Minun terveys tuhottiin psykiatrisella poliklinikalla (Helsinki) ja sain kaikki mahdolliset elämää haittaavat diagnoosit ihan kaksisuuntaisesta, psykoosista ja skitsofreniasta lähtien. Neuroleptit ja ehkä myös muut lääkkeet tuhosivat täysin terveyteni. En enää pystynyt vastaamaan muille ihmisille muuten kuin "kyllä/ei"-vastauksilla, lihoin 25 kg, olin vuoden pois töistä sairauslomalla (en olisi pystynyt siihen työhön) ja niin edelleen. Vanhempani huolestuivat todella paljon tilastani. Paranin siitä tilasta samalla kun lopetin neuroleptit ja muut lääkkeet. Palasin töihini, laihduin sen 25 kg ja niin edelleen.
Kohteluni siellä poliklinikalla oli aivan törkeää, he tuhosivat minun terveyteni, ja nyt heidän typerät kirjoituksensa ovat myös minun virallisissa terveystiedoissa. Siellä lukee esimerkiksi, että minulla oli psykoosi, skitsofrenia, kaksisuuntainen, paranoidinen suhtautuminen nykylääkitykseen, yms. Noilla tiedoilla virkailija helposti tulkitsee valituksen turhaksi. Tapaukseni on kuitenkin niin törkeä, että siitä pitäisi edes jäädä jokin jälki poliklinikan työntekijöiden rekistereihin, tai jotain muuta sellaista.
En usko, että mistään voi saada rahallista korvausta tällaisesta asiasta. He käytännössä tuhosivat elämäni vuodeksi, pari vuotta meni siitä parantuessa. Traumat ovat sellaiset, että käytännössä joka päivä ja melkein joka tunti nämä asiat palaavat mieleen.
Vaihtoehdot ovat: suoraan sinne paikkaan valittaminen, potilasasiamies, ..?
Toimiiko mikään valituspaikka oikeasti tällaisissa asioissa ollenkaan? Onko valituksesta mitään hyötyä, jos on niin millaista?
Kohteluni siellä poliklinikalla oli aivan törkeää, he tuhosivat minun terveyteni, ja nyt heidän typerät kirjoituksensa ovat myös minun virallisissa terveystiedoissa. Siellä lukee esimerkiksi, että minulla oli psykoosi, skitsofrenia, kaksisuuntainen, paranoidinen suhtautuminen nykylääkitykseen, yms. Noilla tiedoilla virkailija helposti tulkitsee valituksen turhaksi. Tapaukseni on kuitenkin niin törkeä, että siitä pitäisi edes jäädä jokin jälki poliklinikan työntekijöiden rekistereihin, tai jotain muuta sellaista.
En usko, että mistään voi saada rahallista korvausta tällaisesta asiasta. He käytännössä tuhosivat elämäni vuodeksi, pari vuotta meni siitä parantuessa. Traumat ovat sellaiset, että käytännössä joka päivä ja melkein joka tunti nämä asiat palaavat mieleen.
Vaihtoehdot ovat: suoraan sinne paikkaan valittaminen, potilasasiamies, ..?
Toimiiko mikään valituspaikka oikeasti tällaisissa asioissa ollenkaan? Onko valituksesta mitään hyötyä, jos on niin millaista?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Luule tosi äänet kuute.
Ei ainakaan siihen paikkaan kannata kannella missä sinua on rääkätty.Siitä on vain hyötyä niille,pystyvät sopimaan keskenään sopivat valheet.
Eduskunnan oikeusasiamies voisi olla yksi tai AVI.
Onko potilasasiasmiehelle ilmoittaminen paras tapa, jotta asiassa mukana ollut psykologi/psykiatri saa hieman kyykytystä? Jonkin lääkärien lehden mukaan "potilasasiakiasmiestä tarvitaan joskus sen vuoksi, että potilas on niin vainoharhainen, että hän ei luota häntä hoitaviin psykiatreihin", tms. Ei kuulosta vakuuttavalta.
