Oikeustieteellisen vaatimus

Mihin sitä pitkää matikkaa tai edes lyhyttäkään voisi oikeustieteellisessä tarvita?

Peruskoulun matikka riittää juristille erinomaisesti. Ole siis huoleti matikan puolesta!

Toinen asia on, että pitkästä matematiikasta saattaa hakuvaiheessa saada enemmän pisteitä, jos on hyvä arvosana. Riittävät pisteet saa kyllä muistakin aineista. Mutta tässäkin on hyvä muistaa, että puolet opiskelemaan otettavista valitaan pelkän pääsykokeen perusteella eli yo-arvosanat eivät vaikuta yhtään.

Tutustu itse oikeustieteellisten valintaperusteisiin enemmän yliopistojen verkkosivuilta.

Oikeustieteellisen maisterin tutkinnolla työllistyy erittäin huonosti. Lakimiesten palkat ovat jopa alle tehdas- ja rakennusmiesten palkkoja. Myös jatuvasti keksitään uusia keinoja, jolla voisi estää uusien lakimiesten tuloa työmarkkinoille.

Lakimiesten palkat ovat kyllä nykyään aivan surkeita. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan pullonkerääjät tianaavat enemmän kuin lakimiehet. Jopa kantakapakassa arkisin istuvat elämänkoululaiset tienaavat enemmän kuin juristit. Kannattaa mieluummin mennä opiskelemaan folkloristiikkaa niinkuin minä itse.

Matematiikan opiskelusta sen verran, että pitkä matematiikka olisi kyllä hyvä olla ja arvosanankin pitäisi olla vähintään E. Kaveri sai pitkästä matematiikasta 66 pistettä ja perheoikeuden tentissä hän osituslaskelmaa tehdessään integroi ja derivoi tehtävänannon ja lisäksi todisti Fermat'n lauseen. Hän sai arvosanaksi 5.

Kirjanpidon tentti on poikkeus oikiksen tenttien joukossa. Siinä joutui ynnäämään muutaman luvun, että sai taseen täsmäämään. Onneksi kaikki luvut oli pyöristetty tasaeuroiksi, ettei tarvinnut niitten pilkkujen kanssa pelata. Epäilemättä pitkästä matikasta oli hyötyä, mutta kuulin joidenkin päässeen läpi lyhkäisemmälläkin laskuoppimäärällä.

Elämässä ja ehkä oikeustieteessäkin on eduksi jos voi argumentoida ja todistella asioita matemaattisesti. Oikeustieteessä asioiden todistaminen matemaattisesti tai luonnontieteellisesti ei kuitenkaan riitä. Väitteiden ja ratkaisujen on perustuttava viime kädessä lakiin, olivat ne miten järjenvastaisia tahansa.

Tässä mielessä arvosanalla L suoritettu pitkä matikka saattaa kertoa suorittajan pitkälle menevästä matemaattis-loogisesta ajattelusta. Oikeustieteessä toimitaan kuitenkin kentällä, jossa säännöt eivät perustu muuttumattomiin luonnonlakeihin ja ehdottomiin matemaattisiin totuuksiin.

Oikeustieteessä kaikki säännöt ovat historiallisen ajankohtansa tuotetta ja ne perustuvat aikalaistensa käsityksiin arvoista ja yhteiskunnasta. Totuudetkin ovat muodollisia ja/tai aineellisia eikä kumpikaan välttämättä perustu sen enempää matematiikkaan kuin luonnonlakeihinkaan ja voivat olla jopa näiden vastaisia.

Numerot eivät valehtele, mutta petollinen ihminen saa numerotkin toimimaan puolestaan. En tiedä luonnontieteilijöistä sen enempää kuin matemaatikoistakaan, mutta oikeustieteen parissa toiminen saattaa helposti johtaa käsitykseen, että ihmisten säätämillä laeilla ja säännöillä olisi jotain tekemistä oikeudenmukaisuuden taikka moraalin kanssa.

Varmasti matikan L:stä on hyötyä pisteitä laskettaessa, kuten on jo todettukin. Tämä voi kuitenkin kertoa ylioppilaan kyvyistä, joille olisi enemmän käyttöä jollain muulla alalla. Jos sielu liekeissä alalle haluaa, ei kaavakirjan ahkerasta selaamista pahemmin haittaakaan ole. Pidemmän päälle voi tietysti tulla toisiin ajatuksiin, kun kaverit luovat älykkäitä tietokoneohjelmia, suunnittelevat huomiota herättävää arkkitehtuuria ja rakentavat kansainvälisissä projekteissa tulevaisuuden robotiikkaa ja tekoälyä. Voihan niille kavereille sitten kehuskella, kuinka puolusti/syytti/tuomitsi rattijuoppoa käräjillä.

Paskan puhumiseen ei tarvita matikkaa.

Pääsin oikikseen kirjoittamatta matematiikkaa ollenkaan. Opinnot sujuivat hyvin ja toistaiseksi olen pärjännyt hyvin juristinakin. Tavallista päässälaskua enempää ei ole matematiikkaa tarvittu.

Hyville matemaatikoille on enemmän käyttöä jossain muualla kuin oikeuden ja lainkäytön alalla.