En edes ymmärrä mitä hyvää hänessä enää nään... En mitään. Työnsä hoitaa kyllä 101% mutta lapsenhoito ei luonnistu yhtään. Tätä ollut jo siitä asti kun lapsi syntyi. Ei uskaltanut pukea vaatteitakaan vauvalle päälle kun pelkäsi että se "särkyy" tai kun vauva itki kun mua ei ollut paikalla niin katseli vain vierestä sitä ja hymyili typerän näköisenä. No kunhan piti se sitä syliin ottaa kun ei itse vapaaehtoisesti sitä ottanut! Ennen vauvan syntymää sanoi kyllä että hoitaa vauvaa kyllä.. Ja paskat! Suuret puheet, pienet teot.
Sitä vielä esittää olevansa joku malli-isä vaikka on kaikkea muuta. Lapsi kohta 3-v eikä isä osaa laittaa rajoja kunnolla. Turvallisuudesta huolehtii, mutta toiminta niin selkärangatonta, passiivista jopa apaattista. Monotonisesti puhuu vielä, eikä vaihtele ääntään mitenkään, ei innosta lasta eikä halaile tai pussaa. Aina omissa ajatuksissaan eikä huomaa välillä edes lapsen iloista katsetta kun katsoo muualle. Ei se vain osaa! Ja samalla lailla kohtelee myös mua, ei halaa, ei sano kauniisti mulle juuri koskaan. Seksiäkin on harvoin.
Olen varmaan masokisti kun elän tällaisessa suhteessa!
Sitä vielä esittää olevansa joku malli-isä vaikka on kaikkea muuta. Lapsi kohta 3-v eikä isä osaa laittaa rajoja kunnolla. Turvallisuudesta huolehtii, mutta toiminta niin selkärangatonta, passiivista jopa apaattista. Monotonisesti puhuu vielä, eikä vaihtele ääntään mitenkään, ei innosta lasta eikä halaile tai pussaa. Aina omissa ajatuksissaan eikä huomaa välillä edes lapsen iloista katsetta kun katsoo muualle. Ei se vain osaa! Ja samalla lailla kohtelee myös mua, ei halaa, ei sano kauniisti mulle juuri koskaan. Seksiäkin on harvoin.
Olen varmaan masokisti kun elän tällaisessa suhteessa!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Monet miehet ovat perhepinnareita vain siitä syystä, että he eivät usko lapsiaan omikseen. Moni luulee tekemiään lapsia toisen tekemiksi joten lasten ylläpito ei heitä kiinnosta.
Tämä näkyy rajattomana luulosairautena ja mustasukkaisuutena. Ehkä heillä on mielessään luolamiesten ajat jolloin voimakkaimmat ja kelpoisimmat saattoivat lapsia maailmaan.
Moni mies ei siis luota omaan kelvollisuuteensa olla isä lapsilleen. Vastuunpakoilu on selvä merkki kohtuuttoman suuresta perusteettomasta epäilyksestä kumppaniaan kohtaan. Parisuhteessa toisen luottaminen on suhteen säilymisen perusedellytys.
Terve parisuhde ei lähde siitä, että epäilee kaikkia lapsia toisten miesten tekemiksi.