Painajaismaisia ja traumaattisia vaihtokokemuksia on enemmän kuin uskotaankaan:
VIERAILIJA 8.10.2013 klo 13:29 1/1
Vaihtarit, kertokaa kauheimmat kokemuksenne
Voin aloittaa: olin vaihto-oppilaana Saksassa, siitä on parikymmentä vuotta aikaa.
En osannut kieltä juurikaan maahan mennessäni ja oli aika ujo maalaistyttö, aika tavallisesta suomalaisesta perheestä. Päädyin hienostoperheeseen, jossa varsinkin perheen äiti nyrpisteli minulle nenäänsä alusta asti, sanoi jo kentällä pettyneenä, että en edes näytä samalta kuin kuvassa. Perheessä oli ollut kesän amerikkalainen tyttö, johon minua verrattiin koko ajan. Koulussa en ollut suosittu vaihto-oppilas, vaan ennemminkin kummaksuttu maahanmuuttaja oudoissa vaatteissa. Saksassa koulukiusaaminen oli ainakin silloin ihan eri mittakaavassa kuin mitä olin edes nähnyt Suomessa ja sitä harrastivat siis melkein täysi-ikäiset lukiolaiset.
Perheen isöäiti kuoli ja sen jälkeen vaihto-oppilasjörjestöstä ilmoitettiin, että perhe haluaa minun muuttavan pois. Uutta perhettä ei ole kuulemma, joten jos en itse sellaista järjestä, loppuu vuosi siihen. Olin ollut siellä pari kuukautta ja häpesin epäonnistumistani, en saanut mitään tukea mistään, äiti Suomessa huusi puhelimeen, mitä olen tehnyt ja perhe ei suunnilleen puhunut minulle enää sanaakaan.
Tuurilla sitten eräs koulussa tuntemani tyttö ilmoitti, että voin muuttaa heille. Jaoimme saman makuuhuoneen. Ensin oli kivaa, mutta kun aloin olla muiden ystävien kanssa, tunnelma kiristyi. Perheen äiti teki raskasta työtä saattohoitajana ja oli varmasti myös väsynyt suomalaistyttöön, joka asui heillä.
Välillä asuin yhden ystäväni luona, koulua kävin vähän huonosti, koska en ymmärtänyt opetuksesta mitään ja se oli paljon vaikeampaa kuin Suomessa, vaikka olin ollut Suomessa hyvä oppilas.
Opin kielen, se oli hyvä puoli, mutta myös sen, että en ikinä lähettäisi lastani vieraiden ihmisten armoille. Silloin vuosi maksoi noin 20 000 markaa, enkä tiedä, mihin rahat menivät, koska lentolippu oli noin 2000 ja tapaamisia järjestettiin vain pari.
Olen puhunut tapahtuneesta totuudenmukaisesti vasta nyt vuosien jälkeen, sen verran vahva on myytti onnellisesta vaihtarista.
Hyvä vaihtovuosi usein vain myytti
7
1743
Vastaukset
- UskotteluaHyvästä
Monet vaihdossa olleet ovat vuosien päästä kertoneet ja myöntäneet pettäneensä niin itseään, läheisiään kuin kavereitaankin:
"Reissussa olemisen henkiset vaikeudet
« : 01.09.2013, 17:02:10 »
Olin nuorena vaihto-oppilaana. Kokemus oli ihan jees. Siitä ei jäänyt pysyvästi mieleen mitään kielteistä, joskaan ei myönteistäkään. Kohdemaassa lapsille ja nuorille pidettiin tiukka kuri, vapauksia oli vähän ja elämä oli perhekeskeistä.
Jouduin vaihtamaan isäntäperhettäni kaksi kertaa. Kummassakin tapauksessa isäntäperheeni tahtoi minusta eroon. Tyhmyyksiä en tehnyt. En vain jostain syystä kelvannut. Syitä ei kerrottu ääneen.
Vaihtojen välissä aluevalvojani luona asuessani minulle selvisi, että perheitä vaihtavat vaihtarit ovat yleisiä. Heitä asui valvojan luona läjä, ja monet heistä olivat vähintään toisella kierroksella niin kuin minäkin. Vaihtojen yhteydessä saattoi vaihtua kaupunki ja ainakin koulu. Entiset tuttavuudet jäivät taakse.
Kuitenkin vaihto-oppilasjärjestöjen mainoksissa luodaan kuva, että vaihtarina saa elämäänsä "toisen perheen" ja suuren joukon uusia kavereita. Totuus on erilainen. Todellisten kavereiden hankkiminen on vaikeaa ja perheet ovat perheitä missä tahansa päin maailmaa. Niissä on usein jo valmiiksi omat sisäiset vaikeutensa, joita vaihtarit helposti vain vahvistavat.
