Ne värit syntyivät ilosta,
kuviin, myöhemmin muistettaviin.
Joku joskus sanoi kohteliaisuuden,
toinen muistoksi vihan paineen.
Se pilkkoutuu tai särkyy
ennen pitkää,
ne muistot verestää.
Sulkeutuu omaan sisimpäänsä
ja vähentää kaiken ylijäämän
sitä on olla kiinni täydellisyydessä.
Kun avaa silmänsä,
ja huomaa ne ryppyiset seinät
ja kahvinporot lattialla
sekä syksyauringon taittuneen valon,
tietää, että universumi on särkynyt
ja aika palautuu ennalleen.
Se loisto häviää,
ja vastassa on todellisuus
johon on kuljettava sairastumaan,
oksentamaan sen kaiken jonka sisälleen sulki.
Ne katsoo
ei tuota ymmärrä.
kuviin, myöhemmin muistettaviin.
Joku joskus sanoi kohteliaisuuden,
toinen muistoksi vihan paineen.
Se pilkkoutuu tai särkyy
ennen pitkää,
ne muistot verestää.
Sulkeutuu omaan sisimpäänsä
ja vähentää kaiken ylijäämän
sitä on olla kiinni täydellisyydessä.
Kun avaa silmänsä,
ja huomaa ne ryppyiset seinät
ja kahvinporot lattialla
sekä syksyauringon taittuneen valon,
tietää, että universumi on särkynyt
ja aika palautuu ennalleen.
Se loisto häviää,
ja vastassa on todellisuus
johon on kuljettava sairastumaan,
oksentamaan sen kaiken jonka sisälleen sulki.
Ne katsoo
ei tuota ymmärrä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.