Hei,
Olen itse 60-luvulla syntynyt "nuori", eikä minua lapsena lyöty koskaan, ei millään, eikä mistään syystä. Vanhemmat sisarrukseni ovat taas kertoneet, kuinka olivat saaneet useinkin selkään, vyöllä ja vieläpä sokipuolellakin (ainakin joskus) aina 60-luvun loppupuolelle asti. Olikohan silloin 50-60-luvulla selkäsaunat miten yleisiä? Itse olen jutellut ystävien kanssa, niin osa ikäisistäni on saanut selkään, osa ei. Lähinnä siksi kyselen, kun vanhempien sisarrusteni mukaan he eivät tunne ketään toista, jotka olisivat saaneet selkäsaunoja. Itse olen joidenkin jopa ikäisteni kuullut saaneen.
Oletko saanut selkäsaunan tai jopa useamman lapsuudessasi?
Selkäsauna lapsena?
alaikäinen
90
3273
Vastaukset
Lasten-kasvatus muutti muotoaan.
Onneksi minä kuulun siihen viisastuneeseen ikä-luokkaan.
Aina tuli, kun ansaitsi.
Pari kertaa ilman ansiotakin.
Olen pahoillani puolestasi.
Tasan eivät käy lastenkaan lahjat.
Tuntuuko sinusta ajatus lepsottelusta mukavan hintahtavalta?
Ihan kuin lapsi olisit taas?
Sellainen hali-nalle...
H.- ei-kirj.hunksz
minua hakattiin kuin vierasta sikaa
sika minusta tulikin
- kurissa_kasvanut
Minä sain selkääni. Se ei auta kasvattamisessa, saa aikaan pelkoa ja vihaa. Itse en lyönyt koskaan lapsiani.
- Näin
Juuri niin, aiheuttaa pelkoa, vihaa ja kaikki asiat tehdään salassa. Vaikka olenkin 15v niin minua hakattiin ollessani 7-11v, kunnes jouduin laitokseen. Eli se että aletaan jo haukkumaan, alkaa kasvattaa vihaa, puhumattakaan käsiksi käymisestä.
Ei liittynyt aiheeseen, mutta aattelinpa vain sanoa.
Älkää kasvattako lasta pelossa. "kurissa_kasvanut"
Minäkin sain, ja paljon.
Annoinkin.
Mikä minussa on vikana?
Kun kaikki on minulla hyvin?
Otitko sinä piiskaamisen vastaan jotenkin väärin suhtautuen?
Et osannut nauttia sen tuottaman nautinnon perimmäisestä tarkoituksesta.
H.
Minä taas en tunne ketään ikätoveriani jota ei olisi lyöty lapsena. 99% jonkun lapsellisen erehdyksen, virheen tai vahingon takia. Useimmat meistä olemme antaneet anteeksi omille vanhemmillemme jo kauan sitten, riippuen vökivallan laadusta ja määrästä, jotkut eivät koskaan. Muutamat harvat selviytyivät 50-luvun lapsuudeltaan ilman ei-ansaittuja selkäsaunoja, läimäytyksiä, tukkapöllyjä tai korvapuusteja. Se oli sen ajan hyväksytty kasvatusmetodi. Useimmista meistä tuli kunnon ihmisiä, siitäkin huolimatta.
- ent.siivoojaparka
Meillä ei tosiaankaan käytetty kotona ruumiillista kuritusta vanhempieni taholta vaikka olenkin kanssasi samaa ikäluokkaa. Ei tarvinnut, kun toteltiin muutenkin.
Vanhemmille siskoilleni äiti oli joskus päättänyt antaa piiskaa, mutta jäinen risu oli katkeillut pikku palasiksi ja sitten siskoni olivat alkaneet nauramaan ja äiti itkemään omaa pahuuttaan, kun oli kokeillut lyödä omia lapsiaan.
Pikkuveljen kanssa yritimme joskus pitää huolen toistemme kurittamisesta, mutta siitä seurasi aina se, että jouduttiin nurkkaan seisomaan. Sieltä sitten illisteltiin toisillemme, kunnes kumpaakin alkoi naurattaa. - Anonyymi
Turpaan tuli ja karkuun sai juosta humalaista isää.
Kymmeniä- satoja kertoja valvottiin siskon kanssa koko yo ja aamulla pirteänä kouluun. - Anonyymi
Koivuniemeä herrahan sitä sai aina joskus kintuille , eikä ole traumoja aiheuttanut vaikka ei edes muista miksi sai sitä
- rikki.hakattu
minä synnyin -80 ja meillä äiti hakkasi lapsia koivunoksilla ja millä tahansa sopivalla joka päivä. ihan millä tahansa tekosyyllä. purki omia ongelmiaan meihin ja nautti suuresti lasten hakkaamisesta.
enemmän sattui se jokapäiväinen haukkuminen.
kasvatuksen kanssa sillä hakkaamisella ja haukkumisella ei ollut mitään tekemistä.
koulukiusatuksihan siinä jouduttiin kun kotona hakattiin niin ettei voinut olla oma itsensä. opettajatkin haukkuivat kun ei oppi mene päähän.
miten kukaan ei tiennyt hakkaamisesta?"rikki.hakattu"
Minäkin sain, ja paljon.
Annoinkin.
Mikä minussa on vikana?
Kun kaikki on minulla hyvin?
Otitko sinä piiskaamisen vastaan jotenkin väärin suhtautuen?
