Vainajalla oli avopuoliso ja he omistivat kummatkin puolet talosta jossa asuivat. Avopuoliso sai testamentilla elinikäisen hallintaoikeuden vainajan osuuteen asunnosta. Muuta avopuoliso ei perinyt. Onko hän kuolinpesän osakas kyseisen hallintaoikeuden (erityisjälkisäädöstestamentin) perusteella? Leski ei olisi mutta kun kyseessä on avopuoliso ja siis testamentin, ei avioliiton perusteella saatu hallintaoikeus?
Eli onko testamentilla saadun elinikäisen hallintaoikeuden saaja kuolinpesän osakas jos hän ei saanut mitään muuta perintöä?
Eli onko testamentilla saadun elinikäisen hallintaoikeuden saaja kuolinpesän osakas jos hän ei saanut mitään muuta perintöä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuolinpesän osakkaat on kerrottu perintökaaren 18 luvun 1 pykälässä:
"Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se, jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan kuoltua, on tämän vaan ei perittävän kuolinpesän osakas.
Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L18P1
Erityistestamentin (hallintaoikeuden) saaja ei ole kuolinpesän osakas. Mutta avioleski, toisin kuin oletat, lähtökohtaisesti on kuolinpesän osakas.
Mitähän tähän osakkuuteen mahdat liittää? Miksi se on tärkeää?
Jos perittävältä jäi rintaperillisiä, nämä voivat testamentista huolimatta saada lakiosansa heti hallintaansa. Avolesken testamenttiin perustuva hallintaoikeus saattaa tästä syystä vaarantua.
"Mitähän tähän osakkuuteen mahdat liittää? Miksi se on tärkeää?"
Eiköhän ap ole sama kirjoittaja kuin aiemmassa "Hallintaoikeuden saajan lupa pesänjakajaan" ketjussa. Avoleski voi hakea pesänjakajaa vain yleistestamentin saajana tai avustusvaatimuksen toteuttamiseksi, kuten muukin avustukseen oikeutettu henkilö, joka ei ole kuolinpesän osakas.
Pesänselvittäjää sen sijaan voi hakea myös erityisjälkisäädöksen saaja tai se, jolla on oikeus ajaa kannetta tarkoitemääräyksen toteuttamisesta, milloin tämän harkitaan olevan tarpeen säädöksen tai määräyksen täytäntöön saattamiseksi.
Mutta olennaista em. ketjun kysymyksessä on, että pesänjakajaa tai -selvittäjää oltaisiin hakemassa toteuttamaan sellainen toimenpide, jota tämä ei voi laillisesti tehdä (pesän kiinteistön murto-osan myynti tietylle henkilölle kaikkien pesän osakkaiden sitä vastustaessa, ei velkojia). Koska asiassa ei ole kyse avustuksesta ja testamenttiin perustuva käyttöoikeus on jo riidattomasti täytäntöön pantu, tuomioistuin hylännee hakemuksen.