Sepelvaltimotauti ja oireet

Oireileeko sepelvaltimotauti samalla tavalla kuin jotkut muut taudit: parempia ja huonompia kausia? Vai tuleeko aina oireita rasituksessa?

Sepelvaltimotaudilla on eri muotoja:

Angina pectoris on sepelvaltimotautiin liittyvä rintakipu, joka johtuu sydänlihaksen hapenpuutteesta. Kipu ilmenee useimmiten fyysisen tai henkisen rasituksen yhteydessä, Rasituksen yhteydessä sydänlihas tarvitsee happea tavallista enemmän, mutta ei sepelvaltimoiden ahtautumisen takia saa sitä riittävästi. Sepelvaltimotauti voi olla edennyt pitkälle ilman angina pectoris -oireita.

Sydäninfarkti eli sydänlihasvaurio on sepelvaltimoiden tukkeutumisesta johtuva sydänlihaksen kuolio. Tavallisimmin verihyytymä tai valtimon äkillinen supistuminen estää verenkierron sepelvaltimossa. Osa sydänlihaksesta jää kokonaan ilman happea ja vaurioituu. Vaurio etenee muutaman tunnin kuluessa läpi sydänlihaksen. Hapenpuutteen jatkuessa sydänlihas menee kuolioon ja vähitellen arpeutuu.

Sydänhalvaus on sydänpysähdyksestä johtuva äkkikuolema. Sen syynä on usein sydäninfarkti tai sydänlihaksen hapenpuutteen laukaisema paha rytmihäiriö eli ns. kammiovärinä

Siis,

Sepelvaltimotauti voi ilmentyä eri tavoin. Naisilla tavallisin ilmenemismuoto on rasituksessa ilmaantuva rintakipu (angina pectoris ) tai hengenahdistus eli krooninen muoto. Miehillä tavallisin esiintymismuoto on äkillinen sydäninfarkti. Sepelvaltimotauti voi olla myös sydämen rytmihäiriön aiheuttaman äkkikuoleman taustalla.

Sepelvaltimotautikohtaus on sepelvaltimon äkillisestä ahtautumisesta tai tukkeutumasta johtuva oireisto. Äkillinen sepelvaltimotautikohtaus voi ilmetä epästabiilina (epävakaana) angina pectoriksena tai sydäninfarktina.

Sydäninfarkti on sepelvaltimotaudin äkillinen ja vakava ilmenemismuoto. Sydäninfarkti tarkoittaa sydänlihaksen vaurioitumista alueella, jonne verenkierto ja hapenkulku ovat estyneet. Tavallisimmin syynä on verihyytymä, joka tukkii sepelvaltimon. Hyytymä syntyy, kun ahtautuneeseen suoneen syntynyt kovettumapesäke repeää. Repeämän sisällöstä ja verihiutaleista muodostuu tukos, joka estää veren ja hapen pääsyn sydänlihakseen. Sydäninfarktin voi aiheuttaa myös sepelvaltimon spasmi eli kouristus.

Sydämen rytmihäiriöitä voi esiintyä sepelvaltimotaudin yhteydessä, mutta myös muulloin. Osa rytmihäiriöistä on vaarattomia ja tilapäisiä, mutta osa vaatii hoitoa.

Sydämen vajaatoiminta on sydämen pumpputoiminnan heikkenemistä. Sydämen vajaatoiminta johtuu useimmiten sydäninfarktin jälkeisestä sydänlihaksen vauriosta.


Oireita ei tunnisteta

Sepelvaltimotaudin yleisin oire on rintakipu eli angina pectoris, myös naisilla. Mutta naisilla oireena on usein myös hengenahdistusta, voimakasta väsymystä tai polttelua ylävatsalla, pahoinvoinnin tunnetta, närästystä, painon tunnetta rinnassa tai särkyä käsivarsissa, leukaperissä ja selässä.

Stabiilin eli vakaan angina pectoriksen oireet ilmaantuvat yleensä ruumiillisessa tai henkisessä rasituksessa ja toistuvat samantyyppisissä tilanteissa. Epästabiilin eli epävakaan angina pectoriksen oireita tulee myös levossa, mikä tarkoittaa sairauden muuttumista vakavaksi.

Rasituksessa verenpaine ja syke nousevat. Sydän joutuu tällöin tekemään enemmän työtä ja tarvitsee enemmän verta ja happea. Jos sepelvaltimoissa on ahtaumia, sydänlihaksen hapensaanti vaikeutuu, mikä aiheuttaa oireet.