Et osannut nauttia sen tuottaman nautinnon perimmäisestä tarkoituksesta.
H.- OletkoVarmaEttäOn
Ja sekö kertoo terveestä mielestä, että kopioi samaa typerää viestiä moniin väleihin?
- Heikunkeikku
50-luvun loppupuolella olen pötkähtänyt maailmaan. Sisko ja veli 40-luvulla.
Minä en ole koskaan (ei myöskään sisko ja veli) saanut selkäsaunaa. Hyvä niin, koska olen ollut hyvin herkkä lapsi ja jos minua olisi alettu piiskailemaan, niin olisin varmaankin kuollut mykistyksestä. Tai se olisi jättänyt pahat jäljet sisuksiini.
En myöskään tiedä muita lapsia (kavereita) joita olisi piiskattu. Tosin saattaahan olla sekin mahdollisuus, että ne, joita on piiskattu, eivät ole tahtoneet sitä kenellekään kertoa."Heikunkeikku"
Haluaisithan tutustua minuun lähemmin?
Etsisimme yhdessä harmonisia ylä-ääniämme.
Olen varmaan toivonut tätä ennenkin.
Kuten Edgar Rice Burroughs, sinä piano, minä rumpali.
H.- Heikunkeikku
hunksz kirjoitti:
"Heikunkeikku"
Haluaisithan tutustua minuun lähemmin?
Etsisimme yhdessä harmonisia ylä-ääniämme.
Olen varmaan toivonut tätä ennenkin.
Kuten Edgar Rice Burroughs, sinä piano, minä rumpali.
H.Mikä jottei.
Harmoonius, ainaskin samanmoisine vivahteineen voisi tuottaa ongelmia.
Minä en suostuisi nynnyilemään rumpujen tahdissa. Kyllä se olisi minä, joka knapsahuttelis rytmin ja sinä sitte tottelisit. Oikeassa rytmissä tietysti. Sillä tavalla se harmoonisuus säilyisi. :) - ammuuuu
hunksz kirjoitti:
"Heikunkeikku"
Haluaisithan tutustua minuun lähemmin?
Etsisimme yhdessä harmonisia ylä-ääniämme.
Olen varmaan toivonut tätä ennenkin.
Kuten Edgar Rice Burroughs, sinä piano, minä rumpali.
H.Sinuun nyt ei kukaan halua tutustua lähemmin. Jos paskan kanssa haluaa tekemisiin sitä voi käydä lapioimassa navetassa.
- Heikunkeikku
ammuuuu kirjoitti:
Sinuun nyt ei kukaan halua tutustua lähemmin. Jos paskan kanssa haluaa tekemisiin sitä voi käydä lapioimassa navetassa.
Epäkohtelias vastaus. Hyh hyh sulle, hyh hyh.
Varmaankin jokaiselle löytyy sopiva samalla aaltopituuksilla seilaava vastapala. Se kansi tai kasariosa.
Minä en halaja kantta päähäni, kun oon jo tottunut rynnimään tällä mun pelkällä alaosalla. Eikä tarvitse ruveta "opettelemaan" toista.
Niin joo ja voihan sitä tarvittaessa joskus knapsasta jonkun vapaana löytämän kannen pääknuppiin hetkeksi :) - pittääsanua
ammuuuu kirjoitti:
Sinuun nyt ei kukaan halua tutustua lähemmin. Jos paskan kanssa haluaa tekemisiin sitä voi käydä lapioimassa navetassa.
Ekkös sä oo vielä hunksun temppuja oppinu tuntemaan, lirkkuu yhelle nii jo toista harmittaa ;)))))))
- kesäperhosia
Sellainen oli ennen tapana. Olen saanut selkääni vitsalla ja opiksi ottanut.
- Valitettavasti
Se on sinun onnesi jota kaikilla ei ole ollut. Entisaikain "tapa" oli huono koska siinä nöyryytettiin pikkuista ihmistä ja nöyryytys pistää joissakin ihmisissä vihan kellot soimaan. Ja kun viha sumentaa eikä vielä ymmärrä kaikkea, niin kasvu vie sillä lailla vinoon, että nöytyyttävä vanhempi ei saa koskaan anteeksi.
Eikä lyöty saa / ota myöskään koskaan selville miksi isä tai äiti löi. Sukupolvien ketjun pimeät puolet ja toivottomat traditiot jäävät piiloon ikuisiksi ajoiksi ja huonoimmassa tapauksessa jatkuvat jonain päivänä kun käyrä kilahtaa tarpeeksi korkealle.
Kaikki ei siis ole automaattisesti hyvää mikä tule entisistä ajoista ja menneistä tapahtumista, omista historioistamme, joitten summia kaikki olemme. - ent.siivoojaparka
Oppiiko ruumiillisesta kurituksesta lapsi ymmärtämään miksi jotain ei saa tehdä, muuten kuin että jos teet niin tai niin, niin tulee selkäsauna? Jos et tee niinkuin vanhempi ja vahvempi määrää, niin tule turpiin. Pelkokasvatusta.
Elääkö sellainen ihminen aikuisenakaan ihmisiksi muuten kuin sen takia, että muuten saa turpiinsa, tulee sakkoja tai joutuu vankilaan? Rangaistuksen pelossa.
