En olisi koskaan kuvitellut sanovani tätä mutta olen liian yksin enkä voi sille minkään. Oon ollut koko elämäni ajan yksin ilman kaveria ja koulukiusattuna. Enkä ole koskaan ollut suosittu koulussa vaan vihattu. Koulu on jo ohi. Aloitan kohta ammattiopistossa ja olen täysin yksin. Riparilla vasta tajusin että olen liian yksin. Istuin penkillä ja eräs tyttö tuli istumaan viereeni ja kysyi miksi olen yksin. Vastasin: koska kaikki vihaavat minua. Hän taas sanoi etteivät kaikki vihaa sinua, enkä minä ole vihollisesi. Sanoin: ehkä et mutta et silti pidä minusta. Hän taas sanoi että jos ihminen on yksin se ei ole hyväksyttävää mutta jos hän on kenentahansa kanssa niin se on hyvä. Silloin hän lähti ja aloin miettimään asiaa. Yritin seuraavana vuonna (ysillä) hankkia yhtä henkilöä (jonka nykyään tiedän olevan ADHD) kaverikseni mutta hän kirjaimellisesti sylki päin naamaa. Kuulin erään naisen olleen ihastunut minuun. Vuoden lopussa hänet hurmasi eräs henkilö ja hän rakastui välittömästi. Sitten jokin muuttui minussa ja pahasti. Aloin olettaa että minun täytyy olla yksin. Ysiluokka loppui. Kukaan ei tullut hyvästelemään. Kukaat ei tullut onnittelemaan peruskoulusta pääsystä. Kävelin vain koulun alueelta ulos ja menin kotiin. Kesän alussa tulin vainoharhaiseksi. Vainoharhaisemmaksi ja pelokkaammaksi mitä olen koskaan ennen ollut. Aloin luulla että kaikki haluavat minulle jotain pahaa. Aloin kehittää fyysistä kuntoani jottei minun tarvitsisi pelätä yksin olemista. Tajuan että tarvitsen kipeästi seuraa ja apua mutta en sitä kykene hankkimaan. En pysty olemaan ihmisten seurassa. En voi, olen tottunut olemaan yksin. Yksinäisyys on mennyt liian pitkälle. Nyt olen vain yksinäinen järkäle. Minun on oltava yksin, näin olen ymmärtänyt.
Pahoittelen pitkää tekstiä. En halua mitään "Oot homo" tai "Ei kiinnosta, tapa ittes" kommentteja. Haluan tietää mitä pitää tehdä.
Tarvitsen apua, olen yksin.
9
273
Vastaukset
Kunpa osaisinkin auttaa... mutta ehkä sää siellä amiksessa tutustut uusiin ihmisiin ja saat uusia kavereita..? Itsellä katkes yläasteen jälkeen yhteydenpito lähes kaikkien kavereiden kanssa ja olin todella yksinäinen niihin aikoihin. Amiksessa kuitenkin tutustuin pariin luokkakaveriin, joista sitten tulikin hyviä ystäviäni. Ihan vaan sillain tutustuttiin kun juteltiin luokassa jotain ja sit kysyin heiltä, että voinko tulla heidän kans syömään kun en tunne ketään luokasta. Rupesin sit käymään heidän kanssaan aina syömässä ja aluksi se olikin aika kiusallista, eikä kukaan oikeen viitsinyt sanoa mitään, mutta meni viikko ja sit me puhuttiinki jo tosi paljon. Meni kuukausi ja me oltiin jo niin hyviä kaveruksia, että hengattiin myös vapaa-ajalla.
- hähhähhähhähhää
Oot homo!
- Yksi.ainiaan
Ja tuota minä en halunnut kuulla! Haluan tietää onko mitään tehtävissä vai olenko ikuisesti eristetty muista.
- Vittumitäpaskaa123
Itse ainakin löysin netistä hyvän ystävän, ollaan jo pari vuotta tunnettu.. Muut "ystäväni" ovat täysiä kusipäitä ja jään aina kolmanneksi pyöräksi.. ":)" saatanan ihana tunne..