Olen täysin ulkona psykiatrisesta järjestelmästä, en syö mitään lääkkeitä. Tahdon vain kenties - ellei armo käy - tietyt psykiatrit/psykologit vastuuseen teoistaan.
että oikeusasiamiehelle voisi tehdä pyynnön, että tutkisi sen osaston toimintaa koska sinulla on sellainen epäily omien kokemusten perusteella että henkilökunta ja poliklinikan toiminta ei ole tehtäviensä tasalla. Voit kertoa oman tarinasi. Olisiko hyvä myös hakea lääkäriltä todistus, että sinulla ei ole nyt noita diagnooseja ja laittaa se mukaan valitukseen. oikeusasiamies kyllä sitten ottaa yhteyttä AVIin ja muihin katsomiinsa tahoihin. Pääasia, että asia tulee jotenkin ulkopuolisten tahojen tietoon.
Potilasasiamies on yleensä täysi lapanen,ei hänelle kannata.Jos hän yrittäisikin asiaa selvittää niin ei tarvitse kuin psyken hieman ärähtää että tämä juttu oli nyt tässä niin siihen jää.Eli olisin yhteydessä tuohon oikeusasiamieheen.Hänen yhteystiedot löytyy googlettamalla.
Toivon todella, että saat oikeutta asiaasi, mutta se on vaikea psykiariassa... Siten psykiatria on suunniteltu.
Ei kannata, suuntaa ajatuksesi jonekin muualle, normaaliin elämään ja sen asioihin. Koeta päästä tapahtuneen yli.
Elämäsi on kuitenkin nyt raiteillaan ja sinulla on työ ja olet saanut kehosikin kuntoon, joten jatka eteenpäin ja ala nauttia elämästäsi ja ole kiitollinen, että olet tervehtynyt ja hengissä.
Älä nyt sen vuoksi että sinulla on jokin diagnoosi, jää murehtimaan tätä asiaa, koska se voi todella sairastuttaa sinut uudelleen ihan oikeasti. Hyväksy vaan mielessäsi että elämä ei ole oikeudenmukaista ja joskus potkii päähän. Pääasia, että olet siitä selvinnyt ja nyt olet kokemusta vahvempi, ja jatkossa kestät vastoinkäymisiä paremmin. Surullista tietysti on se, että koet epäoikeudenmukaisuutta, ja sinua ei ehkä ole oikein ymmärretty asiassasi. Ymmärrän tunteesi.
Anna ajan kulua, jotta asia muuttuu merkityksettömämmäksi elämässäsi, ja pääset tuon loukkaantumisen tunteesi yli.
Kaikkea hyvää elämääsi!
Asiaa. Meitä psykiatrian uhreja on lukuisa joukko. Itsekin aikani surin ja vatvoin kohtaloani ja diagnooseja ym.
Ajan kanssa näistä on yli päästy ja elämää on jatkettu. Ei valitukset ja huomautukset johda muuhun kuin korkeintaan pakkohoitoon.
Jos johtaakin pakkohoitoon, niin sitten on vielä lisää marttyyrinleimaa ja tarinaa kerrottavana. Toimivin psykiatrisen hoidon kritiikki tapahtuu toki netissä.
Pääsen kyllä itse kaiken loukkaantumisen yli, mutta samalla aion myös tavalla tai toisella ilmoittaa psykologille tai psykiatrilleni, mitä he oikeasti tekivät minulle. Heillä on paljon valtaa potilaitaan kohtaan. Toisaalta potilaiden puolelta ei ole juurikaan tutkittu laillisia keinoja vaikuttaa. Usein potilaat ovat liian huonossa kunnossa edes yrittämään. Toisaalta jos he yrittävät, niin esimerkiksi diagnoosien vuoksi heitä ei oteta tosissaan. Psykologit ja psykiatrit käyttävät diagnoosejaan ja muita käsitteitään (sairaudentunnoton, paranoidinen hoitoa kohtaan, yms) oman valtansa pönkittämiseen.
