Rakkauden mukana meni halut

Surullinen tilanne monen yhteisen vuoden jälkeen. Rakastan miestäni (nuoruudenrakkautta) jollain tasolla paljonkin mutta tuntuu että ollaan vain kasvettu eri suuntiin niin kuin sanonta kuuluu. Tuntuu ettei hän tunne minua enää vaikka kuvittelee tuntevansa. Miehen mielestä suhde on hyvä ja halut ovat hänellä ennallaan. Minä en enää tunne sitä lämmittävää rakkautta häneen kuin niin monet vuodet tunsin. Ja käytännössä ikävää on, että kaikki halut seksiin hänen kanssaan ovat menneet. Menivät rakkauden mukana.

Minulla on aina ollut suuret tunteet ja vuosia rakastin miestäni intohimoisesti. Mitkä sitten ovat syyt tähän viilenemiseen? Suurin syy on se, että mieheni ei koskaan etsinyt läheisyyttä vain läheisyyden vuoksi. Jos hän hakee kontaktia, se on seksin takia. Hän torjui typerillä vitseillä minut kun yritin turhaan hakea läheisyyttä muutenkin kuin vain seksin takia. Hän ei ole mitenkään romanttinen luonne eikä tykkää kuunnella rakastavaa "lässytystä". Hiusten silittäminen on hänestä vain kiusallista yms. Hän on yksinkertaisesti ihminen joka haluaa pitää fyysistä etäisyyttä kaikkiin, paitsi minuun seksin saralla.

Sivuutan tässä kaikki hänen hyvät puolensa, joita on uskollisuuden lisäksi paljon. Hän on antanut minulle paljon, rakastaa ja haluaa minua myös edelleen. Tosiasia vain on, että nainen (ainakin minä) kaipaisi rakkauden tunnetta ja rakastuneisuuden tunnetta. Hän ei tajua ollenkaan, mistä tällaisessa edes on kyse eikä hänellä ole juurikaan leikkimielisyyttä - että heittäytyisi edes kerran tekemään jotain hassua tai romanttista kanssani niin kuin joskus nuorempana.

Ja vielä, asioista on puhuttu vaikka kuinka monet kerrat, mutta mikään ei muutu. Tuntuu pahalta ja suorastaan vastenmieliseltä harrastaa seksiä kun siitä puuttuu rakkaus. Suurin osa ihmisistä tuntuu pystyvän erottamaan nämä asiat toisistaan mutta minä en. Olen ruvennut miettimään, miksi miehelläni on oikeus elää sellaisena ihmisenä kuin on, mutta minun täytyy salata pettymykseni ja suorastaan teeskennellä, että yhteinen "tyytyväinen" elämä olisi mahdollista? Ei ole mitään keinoa kertoa hänelle, mistä tässä viilenemisessä on kyse. Kaikki yritykset vain loukkaavat häntä kun hän ei pysty käsittämään tunteitani - eikä minua ihmisenä.