Niistä tulee just niitä silmänpalvojia, että on vapaata tehdä mitä vaan, jos ei siitä jää kiinni. On vapaata mennä anonyyminä soittamaan poskeaan koska vaan minne vaan, missä ei kysytä papereita ja missä ei kukaan ylety antamaan ruumiillista kuritusta. - Muutenvainihmisiksi
Woi-woi, niinkö sulle kävi?
- Suru_sydämessä
ent.siivoojaparka kirjoitti:
Oppiiko ruumiillisesta kurituksesta lapsi ymmärtämään miksi jotain ei saa tehdä, muuten kuin että jos teet niin tai niin, niin tulee selkäsauna? Jos et tee niinkuin vanhempi ja vahvempi määrää, niin tule turpiin. Pelkokasvatusta.
Elääkö sellainen ihminen aikuisenakaan ihmisiksi muuten kuin sen takia, että muuten saa turpiinsa, tulee sakkoja tai joutuu vankilaan? Rangaistuksen pelossa.
Niistä tulee just niitä silmänpalvojia, että on vapaata tehdä mitä vaan, jos ei siitä jää kiinni. On vapaata mennä anonyyminä soittamaan poskeaan koska vaan minne vaan, missä ei kysytä papereita ja missä ei kukaan ylety antamaan ruumiillista kuritusta.Niin juuri, silmänpalvojiksi ja sadisteiksi pelolla ja väkivallalla kasvatetaan!
Vankilat ovat 99% täynnä miehiä, jotka apua tarvitessaan nöyrryytettiin.
Kaiken maailman ADHD ja muita kirjaintauteja. Vankilahoitoon on varaa.
Mutta ei niitä yhteiskunnan hoitoon, opettajille sun muille jätettyjen,
huoltamiseen ihmisarvoisella tavalla. Lapsiuhreja kehdosta hautaan.
Moni on, muuten, vasta VANKILASSA saanut koulutuksen! Herran pieksut!
Enkä syytä vanhempia. Työttömyys tai molemmat työssä ja tiukkaa silti.
Harva enää ehtii ja kykenee lapsiaan koululäksyissä auttamaan.
Kuolujen opetus on aivan toisenlaista tänään kuin meidän aikanamme.
Lapset saisivat opettaa minua. Minä en kykene opettamaan heitä! - Vanhempiensyyseon
Se on kyllä saakutinmoinen tekosyy että lapset jäisivät vaille huomiota ja ohjausta vanhempien työttömyyden tai liikojen töitten takia. Ainoa syy on se, että vanhemmat eivät välitä jälkikasvustaan jotka saavat olla miten tahtovat kuin pellossa kenenkään hoitamatta ja huolehtimatta.
Miksi muuten sellaiset ihmiset, joille työ tai joku muu aihe on tärkeämpi kuin omien lasten luotsaaminen terveiksi ja normaaleiksi yhteiskunnan jäseniksi, lisääntyvät laisinkaan?
- on-sujeltava-lapsia
Hulluille väkivaltaisille ihmisille ei ikinä saa syntyä lapsia,
aportti jokailelle hullulle heti ettei tulevien lasten tarvitse kärsiä hullujen vanhempien sairausten tähden,
sillä yksikään väkivaltainen ihminen ei ole psyykkisesti terve,
hulluilta pitää kieltää avioliitot täysin,- täysin-samaa-mieltä
samaa mieltä,
hullut ei saa mennä naimisiin, eikä hullut saa tehdä lapsia ,
- nokkaanvaan
Oli se kovaa aikaa...
Aamulla hakattiin koivuhalolla, päivällä piestiin kettingillä ja illalla vielä mätkittiin rautakangella pitkin selkää.
Mutta sehän vain kasvatti luonnetta:
Nyt ei pääse heti parku, jos joku sattuu vilkaisemaan kohti.
Näkeehän sen tästä nykyisestä pullamössösukupolvesta, että kurittomista kakaroista ei tule muuta kuin kapinallisia lusmuja. - ei-jäänyt-traumoja
Meillä pojat sai välillä remmistä, ei kuitenkaan solkipäällä. Siskon kanssa saatiin vaan risua, joka piti itse käydä lähimetsiköstä hakemassa. Ei ole jäänyt mieleen yhtään turhaa selkäsaunaa, tosin ei isä koskaan tainnut kovin lujasti ripsiä.
- ent.siivoojaparka
Ensimmäisen selkäsaunani "ansaitsin" vasta jossain tuolla kolmikymppisen tietämillä. Syytä en enää muista. Oliko sitä edes?
Jos se oli jotenkin opetusmielessä tapahtunutta, niin hyvin meni oppi perille. Oppi ainakin, ettei järjestä itseään asumaan yhdenkään miehen kanssa enää sen jälkeen kun siitä pääsi.
Olen minä osannut myös "nauttia sen tuottaman nautinnon perimmäisestä tarkoituksesta".- enoleväkivaltainen
Minun ukkoni yritti samaa. Se jäi yritykseksi kun pamautin kynttilänjalalla päähän, onneksi oli käden ulottuvilla.
- poika_72
Vyöllä en saanut koskaan, mutta koivuniemen herran kanssa piti jonkun kerran tuttavuutta tehdä äiteen polvilla poikittain. Ei sitä usein tarvittu mutta ei se ihan yhteenkään kertaan jäänyt, mutta syytkin oli sellaisia että itsekin ymmärsi pahaa tehneensä, joten traumoja ei jäänyt. Se oli sen ajan tapa rangaista.
- munajussintytär
Eli ei yhtäkään asiasta oikeasti titävää.
