Mistä saatte voimia, kun oikein elämä murjoo ja ahdistaa ?
Murjottu ahdistus
särkeeSydämen
12<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
hmm..no siitä että tiedän että äärimmäisessä tilanteessa voin tehdä itsemurhan. Mulla ei ole edes autoa mutta on pakkasnestettä aina valmiina asunnossani sekoitettuna urheilujuomaan jotta saan sen alas paremmin. Tieto siitä että voin aina lopettaa kko "pelin" tuo jonkinlaista lohtua tähän nytkin päällä olevaan ahdistuneisuuteen.
ystäväni hoitaa paniikkihäiriötään samalla tavalla. Hänellä on ollut monta vuotta lääkärin määräämä lääke kaapissa pahan päivän varalle. Saa melkoisia kohtauksia, mutta kuulemma pärjää, koska tietää, että kaapissa on lääke jos ei enää jaksa.
"sinä vain.. ei muut mua huomiseen saa jaksamaan.."
Hänen olemassa olonsa. Vaikkei hän mallikaasti asioita minun suhteeni hoitanut olekaan. Hänen takiaan haluan jaksaa
Ajattelen et oon voittamaton enkä anna elämän kiusata mua.Ajattelen et elämä olisi joku konkreettinen pahis hahmo ja taistelen sitä vastaan jotta se ei voisi mua määrätä.
En tarvitse voimaa, kun en välitä saavuttaa elämässä mitään ihmeempiä niin voin olla niin heikko kuin olen.
tsemppiä ahdistuneille ja masiksesta kärsiville.
Riippuu ihan ahdistuksen laadusta, mutta joskus minulla auttaa itkeminen ja seuraavana päivänä tuntuu jo taas paremmalta. Mukavien asioiden tekeminen saa myöskin unohtamaan pahan olon, tai muiden kanssa -edes puhelimessa- keskusteleminen tekee huonosta päivästä paremman.
no täällä on kamut kannustaneet ihanasti jo useamman vuoden ajan.
Ystävät ja pienet asiat. Yritän myös uskoa siihen ajatukseen että löydän vielä jonkun joka ei kohtele minua kuin olisin pelkkää ilmaa.
Vetäydyn yksinäisyyteen enkä pidä keneenkään yhteyttä. Puhdistan ajatukset kaikesta tarpeettomasta ja keskityn vain pakolliseen. Puuhailen myös itsekseni mieleisiä asioita.
Tästä kerran kirjoitettiin lehdessä. Mies pakenee kuin luolaansa. Kehoitettiin naisia ymmärrykseen ja odottamaan rauhassa sitä, kun mies taas tulee omana itsenään ulos luolasta :D
Minä menen metsään, siellä rauhoittuu luonnon keskellä. Mutta ehkä siksi minun asianikin monesti menevät niin metsään.