Se on yksinkertaisesti niin, että joillekin täällä kaipaaminen sopii vallan mainiosti eivätkä he välttämättä tartte mitään realistisia "tuloksia" siis uppoudutaan unelmiin ja haaveisiin vieden sinne kaikki.
Joillekin sopii joillekin ei
jännä_juttu
14<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
No ole hyvä vaan ja uppoa täällä :D
Minä olen kyllä jo ajat sitten luopunut tuloksen toivosta - ja kun yli pääsen, luovun tästäkin paikasta enkä yhtään kauempaa uppoile.
Tuota en ole enää pitkiin aikoihin ollut ns. pää höttönä,tiedän realiteetin paremmin kuin hyvin. Joskus olen kummeksunut sitä myös miten täällä monella on niin huono luetun ymmärtämisen taito kuten myös sinulla nyt näköjään.
Oops se olikin siis toisin päin, pahoittelen. Aloituksen voi nimittäin ymmärtää kahdella eri tavalla. Olimme samaa mieltä, mutta lukutulkintakysymys.
Aloitus oli hyvin diplomaattinen, poliittinen ja siis mitään sanomaton.
Joo, mutta kyllä jokainen tuntuu tarvitsevan sen kaivatun sijaisversion, joka vakuuttelee "you're the one"..sekä sen tunteen, että joku odottaa arvon hlöä(narsistista responssia). Mitäpä se sua liikuttaa, jos joku on sillä asenteella, että "se on tulos ja ulos".
No sulle on varmaan jokainen asia piilovittuilua. Kyllä se siinä mielessä liikuttaa että olen kiinnostunut mitä ihmisten päässä liikkuu kun ne jotka näyttävät unelmoivan loputtomiin,eivätkö he tarvitse mitään realistista rinnalle miksi he tyytyvät pelkkiin unelmiin ja ajatuksiin toisesta,onko heidän elämänsä alunperkinkin tarkoitettu pelkästään radikaaliseen unelmoimiseen ja haaveiluun.
Kukin tavallaan. Haaveilu on hyvästä, ilman haaveita ei saavuta koskaan mitään. Olen aina ollut ja toivottavasti tulen aina olemaan haaveilija. Tekojakin tehdään, mutta ensin tarvitaan se haave.
https://www.youtube.com/watch?v=9oFoTR17T30
Hienot sanat tuossa kappaleessa. Itse pidän myös haaveilusta. Se avaa määrättömät mahdollisuudet ja ulottuvuudet. En vaihtaisi pois mielikuvitusta mistään hinnasta. Se on niin rikastuttava ominaisuus.
Elämähän pyörii ajatuksen voimalla, kuinka yksinkertaista hyvässä ja pahassa. Niin moni asia on asenteesta ja ajatuksista kiinni.
Komppaan monessakin mielessä. Haaveilu ei välttämättä johda mihinkään, silti näen sen kantavana voimana. Ihminen joka ei enää haaveile, on tavallaan luovuttanut elämästä. En sano tätä kaikkien totuutena, vain omana totuutena. Nyt on aika kuitenkin siirtyä vähän tylsemmän irl elämän kimppuun.
On varmasti noin. On päiviä että tänne ammentaa omaansa ja siinä se. Mutta on myös päiviä kun tajuaa kaiken turhuuden ja silloin etsii epätoivon vallassa sitä tulosta. Ehkä suhteessa 4:1. Tänään ei oo helppo päivä; ihmettelen vain eikö "hänellä" ole mulle enää mitään asiaa... Jos huomenna yhä vaivaa, parempi pysyä poissa, mut jos ei turhaan tarkkaile ohi ajavia autoja, uskaltaa ehkä tännekin palata iltasella. Näin se on ollut jo kauan.
Eniten kyllä haluaisin olla "tarvitsematta" tätä paikkaa tähänkään vähään. Mutta jotakin korvaavaa se vaatisi. Vaikka uuden kissanpennun jos ei muuta:)
Ai, kaikki on korvattavissa. No sehän selittää.
on oikeus omiin askeleihinsa, ja sen ei pitäs todellakaan häiritä kenenkään kulkemista.
Sopii, kun pistää sopimaan. Mitäs muutakaan..vaan ei se liity palataan, tällä niitä tunteita rieputetaan..