Paattina 5,70 x 2,30 sisäperämoottorillienen puolikatettu retkivene? Mitkähän alkaa olla rajoitukset tuulien ja aaltojen korkeuden suhteen vielä turvalliseen veneilyyn? Merikelpoiseks tuota ovat mainostaneet, mutta kun kokemusta ei ole, maalaisjärkee kylläkin?
Merikelpoisuus?
Finmar570
19208
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
No, turvallinen liikkuminen kelissä riippuu monesta tekijästä. Ensinnä veneen tekninen kunto. Puhtaat suodattimet, puhdas tankki, toimiiko jäähdytys, onko kone luotettava jne. Toiseksi, veneen kuorma. Täydessä lastissa tai ylikuormassa vene käyttäytyy eri tavalla kuin yhden hengen kuormalla. Kolmanneksi, kipparin ajotaito. Kokenut ajaa isossakin aallokossa turvallisesti kun kokematon saattaa veneen vaaraan. Tärkeintä on että kipparilla on kanttia kieltäytyä lähtemästä keliin jos siltä tuntuu.
Ei ole tiettyä tuulirajaa tai aallonkorkeusrajaa. Riippuu mihin suuntaan ajetaan aallokossa, kuinka pitkä matka, kestääkö kuski ja matkustajat aallokkoa ja tietenkin riittääkö kuskin ja veneen ominaisuudet. Kaksi eri asiaa ajaa ulkosaaristossa liki avomerellä tai sisäsaariston suojassa. Ensimmäisessä esim. 10 m/s tuuli ei ole ongelma, ulkosaaristossa aallot ovat jo isoja.
Merikelpoisuus on kiinni monesta asiasta. Jos oletetaan, että tekniikka on kunnossa ja siihen luotetaan, niin osaava kippari liikkuu ko. veneellä lähes kaikissa keleissä Turun Saariston alueella, kun ottaa reittä suunniteltaessa huomioon kulloinkin ajettavat tuulen suunnat.
Plaanaavalla veneellä vaikein ja vaarallisin ajettava suunta on sivumyötäinen korkea aallokko. Tässä on vaarana keulan leikkautuminen aaltoon, joka pahimmassa tapauksessa voi kaataa veneen. Se kuinka Finmar 570 vene käyttäytyy tässä tilanteessa, ei minulla ole tiedossa. Myötä aallokkoon ajettaessa pitää keula trimmata ylös, jotta ehkäistään leikkaaminen, tämä ei kyllä ole tae, etteikö leikkaamista tapahtuisi.
Jos ajatellaan Turun Saaristoa, niin Fargerholmasta etelään ajettaessa etelätuulella aallokko kasvaa merkittävästi, jos tähän asti on voitu ajaa mukavasti 10 ms etelätuulella, niin Fagerholman jälkeen se ei enää tunnu mukavalta, se mikä kullekin on mukavaa, on taas henkilökohtainen kysymys.
Ko. veneellä voidaan minusta oikealla reitin ja tuulensuunnunnat huomioon ottaen ajaa kovassakin (>10 ms) tuulessa vaikka Ahvenanmaalle asti. Sääennusteet saadaan tutien tarkkuudella eri paikkakunnille ja ajo voidaan sen mukaan suunnitella.
Kovassa kelissä ei veneessä saa liikkua ja ajamiseen on keskityttävä huolella, nopeus, trimminen (myös koneen) käyttö on osattava säätää oikein ja trimmausta on tehtävä kokoajan ajosuunnan ja aallokon mukaan.
Sen kuinka kovassa kelissä ajetaan, oppii vain menemällä kovaan keliin. Kun aallon korkeus kasvaa 1,5-2 m ei valitulta suunnalta takaisin kääntyminen ole aina mahdollista (se voi olla hyvin vaarallista), vaan on ajettava siihen suuntaan, kunnes tulee suojaisempi paikkaa kääntyä takaisin.
Sää, sumu, sade, ukkonen, jne huonontavat ja lisäävät riskiä kovassa kelissä, joten sääennusteiden seuraaminen on yksi tärkeimmistä asioista.
Kaikesta selviää, kuhan pitää järjen mukana siihen mitä on tekemässä.
Fagerholman edustalla Nauvossa aallokko on kovalla etelätuulella isoa ja on monet yllättänyt. Siihen saakka väylät ovat melko suojaisia Turun suunnasta ajettaessa. Ajan siitä usein mökille Korppoon puolelle, muutaman kerran pimeässä on vastaan tullut aaltoseinä, hyvin on kuitenkin aina selvitty joskin kovemmilla tuulilla vaatii tarkkuutta ja matkustajien varoittamista.
Jotain vinkkejä saat siitä, kun katsot tyyppikilven luokituksen. Se kertoo mihin vene on tarkoitettu.