Meitä oli yhdeksän kaksi kuoli ennen kun ikää sai kirjattua kahdella numerolla. Äiti mätki ja huiski ihan vain sanojensa tehosteeksi josku käytti risua muuten sillä mikä käsiin osui. Isä mätki vyöllä tai luudan varrella. Koskaan ei ollut kyse pahanteosta vaan väärin ymmärretystä työstä tai väärin arvioitu kulunut aika. esim uinti aika venyi 1/2 tunnista tuntiin kelloa emme omistaneet.
Olimme jonossa ikä järjästyksessä kun hakkaaminen alkoi, näin nuorimmat pääsivät kevyemmällä kun isä jo vähän väsyi.
Tuskin on yllätys että aivan varmat selkäsaunat olivat aina juhlapyhinä Vappu juhannus joulu uusi vuosi. Isän kuolemasta on 31 vuotta äidin kuolemasta 13 vuotta en ole käynyt kummankaan haudalla enkä koe tarvetta käydä.
On asioita josta en edes kykene puhumaan kellekään.
MUTTA,
aina kun näen tai kuulen hellyydestä huolenpidosta rakkaudesta tai kiintymyksestä itke, en kykene sitä pidättämään tai lopettamaan vaikka olisi kyse vain kahden eläimen välisestä tapahtumasta.
En siksi että olisin kade tai haluaisin sellaista itselleni vaan koska se on niin herkää kaunista ja sielua hivelevää.- 1eero
Ei kai mukavalta tuntunut, meitäkin yheksän. Ei niistä mitään raumoja jäänny iso perhe miten siinä näin jälkikäteen vanhemmat lapsi katraan kanssa jollei välistä kuria, en muistele pahalla päin vastoin miten olisin heidän asemassa ollu.
- PistetäänTraumoiks
Kyllä meidän kylällä kaikki muksut sai selkäänsä. Mutta meillä isä löi ihan mikä käteen sattui. Olen useasti ihmetellyt kuinka kukaan meistä ei kuollut siinä menossa.
Traumoja kyllä tuli, välttelin pitkään miespuolisten henkilöiden seuraa, siitä tuli tietenkin ongelmia työelämään. Armeijaan kun menin, niin joukkueenjohtajaksi sattui melkoisen roteva ylikessu. Hän kun korotteli ääntään niin meikäläinen säpsähteli ja yöllä näin painajaisia, kuinka ylikessu aikoi antaa minulle selkäsaunan.
Nykyisin tulen juttuun miestenkin kanssa, tosin on tietynlaisia tyyppejä joita välttelen. Mutta kyllä ne traumat jossakin piilee. Heipä hei,
olen viiskytyks syntynyt ja kerran olen kunnolla saanut selkääni isän kädestä, vitsa se oli, ei mikään remmi.
Aiheesta se selkäsauna silloin tuli ja hyvin meni oppi sillä kertaa perille, niin kuin oli ilmeisesti tarkoituskin.
Mutta en itkenyt, hammasta purin, muistan vieläkin sen hetken ja sen mitä sillä hetkellä ajattelin. Tykkäsin isästäni sen jälkeen yhtä paljon kun ennen selkäsaunaa. Tuskin siitä mitään traumoja tuli. Kerron mielelläni sitä tapausta jälkipolville lähinnä huvittavana juttuna lapsuudestani..- ent.siivoojaparka
Mikäköhän mahtaa olla sellainen rikos lapsella mihin auttaa lyöminen paremmin kuin puhuminen? Etenkin, jos lapsi on jo sen ikäinen, että muistaa vielä aikuisena selkäsaunansa. Luulisi silloin ymmärtävän jo puhettakin.
Oppivathan eläimetkin ilman lyömistä vaikka eivät niin paljon puhetta ymmärräkään. Niinhän sitä luulisi kun näin vuosien jälkeen asiaa ajattelee, mutta tällä eläimellä oli kova kallo ...
Rikollinen paljasti tuolloin teollaan vastuuttomuutensa, olen sisarussarjan vanhin ja olin nuorimmaisista vastuussa tietyissä tilanteissa jo lapsena. Selkäsaunan jälkeen en koskaan unohtanut vastuutani... siitä otin opikseni ja elämä on mennyt hyvin moisesta selkäsaunasta huolimatta.
Onnellisia, tokko onnellisempia, ne lapsukaiset jotka pelkällä puheella ovat elämänsä selvinneet, luulen,Muistan sen tilanteen niin hyvin vieläkin koska, juoksentelin tehtaan muitten pentujen kanssa hieman isompien poikien perässä ja ne huusivat aina paikallisia oikopolkuja käyttäville mustalaisnaisille, että "mustalainen mulliturpa". Se oli kauhein kirosana korvassani silloin ja ajattelin, että jos isäni vielä kerrankin lyö, niin silloin huudan hänelle tuon kauheimman kironi. Vaan eipä isä enää lyönyt ja tuon kirosanan käyttö jäi silloin ja ei ole elämässä niin pahaa paikkaa vielä ole ollut, että tuota kiroa olisin joutunut käyttämään.
- ö-Öö
Riippui kotioloista.
Kai se jonkinlaista murrosaikaa oli. Meillä kotona harrastettiin henkistä väkivaltaa, ikinä en muista itseäni lyödyn kotona. Naapuristossa kaverit sai remmiäkin, ja just joskus sillä solkipäälläkin. Hyvin muistuu mieleen naapurin veljekset. Niitten faija oli kuormurikuski ja viikot jollain tietyömailla. Kundit oli juu villejä, ei äitinsä niille kuria saanut. Faija kun saapui kossuissaan viikon savottan jälkeen kotiin, äitinsä kertoi sille, mitä kaikkea ilkeyttä kakarat oli tehneet ja sitten remmi alkoi laulamaan.
