kaikki jotka valittavat joulukiireitään ja tämän palstan nimimerkkiongelmia: hiljentykää hetkeksi miettimään porvoon tragediaa jossa kaksi viatonta pikkulasta menetti tulipalossa henkensä eilen.
PYSÄHTYKÄÄ HETKEKSI..
surussa myötäelävä
17968
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Nämä tällaiset ovat järkyttäviä uutisia. Niiden rinnalla moni muu tuntuu pieneltä. Ja vielä näin joulun alla.
sitä eletään kuin viimeistä päivää.Lähtö voi olla edessä yllättäen.Kyllä sitä elämälle ja ajalle kannattaisi antaa enemmän arvoa ja merkitystä!
Sitä ei tajua antaa arvoa tärkeille asioille ennen kuin on myöhäistä. Terveys on niistä yksi tärkeimpiä.
tapahtunut, lasten hengen vaatima tulipalo, oli ikävä uutinen.. Tämän palstan ongelmat, ei ole mitään siihen verrattuna. Turhaa nurinaa...
sitä nurinaa on ja tulee olemaan aina. Nuo joulun valmistelut näyttävät vaativan " veronsa" :Minäkin nukahdin kesken kaiken, ja olin vähän "ulkona" kaikesta, mitä täällä on tapahtunut.
tuskin päästään, koskaan lopullisesti eroon. Ei mitään ihmeellistä, mainitsemisen arvoista... Aika rauhallista, loppujen lopuksi...
aiotkos kupsata vielä kauan koneella? Siellä alkaisi elokuvakin..
aikaa, sitten nukkumaan, aamulla on töihin meno. Tuollaiset elokuvat, ei minua kiinnosta...
surullista ja kyllä tulee mieleen ,mitä kaikkea voi sattua elämässä.
on täysin ikävää, mutta meille kaikille on ajat määrättynä syntyessään.........Meidän on tämä hyväksyttävä muuta vaihtoehtoa ei ole........
Mutta meidän pitää otaa tämmöisiin asiohin osaa, sekä antaa kaikkiosanottomme .
Niin. Sitä ei vain aina ymmärrä, miksi pitää tapahtua tällaista. Ei kai meidän varmaan tarvitsekaan kaikkea ymmärtää...
se on.. Onneksi emme tiedä milloin, aika on loppumassa.. Toivon voimia vanhemmille...
on täysin määrätty, mutta nautitaan saamistamme
päivstä jotka täällä saamme olla.
tuntuu hyvältä tietää, että kaikki on jonkun Toisen käsissä.
Kyllähän me kaikki suremme tuollaisen asian edessä. Ja kukin itse omine läheistemme mentyksen eessä.
Miten sitä aina osaakin sit arjessa unohtaa suhteuttaa omat pikku murheensa tuollaiseen. Kai se on sitä, että ihminen on luotu unohtamaan...
Murheita tulee ja menee, mtta surutyö vaatii aikaa. Suru pitää surra pois.
Tämä Porvoon tragedia, ja paljon muita surullisia ja pahoja asioita
mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu.
Kunpa osaisikin suhteuttaa omat pikku murheensa,
harminsa ja kiireensä oikeaan mittakaavaan.
Mutta ei se niin mene, vaikka joskus yrittäiskin.
Ei sellaista taitoa ja viisautta taida edes iän myötä tulla.