Tukkumarsuista

No, sitä voi miettiä, kuin paljon paskaa provoa tänne keskusteluihin tulee nimimerkkien takana. Pointti oli, että marsun geenien ja perimän lisäksi vaikuttaa erittäin paljon myös hyvä perushoito ja marsun vieminen eläinlääkäriin, kun tarve vaatii. Mua suututtaa, kun teinitytöt täällä kirjottelee, että voi ei, mun marsu ei syö, kyyhöttää nurkassa. Ell ei ole Suomi24:lla vaan jossain muualla.

Marsvin kirjoitti:

No, sitä voi miettiä, kuin paljon paskaa provoa tänne keskusteluihin tulee nimimerkkien takana. Pointti oli, että marsun geenien ja perimän lisäksi vaikuttaa erittäin paljon myös hyvä perushoito ja marsun vieminen eläinlääkäriin, kun tarve vaatii. Mua suututtaa, kun teinitytöt täällä kirjottelee, että voi ei, mun marsu ei syö, kyyhöttää nurkassa. Ell ei ole Suomi24:lla vaan jossain muualla.

Lue lisää

Kuten sulle tuossa ylempänä sanottiin, niin ei ne marsut varmaan yleensä tukuissakaan mitenkään geneettisesti viallisia ole, joten siihen sun on turha tuudittautua. Pelkkä ravinto ei myöskään aina selitä mahdollisia ongelmia. Mun ensimmäinen marsu eli koko elämänsä yksin ja juurikin jollain oskun tyylisellä markettisekoituksella. Siihen aikaan ei vielä muusta puhuttu(90-luvun alku). Silti se eli 7,5-vuotiaaks. Kysymys onkin enempi siitä, olisko se voinut elää onnellisemman elämän kaverin kanssa. Joka tapauksessa mullekaan ei jäänyt jutustasi paljon muuta käteen kuin se, että kehuskelet täällä, vaikka olet tukenut tukkukasvatusta, vaikka se on vähintään epäilyttävää puuhaa. Miettisit oikeesti loppuun asti.