Enpä tiedä, ei henkinen väkivalta mitään kivaa ollut, mutta jotenkin reilu piekseminen tuntui mun mielestä jotenkin reilummalta. Kävi tietyllä tavalla naapurin kundit kateeksi. Ne niinkuin sai konkrettiset rangaistukset tekosistaan ja se siitä, meitsi joutui kuuntelemaan määrättömät ajat päänaukomista ja uhkailua.
Sitä aloin koulussa ihmettelemään, miksi lestaatit niin väkivaltaisia ja kovia tappelemaan. Jälkeenpäin tullut tulokseen, jostain kakarat oli sen oppineet. Ilmeisestikin niitä pieksettiin kotona ja käyttivät samoja metodeja sitten itse, omissa kuvioissaan.
Nykyaikanahan kakaroita ei saa edes torua, että ei tule traumoja. Ei se oikein järkevältä kuulosta sekään. Jos alkuelonsa oppii, että elämässä ei ole sanktioita ollenkaan, voihan se olla, että jossain vaiheessa tulee suuria ongelmia muun yhteisön kanssa. Kun jonkinlainen yhteisöhän nyt kaikilla on. Tai ainakin sosiaalinen ympäristö.
Siitä olen eri mieltä, että pieksäminen kasvattaisi sisua ja luonnetta tms. Se opettaa konkreettisesti sen, että elämässä nyt voi turpaankin tulla. Eikä aina olekkaan kukkahattutäti lässyttämässä apuna.
=DW= - jokavitsaasäästää
Minä sain kerran. Keskikoulussa en viitsinyt lukea, sain kokeista huonoja numeroita. Äiti varoitteli jo pitkin vuotta, että jos jäät luokalle, selkään saat. No, minä jäin luokalle ja äiti antoi piiskaa kevyesti. Äiti itki ja piiskasi. Ei se sattunut, mutta oli niin noloa. Kun sitten kävin kolmannenj luokan (muistaakseni se oli tuo), otin koulunkäynnin ihan tosissani. Luulenpa, että se pienoinen selkäsauna sai silmäni avautumaan. Onneksi vielä, kun minun lapseni olivat pieniä, sai antaa piiskaa. Siitäkään en muuta muista, kun yksi lapsistani, silloin 5 vuotta vanha, lähti kaverin kanssa piiloon. Etsittiin, eivätkä ilmaisseet mitään, vaikka lähellä olivat. Sitten kun ilmaantuivat, annoin piiskaa omalle lapselleni tietysti. Ei sen jälkeen lähtenyt mihinkään sanomatta. Eipä ole ihme, että nykyisin on niin paljon rikollisia, kun ei ole ollut mitään seuraamuksia kun oat tehneet väärin. Kyllä yleensä vanhemmat tietävät, mikä on rangaistus pahanteosta ja mikä sitten on pahoinpitelyä. Ei kaikki lapset tottele kun heille sanotaan. Ihanteellisia sellaiset lapset. Mutta siinähän sitten oppivat, että kotona totellaan ja piilossa tehdään pahaa.
Minun lapsistani tuli kunnollisia. - AsiastaEiHuudeltu
Meillä isä piiskasi vielä 15-16-vuotiaan hujopin kuin pikkupojan, housut alas ja polvenpäälle poikittain. Ei siinä auttanut selittelyt eikä pyristelyt, risua satoi kunnolla. Sattuhan se tietenkin, mutta kovempi pala oli häpeä. Hirveintä olisi ollut se, jos tieto piiskaamisesta olisi levinnyt kouluun tai kylille. Joskus joku saattoi kertoa selkäsaunoistaan lähestulkoon hupijuttuna. Minä punastelin, jos asiasta syntyi keskustelua. Tilanne olisi varmaan olut toinen, jos olisi remmillä rätkitty housujen päälle, silloin olisin todennäköisesi suostunut vapaaehtoisesti lötlytykseen. Mutta ilmeisesti huoltaja tiesi millainen kuritus parhaiten puree häirikkömurkkuun.
- fhimms
Joo, saihan sitämaistaa koivuniemen herraa, karseinta oli kyllä tukkapöllyt, vieläkin taitaa olla kaljuja kohtia päänahassa - selvää pässinlihaa paniikkiin huidottuna kun ei katseesta tai puolesta sanasta ymmärrys lisääntynyt.
-ehkää sekin oli vain koulutusta aikuisikää varten - silloinkin usein tuntui että todellisuus oli tarua paljon julmempi. Maailman rupusakkiin lukeudun. - Tiinatyttö50
Olen saanut selkääni, syystä. Joskus alle 8-vuotiaana paljaalle pepulle risua. Pihakoivut tulivat tutuiksi, että niitä olin vihaamaan. Myöhemmin selkäsaunat tulivat vaatteissa, kättä, remmiä ja jopa henkaria. Isän anatamia kunnioitin, ei tullut mieleenkään nikotella vastaan. Äidin antamia halveksin. Ilmeisesti eivät olleet nii napakoita tai ei ansainnut kunnioitustani. Sitten jos isä varmisti lopputuloksen, huomatessaa nuhmaa jääneen jäljelle, oli tulos taas taattu.
