Varsinkin jos on ns. tosi kyseessä. Voisi olla mahdollinen parisuhde, jonka kuvittelisin kestävän pidempäänkin.
Minulla on tapana miettiä pitkään jotain ihmistä ja katsella ns. sivusta. Menen aivan lukkoon ihastuessani. Kohtaamiset eikä puhuminen enää onnistu. Odotan että mies tekee aloitteen ja oikeastaan vääntää rautalangasta, tai kysyy suoraan että lähdenkö treffeille.
En tiedä miten pästä eroon tästä kammottavasta jännityksestä joka pilaa kaiken. Olen kuitenkin jo aikuinen nainen... Muiden ihmisten kanssa osaankin olla rennosti.
Minulla on tapana miettiä pitkään jotain ihmistä ja katsella ns. sivusta. Menen aivan lukkoon ihastuessani. Kohtaamiset eikä puhuminen enää onnistu. Odotan että mies tekee aloitteen ja oikeastaan vääntää rautalangasta, tai kysyy suoraan että lähdenkö treffeille.
En tiedä miten pästä eroon tästä kammottavasta jännityksestä joka pilaa kaiken. Olen kuitenkin jo aikuinen nainen... Muiden ihmisten kanssa osaankin olla rennosti.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sitten kun ihastut ujoon mieheen ja molemmat on lukossa niin mitä sitten.
Annetaanko ihastuksen vain haihtua vai pyöritelläänkö ajatuksia vuosikausia.
Itselläni on näin käynyt enkä tiedä edes ihastukseni nimee.
Missä olet ihastuksesi tavannut? Jos olisi tuntomerkkejä asiaan voisi olla helpompi reagoida. Toki on melko mahdotonta, että molemmat ovat täällä, joten en tiedä onnistuisiko siltikään. Monesti tuntomerkitkin ovat sellaisia, joista täytyy rivien välistä lukea olisiko niistä mitään mahdollisuutta tunnistaa toista. Tämä on kyllä palstailun suurin ongelma. Olisi kiva joskus tietää onko tämä onnistunut keneltäkään ja onko tapahtunut
En tiedä minäkään hänen nimeä.
Pyörittelen ajatuksia, toistaiseksi ei ole ihastus haihtunut, ei ole antanut edes heikentymisen merkkejä.
Joko ollaan molemmat lukossa tai sitten hän ei ole edes kiinnostunut. Halusi muuten vain kiusotella.
Vinkkinä annan että kannattaa vain ajatella että se ihastus on vain ihminen niin kuin kaikki muutkin.
Parempi olla ihastumatta niin ei tule tuommoisia tilanteita.
Lähtis kuitenkaan treffeille vaikka vääntäisin mitä lankoja ja pyytäisin suoraan.
Pelkäisit ja jännittäisit treffeille lähtöä niin paljon että sinulla menisi pupupöksyyn kuitenkin.
Saatat yllättyä..
Saanko kysyä aloittajalta, minkä ikäinen olet?
Olen samaa vuosikertaa kuin hänkin.
Tota tapahtuu muillekin. Et ole ainoa ap. Sitten ihmiset on niin kärsimättömiä ettei malta tutustua rauhassa vaan alkaa tivaamaan sanoja ja puhumista eikä se auta asiaa. Painostaminen ei ikinä auta. Sitten jotkut sanoo että jos ei voi puhua heti niin ei ole luotu toisilleen tms yhtä tyhmää, mikä ei pidä paikkaansa. Jännittäminen tai lukkoon meneminen on ihan normaalia ja sen yli pääsee jos se toinen on kärsivällinen eikä tee siitä ongelmaa.
Ei painostaminen kyllä autakaan. Normaali suomalainen mies tulkitsee tilanteen niin, ettei hän ole kiinnostava ja jatkaa matkansa. Ehkä hän pyytää anteksi häiritsemisestä.
On se raskasta molemmin puolin. Älä kuitenkin välttele ihastustasi. Välttely on tunteille myrkkyä. Tai toinen saattaa mennä sekaisin. Yrität vaan pysyä paikalla ja hymyillä. Olet ilmeisesti ihana vahvatunteinen nainen. Älä luovuta.
Helpottavaa on kuulla, etten ole ainoa, joka toimii näin.
Aloittaja palaa asiaan. Vieläkin olen sinkkuna, mutta vihdoin alan saamaan suutani auki ihmisten parissa. Tosin en ole kyllä palavasti ihastunutkaan enään. Olen alkanut liikkumaan yksin.
Kaiholla muistan niitä aikoja, kun tyynen pinnan alla oli räiskyviä tunteita, kaipuilevia katseita, pinnan katkeamiset, kaikki...
Hän valitsi tuolloin toisen tien. Meni luotettavamman ihmisen kanssa yhteen. Jossain vaiheessa hän näki kuinka hukassa olen, ja kuinka väärin tein niin häntä, mutta myös itseäni kohtaan.
Olet lämmin läikähdys sydämessäni, mutta nyt täytyy jatkaa matkaa.