oon vasta täyttäny viistoista ja elämä ppotkii totaalisesti päähän. älkää sanoko että johtuu iästä ja menee ajan myötä ohi.
oon aivan loppu, koko elämises ei oo mitää järkee. kuus kertaa jo pahoin pidelty kahden eri ihmisen johdosta ja oon vaan niin helvetin yksin.
kuitenki pieni osa musta haluaa elää vielä mutten tiiä mite pystyisin täst jatkaa etten tappais itteäni. monta kertaa oon melkee jo itsemurhan tehny mut silti jostain syystä kummiskin lähtenyt tilanteesta pois.
pikku hiljaa alkaa vaan tuntumaan että kauaa en enään jaksa.
kuraattorille olen puhunut eikä mulla ole läheisiä tai ystäviä joille voisin puhua.
pliis auttakaa mitä teen?
oon aivan loppu, koko elämises ei oo mitää järkee. kuus kertaa jo pahoin pidelty kahden eri ihmisen johdosta ja oon vaan niin helvetin yksin.
kuitenki pieni osa musta haluaa elää vielä mutten tiiä mite pystyisin täst jatkaa etten tappais itteäni. monta kertaa oon melkee jo itsemurhan tehny mut silti jostain syystä kummiskin lähtenyt tilanteesta pois.
pikku hiljaa alkaa vaan tuntumaan että kauaa en enään jaksa.
kuraattorille olen puhunut eikä mulla ole läheisiä tai ystäviä joille voisin puhua.
pliis auttakaa mitä teen?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei,
Onko paikkakunnallasi nuorten vastaanottoryhmää tai muuta vastaavaa? Voin ottaa selvää, jos ilmoitat asuinpaikkakuntasi. Apua tilanteeseen varmasti löytyy, vaikkei nyt tunnukaan siltä.
Tuo, että olet jo jollekin puhunut, on hyvä merkki, samoin kuin se, että itsetuhoiset ajatukset on pysyneet ajatuksina. Jokainen selviydytty päivä on uusi mahdollisuus. Toivottavasti minun iässäni (35v) saat ajatella kuten minä: Ilman nuoruuden ja varhaisaikuisuuden vaikeuksia en olisi se vahva minä, joka nykyään olen ☺
Voimia ja jaksamista tulevaan. Asiat selviää puhumalla ja aina löytyy joku taho, josta apua saa. Oman alueen lääkäri tai sairaanhoitajakin osaa ohjata eteenpäin. Ja minäkin tosiaan valmis ihan puhelinnumeroitakin selvittelemään, kunhan paikkakunnan kuulen.
Ovatko hakkaajat olleet ikätovereita vai ihan perheenjäseniä. Olet varmaan kokenut myös henkistä väkivaltaa. Ei ole ihme jos elämässä ei ole mieltä, kun joutuu moista kokemaan. Pelottaako sinua tällä hetkellä ja ahdistaako kouluun meno.
Muistan kun itsellä oli samantyylistä kouluiässä, jopa fyysisesti käytiin käsiksi. Ja sain kopeloitiin seksuaalisesti kiusaamismielessä.
Nyt hae apua, jos tilanteesi on sellainen, että nykyinen ympäristösi on sinulle vahingollinen, niin kannattaa varmaan mennä hakemaan apua ja miettiä ammatti-ihmisten kanssa mikä olisi sinulle paras ratkaisu tilanteen parantamiseksi. Esim. kotoa pois muutto tai muu vastaava järjestely. Tarvitset kipeästi jonkin tukea antavan henkilön ohjausta, joka aidosti paneutuisi asioihisi. Millaiset ovat suhteesi vanhempiisi, voitko saada heiltä tukea? Kuka sinut on pahoinpidellyt, ja miten, onko asia selvitetty, käytätkö päihteitä?