Älkää dissatko teinejä marsunhoitajina. Tässä kirjoittelee nyt 12vuotias kolmen abyn omistaja. Valitettavaa on oikeastaan se, että moni ei viitsi hoitaa marsujaan kunnolla ja ottaa selvää asioista ennenkuin sellaisen hankkii. Mulla on nyt itselläni sellainen ongelma kun tyhmänä menin ostaa burgness excheliä niin sen d-vitamiinin takia tasapainoitan sitä versale-lagalla ja altrominilla ennen kuin siirryn pelkkään altrominiin. Tossa pointtina oli se, että mä oikeasti ajattelen mitä niille ostan. Eläinkaupan myyjä yritti tuputtaa jotain siemensekoitusta mulle jossa oli ihan hirveästi väriaineita. Omat marsut on kasvattajalta. On järjettömän typerää ostaa tukkumarsu/marsuja. Ei ne oo mitään ruusuja mitä on ihan okei kasvattaa pienessä tilassa ja kuljettaa ahtaissa bokseissa Suomeen. Ajattele jos ite nukkuisit ja heräisit lentokoneen ruumassa. Todella todella typerää ostaa marsuja jos jopa tietää että ne on tukkumarsuja. Todennäköisesti niillä oli siellä kaupassakin huonot oltavat. Mua vähän alkaa kiukuttaa nyt se, että olet tiennyt ostaessas et ne on tukkumarsuja ja tukenut tukkumarsujen kasvatusta. Kasvattajalta sen marsun saa yleensä halvemmallakin. Elääkö ne sullakin sillä lailla kuin siellä kaupassa? Marsvin on mun mielestä oikeassa siinä, että monet ihmettele miks marsu on selkä köyryssä nurkassa ja ei omistaja tajua, että se marsu on kipeä. Sitten vaan tullaan tänne kirjoittelee, että hei tietääkö joku miks tää näin tekee? Sellaiset kaupat jotka myy tukkumarsuja eivät myöskään yleensä hoida niitä marsuja/muita eläimiä hyvin ja antavat uudelle omistajalle erittäin huonon kuvan ko. eläimen hoidosta. Kaiken huippu on ne kaupat jotka myy tyyliin marsuille 75x40 häkkejä ihan kuin ne olis jotain hamstereita. En tiedä, että onko se ees laillista. Suomesta pitäis mun mielestä kokonaan lopettaa toi tukkueläinten myynti. Eläinkaupoissakin on se huono puoli, että eläimet joutuvat tekemään aivan turhan kierroksen uuteen kotiin. Mikseivät ihmiset ylipäätänsä myöskään ajattele hirveästi ennenkuin sen eläimen ostaa? Omat marsut tulivat aika lyhyellä mankumisajalla (3kk) en ollut lukenut juuri mitä ne syö sen tarkemmin. Katoin vain, että häkki oli sopivan kokoinen (kakskerroksinen 120x60) ostettiin heinää ja oxbown kasvavanmarsun pellettejä. Tuoreruuista en ollut juuri lukenut, että mitä ne saa syödä. Harkinta-ajan pitäis olla ainakin kuukausi, että itse ymmärtää riittääkö aikaa eläimelle/eläimille. Mun marsut eivät ole kertaakaan joutuneet kärsimään mun vähäisten tietojen vuoksi, koska mulla oli maalaisjärkeä. Ottaa selvää millaisen asumuksen ne tarvii ja mitä sinne sisälle, antaa tuoreita vasta kun tietää että niitä saa antaa ja olla niin fiksu, että ostaa ruuat eläinkaupasta. Melkeimpä mikä tahansa eläinkaupan marsuruoka on hyvää pöhköt ihmiset vaan menee kuitenkin sinne marketin hyllylle, että tossa on marsun kuva ton mä ostan. Olen tehnyt yhden kerran sen virheen, että ostanut marsuille ruokaa jossa on maitojauhetta. Ne eivät onneks sitä huolineet. Kyse oli jogurttinapeista. Yleensä kyllä katson mitä mä niille ostan. Sen jälkeen kun asian huomasin eivät ne ole saanneet niitä. Nykyään nämä marsut asuvat 220x120cm aitauksessa jonka sisällä on 120x60 häkki. Sitä häkkiä siivoan parin päivän välein pahimmat pois ja välillä kaikki purut pois, mutta silleen kuitenkin ettei niiden tartte olla siellä omien papanoidensa päällä kävekemässä. Tän kaiken tekstin kirjoitin lähinnä saarnaksi niille jotka tietäen on tukkumarsun ostaneet ja marsvinille, että ainakin mä esiteini hoidan noi marsut paremmin kuin moni aikuinen. Itseasiassa voin mä tätä vielä jatkaakkin. Mun marsuilla on kokoajan heinää ja raikasta vettä ja pellettejä. Pelletit olen valinnut aika tiukalla seulalla pitäen silmällä smy:n pellettivertailua. Kynnet leikkaan heti kun ne näyttää pitkiltä. Eli parin viikon välein, rasvarauhasen mä pesen jokaiselta silloin kun n. etusormen kokoisella alueella tuntuu hieman töhnää. En osaa oikein selittää. Liikaa sitä ei parane pestä. Tassuja ja korvia rasvailen satunnaisesti ja pari kertaa viikossa katson hampaat ja silmät, että on ok. Tietty noita käsittelen päivittäin niin tulee aika usein katottua, että marsulla on kaikki hyvin. Veikkaan, että aloittaja on vain halunnut marsuja tietäen, että mistä ne on tulleet. Turha sanoa että silloin 7vuotta sitten ei ollut suomalaisia marsukasvattajia. Tällä hetkellä haluaisin lisäksi kanin. Katson kuukauden päästä kun koulu on lähtenyt kunnolla käyntiin, että jaksaisinko mä sitä oikeasti. Kani vaatii aika paljon tilaa ja pasteurella riski huolestuttaa. Mä ajattelen sitä vähän kauhulla kun katsoo myyntiilmoituksia, että lapsilta mielenkiinto marsuihin lopahtanut, että käviskö mulle joskus niin että mielenkiinto lopahtaa, mutta mulla on se että jos joskus unohtaa lisätä heinää niin mulle tulee oikeasti paha mieli niiden marsujen puolesta. Tuskimpa niillä mielenkiinnon menettäneille tulee. Tässä on nyt mun mielipiteet kiitos ja näkemiin! Menen hakemaan marsuille varpuja.

ja 12 vuotiaalla moinen sana hallussa.. (peruskoulun 6. lk) Äidinkielen ope varmaan on havainnut kirjalliset kyvyt.

Äiti on suomen kielen ope. Ja keskiarvo 9 1/2