Suomeen palattuani kehuin kokemusta. Löpertelin kavereille, sukulaisille ja tuttaville asiat kuin mainoskuvastosta. Aloin uskoa niihin itsekin. Vasta vuosia myöhemmin pystyin myöntämään, että suhteutettuna reissusta maksettuun rahaan kokemus oli laiha. Ei huono, mutta rahallisesti kehno sijoitus.
Itsensä pettäminen on yleistä. Mitä voimakkaammin johonkin asiaan sitoutuu ja mitä enemmän sen eteen tekee työtä, sitä vaikeampi on myöntää, jos odotukset eivät täyty.
Minä olen tehnyt reissuja, joilla en ole viihtynyt. Kerättyäni niihin pitkään rahaa en ole osannut kuitenkaan kotiinkaan tulla. Olen vain kiertänyt totuuden ja kiinnittänyt katseeni kokonaisuuden sijaan hyvään. Näin huonot asiat ovat jääneet piiloon. Tovi itsepetosta on usein parempi vaihtoehto kuin raaka totuus suoraan päin näköä.
Rupesin kirjoittamaan aiheesta, koska törmäsin tähän blogiin. Postauksista syntyy mielikuva, ettei reissu yhtä juhlaa ollut, vaikka myönteisiäkin kokemuksia mahtui mukaan. Taisi maailmalla palloillu myös jäädä suunniteltua lyhyemmäksi." - PahaOloNäkyy
Jotkut yrittävät silti olla rehellisiä tämän kuvottoman vaihtaritoiminnan keskellä, vaikka näyttää vaikeaa olevankin:
https://m.youtube.com/watch?v=2RC5psAGQnc- JärjestöKiittää
Niin meni tämänkin tytön vanhemmilta rahat kankkulan kaivoon järjestön myhäillessä tyytyväisenä, kun sai rahat ja samalla hostperhekin vapautui seuraavalle uhrille.. Business is business!!
- Shameless
Olisi todella mielenkiintoista kuulla todelliset syyt ja tapahtumat, jotka johtivat tähän. Ehkä tyttö ei omia lapsiaan laita vaihtoon ja ehkä parinkymmenen vuoden päästä kertoo todelliset tapahtumat
- OngelmiaOngelmia
VIERAILIJA 28.7.2014 klo 22:05 8/34
Parista vaihtoon lähteneestä lukiokaverista toisella oli ainakin joitakin majoitus- ja hostperheongelmia. Toinen jätti kesken puolen vuoden jälkeen, syitä en tiedä tarkkaan. En muista järjestöjä. Joillakin oli kai ollut ihan ok vuosi. Mutta ei alaikäisenä varmaan oikein kannata lähteä sompaamaan, ehkä parempi sitten korkeakouluvaihdoissa vasta. - Kannattaauskoa
Eräs ystäväni tunnusti avoimesti heti vaihtarivuotensa päätteeksi, että vuosi oli ollut hänen elämänsä karsein, eikä hän suosittelisi vaihtoon lähtöä kenellekään. Asetuin ystäväni yläpuolelle ja lähdin silti. Vielä palattuanikin pidin itseäni vuosia siinä luulossa, että ulkomailla asuminen oli ollut miellyttävä kokemus. Paskat oli.
Kerran keittiössä uskalsin myöntää itselleni varovaisesti, että vaihdossa ei oikeastaan siis välttämättä koko ajan ollut mitenkään älyttömän kivaa. Sitten, FU-TUMM!, minä ja kylässä ollut ystäväni aloimme rampata olohuoneen ja keittiön väliä vauhkoontuneina ja tilittää:
“Kaikkein pahinta oli se, että...“
“Oli niin ahdistavaa, kun...“
Ja tämä oli siis eri ystävä kuin se toinen. Voin näin ollen todistaa jo kolmen opiskelijan suulla, että vaihdossa on kamalaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Useita puukotettu Tampereella
Mikäs homma tämä nyt taas on? "Useaa henkilöä on puukotettu Tampereen keskustassa kauppakeskus Ratinan lähistöllä." ht2174198Kuka rääkkää eläimiä Puolangalla?
Poliisi ampui toistakymmentä nälkiintynyttä eläintä Puolangalla Tilalta oli ollut karkuteillä lähes viisikymmentä nälkii692695Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava3932401- 472333
Meneeköhän sulla
oikeasti pinnan alla yhtä huonosti kuin mulla? Tai yhtä huonosti mutta jollain eri tyylillä? Ei olisi pitänyt jättää sua331572Muutama kysymys ja huomio hindulaisesta kulttuurista.
Vedakirjoituksia pidetään historiallisina teksteinä, ei siis "julistuksena" kuten esimerkiksi Raamattua, vaan kuten koul5321350Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa
Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em951316- 571310
- 761281
Jumala puhui minulle
Hän kertoi sinusta asioita, joiden takia jaksan, uskon ja luotan. Hän kuvaili sinua minulle ja pakahduin onnesta kuulles1251186