olevani kummi sisarenpojalle koska siskoni on kutsunut minua viimeiset 9 vuotta "Kirsi-kummiksi" joka ainoassa yhteydessä.
Lopuksi kyllästyin sen verran,että kysäisin josko hän aina sanoo "Päivi-kummi" toisen poikansa kummille (naapuri ja kaveri) ja hetkeksi sisko havahtui vaan takaisin ollaan samassa jankutuksessa.
Lopuksi kyllästyin sen verran,että kysäisin josko hän aina sanoo "Päivi-kummi" toisen poikansa kummille (naapuri ja kaveri) ja hetkeksi sisko havahtui vaan takaisin ollaan samassa jankutuksessa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
siis pahoitat mielesi siitä, että sinusta puhutaan kummina? eikö se ole kunnia tehtävä joten miksi pahastua, jos nimen liitetään sana kummi. miksi haluat unohtaa olevasi kummi?
oma lapseni kutsuu läheisintä kummiaan (joka samalla on rakkain ystävättäreni) kummi-kummiksi ja muita etunimi-kummi tai kummi-etunimi muodossa ja itsekin puhun lapseni kanssa samlla tavalla heistä, eihän hän muuten koskaan opi, ketkä niitä kummeja ovat ja kun niitä liisoja ja maijoja ja jukkia ja kalleja on niin suvussa kuin ystäväpiirissäkin monta, niin onhan se hyvä keino erottaa, kenestä puhutaan.
samoin omille kummipojilleni kirjoitan aina korttiin kummi-marina ja tavatessame kysyn vaikka, että tuletko kummin syliin tms. vain siksi että arvostan sitä, että nuo vanhemmat ovat valinneet juuri minut kummin tehtävään.
Minusta on ihanaa, että kummityttöjeni vanhemmat kutsuu minua kummiksi kun puhuvat minusta lapselle...ja tytöt kutsuvat minua kummiksi, tai etunimi-kummiksi...minusta se tuntuu hyvälle...se että lapsi tietää että olen hänen kumminsa...ollut vauvasta asti hänen elämässään ja tulen aina olemaankin!! Arvostan kunniatehtävääni paljon ja minusta on erittäin hienoa, että minua kutsutaan kummiksi, enkä edes haluaisi unohtaa sellaista asiaa!!! Kummina oleminen on ihanaa ja rakastan kummityttöjäni!!!