- ollaankaikkiyhdessäyksin
Ihan ku oisin omaa elämäntarinaani lukenut... paitsi että oon lukiossa :D onks sul kik?
Hei
Kirjoituksesi on tosi koskettava. "Yksinäinen järkäle" saa vedet silmiini, niin pahalta tuntuu puolestasi. En osaa varmaan auttaa yhtä hyvin kuin ikätoverisi, joilta olet jo saanutkin vastauksia. Mutta siitä olen varma, että yksinäisyys ei ole mitenkään sinun syytäsi. Olet tutustumisen arvoinen ja hieno ihminen, olen varma siitä! Osaat tosi koskettavasti pukea ajatuksiasi sanoiksi.
Loppuelämääsi et ole mitenkään tuomittu olemaan yksinäisenä saarena muiden joukossa. Tietysti se ei tällä hetkellä auta, varsinkin kun Sinulla on tosi masentavia kokemuksia taustallasi.
Oletko koskaan ajatellut jutella asioistasi jollekin luotettavalle aikuiselle? Paikkakunnallasi on varmasti sellaisia tahoja, joihin voi olla yhteydessä. Joskus pelkkä puhuminen selkiyttää ja saa uutta voimaa jatkaa eteenpäin.
Lähetän Sinulle lämpimiä ajatuksia !
Pappi Elisabet- TheHorizon
Vaihdetaanko esim. sähköposti osoitteita ni voitais ehk jutella? :) tai jotain semmosta.
- Pystytsiihen
Mene puhumaan psykologille. Siitä se lähtee, kunhan ensin saat ensin siellä itsesi jotenkin auki ja pystyt puhumaan jollekin. Voit olla varma, että hän ei naura sinulle, eikä vähättele ongelmaasi. Tärkeintä on kuitenkin, että saat itsesi avautumaan seurassa, jossa sinun ei tarvitse pelätä, ettei sinua hyväksyttäisi sellaisena kuin olet. Sen jälkeen pystyt vähitellen tutustumaan myös muihin ihmisiin.
- Homo.oot
Tai miksei mielisairaalaan samantien?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Näin tyhmä vasemmistolainen on: "S-kaupoissa on nykyään ihanaa käydä
kun siellä ei ole hihhuleita eikä persuja." Vain tyhmä eli heikkoälyinen vasemmistolainen voi tehdä noin lapsellisia ju524377S-kaupoissa on nykyään ihanaa käydä
Kun niissä ei enää käy satuolentoihin uskovat hihhuIit eivätkä persut. Asiakaskunta on huomattavasti siistiytynyt muutam1114199Riikka runnoo! Uutta velkaa tänä vuonna 17 mrd. euroa
Tirsk. Nyt kyllä hihityttää kuin pientä eläintä. Riikka takoo maailmanennätyksiä tasaiseen tahtiin. " [Riikka] joutuu424110Suomessa on ollut suurtyöttömyyttä ennenkin, ja lääkäriin pääsee nykyäänkin
Täällähän oli jonkun sekopään(vas.) juttu, että ennen ei ollut työttömyyttä ja lääkäriin pääsi. Siihen alkoi tietysti ko693958- 853384
Kysymys: Kuinka moneen maahan neuvosto-venäjä on hyökännyt
viimeisten 90-vuoden aikana? Ja lähinnä on siis kyse neuvosto-venäjän naapurimaista - kuten Suomesta. Lista on huomatta673279IL - Auerin lapsia oli houkuteltu rahalla Annelin puolelle?
16:12 Outoja väitteitä Sijaisäidin mukaan Auerin lapsia koetettiin houkutella nettipalstoilla muuttamaan kertomuksiaan1523251Kun aika on oikea niin
Tupsahdat uudelleen tai löydän edes melkein yhtä ihanan ja joudun tyytymään... Suukko poskelles. 😘 Viattomasti vain.. �171592- 451531
Jos sulla ei olis ollut tunteita
Tuskin olisit reagoinut niin voimakkaasti, mies? Vai oliko vetäytymiseen jokin muu syy kuin luulit ettei mua kiinnosta?1291140