Naisen oireet saatetaan sekoittaa vaihdevuosioireisiin, sappivaivoihin, astmaan tai mahahaavaanNainen itse ja myöskään terveyden ammattilaiset eivä aina epäile sepelvaltimotautia riittävän varhain. Mitä nuorempi nainen, sitä suurempi vaara, että hoitoon hakeutuminen, diagnoosi ja hoito viivästyvät.

levossa 5-15 minuutin kuluttua rasituksesta, mutta alkavat uudelleen, mikäli aloittaa uuden huhkimisen. Mielestäni vastamäkeen kävellessä tukala olo ei välttämättä viittaa sydänoireisiin, mikäli olo helpottuu tasaisella kävellessä.

Sydänoireet tyypillisesti tulee ja menee pitkin päivää rasituksesta riippuen. Yhtäjaksoiset rintakivut saattaisivat viitata paremminkin ruokatorven tai suolistokanavan antamiin tuntemuksiin. Ovat lähellä sydäntä.

>Jos sydän oireilee esim sepelvaltimotaudin >vuoksi, niin kuinka kauan oireilu voi kestää?

Yksilöllistä ja riippuu tietysti myös tilanteen vakavuudesta. Jos kyseessä on sepelvaltimossa oleva lievä ahtauma, joka aiheuttaa sydänlihakseen hapenpuutetta ainoastaan silloin kun lihas joutuu kovemmalle rasitukselle, menee angina pectoris-oire ohi muutaman minuutin levolla ja/tai nitrolla. Jos taas sepelvaltimon ahtauma on täydellinen tai siihen liittyy sepelvaltimokalkin repeytyminen joka tukkii suonen, voi oireena olla ns. epästabiili angina pectoris- oire, joka ei helpota levossa, nitro voi sitä tilapäisesti helpottaa. Ensimmäistä kertaa ilmaantuessaan molemmat ovat aihe mennä lääkäriin, jälkimmäisessä tapauksessa aina ja kiireesti.

>huono olo kestää jopa tunnin? Ja sit vielä >semmonen kymysys, että kun alkaa rasittamaan >itseään vaikka reippaalla sauvakävelyllä ja >alussa vastamäkeen kävellessä hengästyy ja tulee >vähän tukala olo (ei purista tms), joka >kuitenkin helpottuu, kun jatkaa kävelyä, niin >viittaako se sydäntautiin?

Kuulostaa sydänoireelta, joten sen mahdollisuus on ainakin suljettava pois.

Anteeksi että vastasin vaikken ole nainen, eikä minulla ole sydäntautia. Tekstiä ei ole kopioitu mistään vaan kirjoitin sen itse.

Kokemukseni: olin ennen reipas kävelijä. Liukastuin ja iso reisilihas revähti, joten vauhti hiljeni. Kun kevään aikana reisi oli hoidettu, vauhtia lisätessä tuli hengenahdistusta, huonoa oloa, väsymistä, rytmihäiriöitä. Diagnoosi ultraääni-tutkimuksessa: dilatoiva kardiomyopatia eli vasemman kammion pumppausvoiman heikkeneminen. Se aiheutui sydänlihaksen tulehduksesta, joka oli jo parantunut. Mistä tulehdus oli tullut jäi arvoitukseksi.
Joten - tällä palstalla et saa diagnoosia. Jos oireesi ovat toistuvia, MENE IHMEESSÄ LÄÄKÄRIIN, koska hoitoa et saa muuten. Sydän on niin monimutkainen elin, että epäilyttäviä oireita ei kauaa kannata ihmetellä. Sydänfilimistäkin EKG, selviää jo paljon.
Minun tautini on lääkkeiden avulla tasapainossa.

Mulla ei oikeastaan tule rasituksessa huonoa oloa, ainoastaan hengästymistä esim. ylämäessä. Kuntopyörällä pystyn polkemaan kiivastikin eikä siinäkään tule mitään huonoa oloa. Eilen oltiin muuttotalkoissa ja kannettiin tavaroita edestakas portaissa eikä tullut mitään huonoja oloja. Silloin tälloin on kuitenkin jotenkin painostava olo ylävatsassa, mutta ei se liity rasitukseen. Voisko kuitenkin olla sydänperäistä?