En pidä näitä pahana. Joskus kun tuli tehtyä jotain, josta selkäsauna oli tiedossa ja kiinnijääminen oli varmaa, kävin jopa kertomassa isälle mitä oli tullut tehtyä. Silloin selkäsauna ei ollut niin luja. Hölmöilyt oli kokeiltava. Toki tuli myös mietittyä, että onko hölmöily selkäsaunan arvoinen, aina ei ollut ja jäi se hölmöily tekemättä.
Ihan kasvattavia kokemuksia olivat, en muista pahalla ollenkaan. Viimeisen taisin saada noin 14-vuotiaana, kädellä farkkujen päälle. Vielä meinasi tulla aikuisuudenkin kynnyksellä isältä, ei kuitenkaan antanut. Olisi kyllä saanut antaa vielä yhden oikein kunnollisen, ennaltaehkäisevänä,estämään aikuisuudessa tapahtuvia hölmöilyjä. Nyt kaduttaa kun vastasin kieltävästi kysymykseeen " vieläkö sulle pitää antaa kunnossa selkään?"
Omia lapsia on, eivät ole saaneet selkään. En kuitenkaan tuomitse aiheellista selkäsaunaa ollenkaan. Kunnolla annettuna, ei liikaa, se on ihan kasvattava kokemus.- siilimuori3
Minä en näe lapseen enkä keneenkään kohdistuvaa väkivaltaa kasvattavana kokemuksena. Raukkamaista käyttää fyysistä väkivaltaa heikompaa kohtaan.
- vieras-tai-en
Tiinatyttö50
Kyllä minäkin sain lapsuudessa alle 10-v piiskaa ja varsinkin tukkapöllyjä? Vanhempi siskoni niitä oli sitten (kerran) antamassa minulle, kun olimme jo aikuisia ja jostain hän "taas" suuttui?
Minulla oli ollut jo värjätty tummanruskea tukka aina, mutta olinkin itse päättänyt, että leikkaan sen pois ja hankin peruukin, kunnes omat hiukset kasvaa!;)
Voi sitä kauhistusta siskolleni ja minulle naurua, kun hän tukisti minua ja peruukki jäi käteen! :DDD
ps. Miksi nostit vanhan ketjun? Halusitko nähdä, kuinka moni täällä kirjoittaa?
Sanoisin, että noin parikymmentä rekattuna ja toinen mokoma sitä "sillisalaattia", siis olisinko, vai enkö ja sitten me "vieraat!!?!
- surullista-mutta-totta
Alotukseen:
Ikävä kyllä tiedän, on olemassa s a i r a i t a miehiä joilta menee yhtäkkiä normaali taju,
saavat raivokohtauksen eivätkä tajua mitä tekvät,
ne saattaa lyödä silmittömästi nyrkillä, tai siepata vyön siis remmin ja lyödä silmittömästi vaikka lasta, tai usein on vaimo kohteena,
siinä tilanteessa pitäisi uhrin heti älytä juosta karkuun jos suinki ehtii ja pääsee, se raivokohtaus on todella silmitöntä lyömistä, voi jopa tappaa rakkaan ihmisensä, sitten vaan ihmettelee mitä on tehny,
raivokohtaus menee nopeesti ohi,
sen jälkeen ne on kuin mitään ei olisi tapahtunukkaa, aivan kuin ne unohtaisi että just oli vihanen ja raivoissaan,
se on oikea sairaus, sitä muistaakseni sanotaan " kapula tauti " se on joku neurologinen oire että ensin saa silmittömän raivokohtauksen ja sitten heti unohtaa tekonsa,
tommosen sairauden seurauksena on moni nainen menttäny henkensä,
siitä oli kerran TV:ssä ohjelma,
tekiä oli jälkeempäin vain ihmetelly miksi oli käyttäytyny noin, ei itsekkää ollu tajunnu tekoaan, vaimo oli kuollu äkillisen väkivallan seurauksena,
luulempa että suomessa on paljon sairaita miehiä,
voi tietysti olla naisiaki,
mutta jostain syytä näyttää sitä esiintyvän enemmän miehissä,
ikävä vaan niiten kohdalla joitten isät ovat kenties olleet juuri tämän kaltaisia sairaita ihmispolosia,
tiedän, tämän kaltaista on tapahtunu oikeesti suomessa, sydän syrjällään ajattelen kuinka ne ihmiset ovat selvinneet elämässään,
jotka ovat joutuneet tämmösen sairuden aiheuttaman uhriksi,- vieras-tai-en
surullista-mutta-totta
"ne saattaa lyödä silmittömästi nyrkillä",
Niin lyö, pahemmin, kuin omat vanhemmat. Tämän kaiken olen itse joutunut kokemaan. Onneksi ei koskaan lapsiani, koska silloin olisi ollut toimenpiteet toisia.
Näin jälkeenpäin ajatellen olisi minunkin pitänyt luopua noista periaatteistani, että lapsille kuuluu aina koti, isä ja äiti. Niitä sitten sinnittelin ja onneksi koti jäi, mutta paljon ehdin sitä ennen saada ns."turpiini", kunnes älysin lähteä itse sieltä.
Nyt on hyvä olla, omassa asunnossa. Kukaan ei määräile minua, ei edes mieheni, vaikka kerran hän yritti vielä koetella "hermojani" esittäen laskua kiinteistöstä, johon hän itse jäi asumaan? Minun olisi mukamas pitänyt maksaa puoliksi hänen asumiskulunsa??