Tässä linkki tutkintakertomukseen, jossa suurin piirten tuon kokoisen veneen merikelpoisuus _ei_ valitettavasti ollut riittävä: http://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/vesiliikenne2004/b42004mveneonnettomuuskotkanedustalla3.7.2004.html
Tässä vielä toinen linkki onnettomuustutkintaan: http://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/2010/d62010m_tutkintaselostus/d62010m_tutkintaselostus.pdf
Tässä tapauksessa henkilövahingoilta onneksi säästyttiin.
Jos oikein ymmärsin veneellä ajettiin myötä aalkokoon ja kippari trimmasi keulan alas, kun olisi pitänyt trimmata ylös.
Osaamattomuudella syynsä onnettomuuteen.
On ne hyvii laitteit.. merkitsevä aallonkorkeus 0.5 ja uppoavat.. voi helvetti mitä paskaa! Onneksi itsellä Uttern jolla on menty yli 3metrin aallokossa, ja vielä kirjotellaan täällä!
Eli alle metrin merkitsevässä aallonkorkeudessa korkeimpien aaltojen ollessa n. 1,5 metriä. Aaallot kun nyt vaan sattuvat tuntumaan korkeammilta veneesta katsottuna kun mitä oikeasti ovat. Yksikään Uttern ei selviä jatkuvista 3 metrisistä aalloista, yksittäisestä saattaa selvitä jos kippari osaa ajaa.
Huoneen korkuisten aaltojen (kahden metrin aallokko) välissä ei horisonttia näykään. Avoveneessä horisontti katoaa jo hiemen päälle metrin allokossa (missä se pää nyt sattuu vedenpinnasta katsoen heilumaan. Lähellä rannikkoa on todella harvoin yli metrin aallokkoa, yleensä silloin tuulee yli 15 metriä sekunnissa. Ne aaltopoijut sijaitsevat avomerellä kaukana rannikosta. Merkitsevä aallonkorkeus on aaltojen korkeimmman kolmanneksen keskiarvo, jolloin korkeimmat aaalot voivat olla lähes kaksinkertaisia (noin joka sadas aalto).
Tällä kertaa komppaan lkv miestä.
Ei olisi kivaa nähdä utternia tai mita vastaavia kippoja vaikka ahvenan merellä kun annettu aallokko varoitus yli 2,5 metriä. Ai niin, ei silloin paljoa nääkkään, kun aaltoa lyö paatin yli : )
Jos ei ole kokemusta, kannattaa ottaa hyvin varovasti, kun tuuli on nousemassa yli 8m/s. Siinä voi oikeasti tulla matkalaisille ongelmia, kun täräyttää metriseen aaltoon 20 solmua. Kaikkien täytyy istua paikoillaan, tavarat täytyy olla hyvin lastattuna. Nopeutta mieluummin liian vähän. Hankalia paikkoja on erityisesti ne, kun tulee niemen takaa isommalle aukolle. Jos on matkaa rantaan tuulen tulosuuntaan yli 2 kilometriä, alkaa varmaan jossain 8-10 m/s tienoilla olla vaikeaa ylläpitää liukunopeutta. Niinpä pitää aikataulu pitää väljänä, jottei lopulta huomaa ajelevansa pimeässä.
Merikelpoisuus ei ole veneen pituudesta kiinni. Lyhyt, ja matala vene, joka sopii suurten aaltojen väliin, saattaa selvitä isosta myrskystä paremmin, kuin joku esim. 10-15 metrinen, ja korkea vene, jossa on enemmin tuulipinta-alaa. Mutta loppupelissä se on pilotista kiinni, että osaa ohjata venettä suurten aaltojen välissä.
Veneet luokitelaan yleenä A (valtameri), B(avomeri), C (rannikko), ja D (sisävesi, saaristo) luokkiin:
http://venelehti.fi/wp-content/uploads/vene/168VE0111L.pdf
No kyllä se aika pitkälti on veneen pituudesta kiinni myös se merikelpoisuus. Toki jos hakemalla hakee, niin varmaan löytää jotain tapauksia joissa asia voi mennä toisinpäin, esim joku 6-7 metrinen avomerikalastukseen tehty jenkki vastaan joku hollantilaisten kanavavene.
Tyyppikilves teksti: Suositus SEA-V-570. Pystyyks tost päättelemään mitään?
Valitettavasti huomaat milloin raja tuli vastaan liian myöhään.
cekyltti... Siksipä sitä täält kysellä yritänkin, jottei ko. tilanteeseen joutuisi :-)
Opettavaista tositilanteisiin perustuvaa faktaa voi lukea onnettomuustutkinnan raporteista. Niitä löytyy erityyppisille veneille sattuneista havereista, mm. uppoamisesta aallokossa.