Mieheni sai sydäninfraktin vuonna 1996,ollessaan 31.v.Hänellä oli 2vrk huono "omituisen väsynyt"olo.Sitten kun itse kohatus tuli,kertoi lääkäri sen olleen harvinainen hitaasti edistyvä sydäninfrakti.Diagnosoinnin hitaudesta johtuen,liotusta ei miehelleni ehditty antaa joten hänbelle jäi vasemmallepuolen sydämmeen ns.kuolio(=toimimaton alue).Tapauksesta alkaen on mieheni ollut sepelvaltimolääkityksellä ja onneksemme saanut olla oireeton.Toivottavasti saa olla myös tulevaisuudessa ja elää vanhaksi vaariksi asti.

Olin 56 vuotias ja hölkkäilin säännöllisesti kerran pari viikossa. Sitten ensimmäisen 1..2km matkalla alkoi tuntua keskellä rintaa lievähköä kipua, kipu hävisi kun jatkoin matkaa, eikä haitannut hölkkäilyä tuon enempää.

Kun tuota oli jatkunut muutaman kuukauden menin lääkäriin ja vajaan vuoden kuluttua kipujen alkamisesta olin leikkauspöydällä, jossa tehtiin kolmen suonen ohitus.

7...8 vuotta meni ilman kipuja, luulin jo täysin parantuneeni. Sitten samantyyppiset oireet hiljalleen palasivat, mutta ilmeisesti lääkityksen ansiosta pysyvät kuitenkin kurissa, eivät ole pahentuneet tässä vuosien kuluessa.

Nyt leikkauksesta on kulunut 13 vuotta ja vielä tässä sormet näppäimillä liikkuvat, sekä matkaa taittuu pyöräillen tunti pari päivässä, kuusi päivää viikossa, ympäri vuoden. Ja muutkin arkiaskareet sujuvat aivan tyydyttävästi, ei pahempaa valittamista elämän laadun suhteen.

voi johtua sydämen säätelyn hitaudesta, koska sitten jatkossa on helpompaa.

Minulla on puristusta keskellä ylävatsassa tai palleassa poikittain. Tai sitten tuntuu vain erittäin pahalta ylävatsassa. Olen nainen. Oireet ovat vain rasituksessa, mutta siinäkään ei läheskään aina. Tämä puhunee sappivaivojen puolesta eikä sydämestä. Tosin vajaatoiminta-arvo (pro-BNP) on koholla, mutta sille voi olla monia selityksiä. Oireiden vakavuus vaihtelee paljon, toisinaan estää kävelyn kokonaan. Toisinaan menee hetken pysähdyksessä ohi alkaakseen taas uudelleen jonkin matkan päässä. Joskus koko päivä voi olla hankalaa tiheän rytmin vuoksi. Välillä olen ihan kunnossa.

Näitä oireita on vaikea tutkia tarkalleen, mistä ne johtuvat. Minulla niitä on ollut ajoittain kolme vuotta ilman, että lääkärit ovat voineet selvittää, mistä ne johtuvat. Syy voi olla mikä tahansa. Tosin kardiologiprofessori sanoi, että voivat ne johtua sepelvaltimoistakin. Ei kuitenkaan kuulemma sepelvaltimoiden kramppaamisesta. Semmoista ei ole olemassakaan. Varsinaista rintakipua ei minulla ole koskaan.

Hakeudu tutkimuksiin.

Hei
sain sydän infarktin n 2,5 kk sitten ja minulle tehtiin pallo laajennus mutta minulla on 100% tukkeutuma muta tätä ei saatu auki ja kaksi 60% ahtautumaa kysyisinkin
onko mahdollista että lääkityksellä voi saada liuottettua nämä ahtautumat

Neuvon ottamaan asian puheeksi hoitavan lääkärin/omalääkärin kanssa,kun siis vaikka täällä kuinka yritetään yhdessä arvailla niin silti edes lääkäri ei voi arvioida tilannetta ilman oleellisia tietoaj ja useimmat sairaudet käyttäytyvät eri tavoin eri yksilöillä niin se mitä tämän kaltaisella palstalla joku arvelee oman sairautensa/lukemansa/naapurin kumminkaimalta kuulemansa perusteella ei todellakaan ole millään muotoa "oikeaa" tietoa jota kannattaisi sokeasti uskoa.
Sydänliiton sivuilta löytyy tietoa vertaistuesta ja useimmista sydänsairauksista,lääkkeistä,hoitotoimenpiteistä,alueelliseta toiminnasta,jne.

Sepelvaltimotauti ei näkynyt rasituskokeessa. Varjoainekuvauksessa todettiin. Joka ilta puristi rintaa, sain tk panadollia vain kipuun. Levossa meni ohi kahdessa tunnissa beetasalpaajalla ja panadol. Sitten tuli 3 lääkkeet.