta Suomen ongelmat ovat pitkälti kansallisia.
Suomen vientinäkymät ovat heikot, erityisesti kilpailijamaihimme Ruotsiin ja euromaa Saksaan verrattuna. Suomi ei myöskään ole houkutteleva investointikohde. Lisäksi Eurostatin mukaan Suomen työttömyys kasvaa muita euromaita nopeammin. Suomella on myös muita euromaita haastavampi ongelma ikääntyvän väestön suhteen.
Näiden lisäksi Suomen kapeaharteinen vientiteollisuus on kompuroinut digitalisaation ja globalisaation murroksessa. Kärjistetysti sanottuna iPhone tappoi sekä paperiteollisuuden että Nokian.
Kuka Sipilän ajamaa yhteiskuntasopimusta lopulta tarvitsee?
Vientiyritykset eivät sitä tarvitse, koska ne voivat halutessaan siirtää tuotantonsa halvemman kustannustason maihin.
Mutta yhteiskuntasopimuksen avulla erityisesti suomalaisille voitaisiin luoda uusia työpaikkoja.
Yritysten hintakilpailukyvyn viiden prosentin vahvistamisella, eli suomeksi sanottuna palkanalennuksilla tai vaihtoehtoisesti työajan pidennyksillä, yritysten olisi nykyistä kannattavampaa palkata suomalaista työvoimaa.
Hallituksen tavoitteena on yhteiskuntasopimuksen avulla lisätä työllisten määrää noin 100 000 henkilöllä. Tämä mahdollistaisi nykyistä paremmin myös sen, että hyvinvointivaltion palvelut voitaisiin jatkossakin säilyttää. Ja mikäli yhteiskuntasopimus syntyisi, saisivat palkansaajat myös hallituksen lupaamat verojen kevennykset.