- nuormieli
Minä en muista saaneeni koskaan oikeata selkäsaunaa, meillä riitti kun äiti kulta katsoi määrätyllä tavalla jo oli lapset ojennuksessa, yleensä äidin katse oli hellä ja hymyilevä, jos katse oli "pistävä ja tiukka" silloin oli tehty tai sanonuttu jotain väärää, äidin auktoriteetti meihin lapsiin oli lyömätön, pelkkä katse riitti.
Se on muuten jännä nimitys tuo selkäsauna, no saunahan on yleensä kuuma ja kaippa se peppukin kuumottaa jos sitä on tarpeeksi vitsalla räpsitty. - att2
Syntynyt 1947 ei selkäsaunoja.
- otinrisuaennemmin
sain kintuille risulla, kun en mennyt kauppaan ruokaa ostamaan ja vanhemmat ei itse kehdannu.Oli ostolappu ja velaksi olis pitäny ostaa..
- Omatunnonkasvualkoi
En ole saanut, muut sisarukset kyllä. Valitettavasti. Kerran odotin selkäsaunaa leikkimökin nurkassa melkein koko päivän. Äiti uhkasi että isä antaa piiskaa sitten kun tulee kotiin kun olin naapurin tytön kanssa käynyt karkkivarkaissa. Sitten kun isä tuli, ei raaskinut piiskata vai mikä lie ollut syy, kun rangaistusta ei tullut. Vai ajatteliko, että se mökissä nyhjääminen jo oli sellainen liikkuvalle lapselle.
- Netissä-voi-puhua
Pari korjausta tämä ketju vaatii, koska joullakin tuntuu olevan selvästi harhainen kuva asiasta:
1. Kiltteydellä tai pahuudella ei ollut mitään tekemistä selkäsaunan kanssa, kysymyksessä oli huoltajan luonnevika. Kyllä 50-luvulla selkäsaunoista puhuttiin lehdissä ja ihmisten kesken. Aikuisissa oli sen kannattajia ja vastustajia. Kukaan 50-luvun huoltaja ei voi puolustautua sen taakse, että kyseessä oli maan tapa. Kyseessä oli hänen tapansa ja luonteen heikkous.
2. Moni ihminen ei pysty puhumaan selkäsaunoistaan, eikä se tarkoita, ettei niitä olisi ollut. Syynä puhumattomuuteen on traumat.- Suru_sydämessä
"Netissä-voi-puhua" , sinähän nostit tämän vuoden vanhan muistelun esille.
Kiitos sinulle siitä! Vaikka se on raskas asia, se tuli balsamiksi minun haavoihini.
Sain hiukan ymmärrystä ja välimatkaa; joitakin pidätettyjä nauruntyrskähdyksiä.
Ne ovat vaikeita asioita, mutta ahdistusta koki myös rankaisijat. Ihmisparat.
Vaikka toisia ei pitäisi rasittaa omilla traumoillaan, niin puhuminen helpottaa.
Moni patoutunut tunne pääsee ulos kuin varaventtiilistä - vahingoittamatta.
Joskus on hyvä puhua vaikeista asioista. Kuin heittäisi painolastia pois.
Sitten voi jatkaa kevyemmin mielin ja askelin taas seuraavaan päivään.
Tämä palsta on kyllä leppoisaa rupattelua varten. Hetken huojennusta. - Traumojatuleemuustakin
Kyllä menneitten aikojen kasvatusmentaliteettiin kuului lasten ruumiillinen kurittaminen. Piiskaaminen, tukistaminen ja luunappi olivat ihan yleisiä. Jos sai pahempaa fyysistä kurmuuttamista, se saattoi jo olla tekijän "luonteen heikkoudesta" tai muusta persoonallisuushäiriöstä eli "luonneviasta" johtuvaa.
Jossain kohtaa historian havinassahan lapset olivat "Tabula rasa" / tyhjä taulu eikä heillä ollut oikeastaan mitään arvoa tai väliä ennen kuin he yht'äkkiä muutuivat 'täysipäisiksi' aikuisiksi. Sellaisia saattoi kohdella miten vain jos ns. aikuisen ihmisen pää ei ollut koskaan täysin 'täyttynyt'.
Ja aikoinaan nämä asiat hoidettiin niin kuin traditioihin kuului, niin kuin oli omassa kodissa opittu, niin kuin luultiin kaikkien tekevän ja toimivan koska "joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee".
- 1956s
Siis ketään teistä ei ole oikeasti pahoinpidelty? Minun äitini hakkasi minua päähän 60-luvulla sen ajan täysipuisella kävelykepillä, kymmenkunta kertaa (esim. sillä kertaa). Olin alle 10v. Äiti pahoinpiteli minua jatkuvasti, mutta salaa muulta perheeltä. Olisin ollut kiitollinen pelkistä tukkapöllyistä ja vitsoista. Minun äitini tarvitsi aina jotakin järeämpää käteensä kun alkoi minua lyömään. Mitä ihmettä, miksi kehutte saaneenne selkään ja että se on /oli niin hyvä asia.?
- Suru_sydämessä
Me kehumme saaneemme selkäämme, koska
lapsen elossa säilyminen on riippuvainen äidistään.
Me otamme syyn niskoillemme, että ansaitsimme kurituksen,
jotta voisimme jatkaa suhdetamme perheessä, sillä
emme ole tarpeeksi vahvoja tullaksemme toimeen yksin.