Psykiatria on todella rasittavan ovelaa. Ala on keksinyt lukuisia tapoja dissata kriitikoitaan ja väheksyä uhrien kokemuksia. Psykiatrit pystyvät viemään uskottavuuden omilta kriitikoiltaan kirjaamalla valmiiksi hankalan asiakkaan tietoinen noita sairaudentunnottumuus ja paranoidisuus tarinoita jo ennalta. Jos olet eri mieltä psykiatrin kanssa, on se sairaudentunnottumuutta ja, jos tiedät, että psyykenlääkkeet ovat erittäin myrkyllisiä keskushermostolle on se vainoharhaisuutta. Psykiatrina on helppoa kuin heinänteko.
Ensiksi kannattaa lukea ja opiskella hieman potilaan virallisista valituskanavista, muistutuksesta ja kantelusta. Muistutus tehdään huonosta tai epäasiallsiesta hoidosta suoraan hoitavalle taholle, se on lain mukaan käsiteltävä hoidostava vastanneessa paikassa ja potilaan muistutukseen annetaan kirjallinen vastaus. Vinkkinä voin sanoa, että kannattaa opetella kirjoittamaan huonot kokemukset erittäin asiallisesti, sanatarkasti ja muistutuksissa kannattaa välttää myös mahdollisimman paljon huonoa suomea, eli kannattaa kirjoittaa asiallisesti.
Myös omat potilasmerkinnät kannattaa pyytää ennen muistutuksen toimittamista. Potilasmerkinnät voi pyytää virallisella tarkastuspyyntölomakkeella. Poikkeustapauksissa potilaalle ei anneta tiettyjä hoitotietoja, mutta tällöin voi kääntyä tietosuojavaltuutetun puoleen. Potilasmerkinnöistä kannattaa selvittää mahdollsiet virheet ja ne KAIKKI kannattaa tuoda esille muistutukseen. PSyk.poleilla normaalikäytäntö on, että hoitotietoja korjataan ja positetaan, jos niillä on merkitystä hoitokokonaisuuteen.
Muistutukseen hoitavan tahon on vastattava 3 kuukauden kuluessa. Epäasiallisesta kohtelusta yms. kannattaa tehdä muistutuksen lisäksi aina myös kantelu Eduskunnan oikeusasiamiehelle ja Aluehallintovirastolle! Valituksien tekeminen sitoo tällöin hoitavaa tahoa selvittämään hoitoon liittyneitä epäkohtia. Hoitava taho ei voi jättää selvittämättä valvovan tahon selvityspyyntöjä.
Ei potilasasiamiehestä ole apua.
-Ammattilaiset ovat kirjoittaneet perustellusti kuvaukset ulkonäöstä, kävelytyylistä jne.
-"Potilas on potilaan asemassa".
-Kanta.fi ei ole tarkoitettu potilaille, ainoastaan "ammattilaisille"
Tyypillistä psykiatriaa. Psykiatrialle hakeutumalla kerjää vaikeuksia. Menetät vapautesi, ihmisoikeutesi, ihmisarvosi stigman myötä, terveytesi kemikaalien ja sähkötyksen myötä.
Kirjoitit oikeaa asiaa. Loppu elämäni harmittaa kun erehdyin mtt.n oven aukaisemaan. Siitä alkoi monen vuoden helvetti josta vapauduin viime syksynä. Mutta diagnoosit seuraavat ja minun oikeita sairauksia ei oteta tosissaan sillä onhan minulla papereiden mukaan päässä vikaa. Itse olen sitä mieltä että kyllä mtt.n henkilökunta on sairaampi. Pidetään toisistamme huolta-ilman mtt.tä ja psykiatriaa.
Et ole ainoa. Psykan puolella on sairaat ihmiset töissä, ei siellä ole tarkoitustakaan ketään auttaa. Kannattaa pysyä niin kaukana kuin mahdollista. siperia opettaa...