Me otamme syyn itsellemme hämmentyneinä, pelokkaina,
uskotellen itsellemme, että meiltä puuttuu asiain ymmärrys.
Jos vain näkisimme koko kuvan ja kaikkien näkökulmalta, niin
me ansaitsisimme tulla raa'asti pahoinpidellyksi ja
meidän tulisi nöyrästi kiittää rankaisijaamme.
Se tekee meistä hyviä, vastuuntuntoisia ihmisiä.
Voimme samalla rakastaa ja kunnioittaa vanhempiamme.
Sillä ihmiseen on luotu sisäinen tarve katsoa jotain ylöspäin,
kurkoittaa luottamuksella jotain kohti, ihailla, palvoa, jumaloida...
Pahoinpidellyt lapset vetävät puoleensa pahoinpitelevän partnerin,
tai hyväksyvät pahoinpitelevän jumalan; kutsuvat häntä rakkaudelliseksi... Suru_sydämessä kirjoitti:
Me kehumme saaneemme selkäämme, koska
lapsen elossa säilyminen on riippuvainen äidistään.
Me otamme syyn niskoillemme, että ansaitsimme kurituksen,
jotta voisimme jatkaa suhdetamme perheessä, sillä
emme ole tarpeeksi vahvoja tullaksemme toimeen yksin.
Me otamme syyn itsellemme hämmentyneinä, pelokkaina,
uskotellen itsellemme, että meiltä puuttuu asiain ymmärrys.
Jos vain näkisimme koko kuvan ja kaikkien näkökulmalta, niin
me ansaitsisimme tulla raa'asti pahoinpidellyksi ja
meidän tulisi nöyrästi kiittää rankaisijaamme.
Se tekee meistä hyviä, vastuuntuntoisia ihmisiä.
Voimme samalla rakastaa ja kunnioittaa vanhempiamme.
Sillä ihmiseen on luotu sisäinen tarve katsoa jotain ylöspäin,
kurkoittaa luottamuksella jotain kohti, ihailla, palvoa, jumaloida...
Pahoinpidellyt lapset vetävät puoleensa pahoinpitelevän partnerin,
tai hyväksyvät pahoinpitelevän jumalan; kutsuvat häntä rakkaudelliseksi...Hyvä kirjoitus, onko omasi? Varsinkin tuo viimeinen lause on niin totta. Kun eivät paremmasta tiedä.
- Suru_sydämessä
siilimuori4 kirjoitti:
Hyvä kirjoitus, onko omasi? Varsinkin tuo viimeinen lause on niin totta. Kun eivät paremmasta tiedä.
Kiitos! 60 elämänkokemusta ja -näkemystä.
Suru_sydämessä kirjoitti:
Kiitos! 60 elämänkokemusta ja -näkemystä.
Sinä olet selvästi ajatellut noita asioita.
Sääliksi käy Teitä uunoja, että kuritusta olette saaneet toivottavasti ei ole jatkunut 60 .
- s62k69
Ei aivan selkäsaunaa. Kerran äiti uhkasi jollain risulla. Isä sanoi, ettei tuollaisella kipeää tule. Sitten isän kuoltua äiti uhkaili aina .."jos isäs eläis.." Kerran isosisko sanoi siihen, ettei isä koskaan lyönyt ketään! "Niin, ei jaksanut enää viime aikoina" väitti äiti.
Sitten myöhemmin äidin ongelmat kaatui mun niskaan henkisenä väkivaltana. Se kai oli sitten rangaistus siitä etten ymmärtänyt paeta! Isosiskot häipyivät heti kun mahdollista.
Yksi koulukaveri kertoi saaneensa selkään. Oli kai myöhästynyt kotiintuloajasta. Isänsä taisi olla ex-kapiainen. Hän kirjoitti sitten 6 ällää ja meni yliopistoon. Aikuisena on elänt uskoakseni keskinkertaisen elämän ei mitään huippua.- Suru_sydämessä
Ne, jotka ovat kärsineet henkisestä kidutuksesta väittävät, että
mieluummin nyrkistä kuin mielen ilkeydestä, koska haavat paranee,
mutta sydämeen saadut "mustelmat" vaikuttavat syvemmin. - ertyhjkl
Suru_sydämessä kirjoitti:
Ne, jotka ovat kärsineet henkisestä kidutuksesta väittävät, että
mieluummin nyrkistä kuin mielen ilkeydestä, koska haavat paranee,
mutta sydämeen saadut "mustelmat" vaikuttavat syvemmin.No empä tiedä, kumpikin on tuttua. Fyysisessä oli se puoli, että löydäänkö jollain tai potkitaanko niin, että lähtee henki. Ja minkä näköinen on, kuinka kehtaa mennä kouluun ja ihmisten ilmoille.
Henkinen julmuus oli huutamista ja haukkumista läpi yön, kun muu perhe lähti aamulla hommiin, niin herra itse jäi nukkumaan, paremmin jaksoi taas seuraavana yönä.
Saatte uskoa, että oli monen, varsinkin sukulaisten, mielestä mukava mies. Lapsena miedän piti aina valehdella, että äijän teot eivät tulleet ilmi.
Mitä vanhemmaksi olen tullut, niin sen enemmän halveksin häntä. Ei varmaan ole Suomessa montaa ihmistä, jotka pystyvät kuvittelemaan, kuinka paha ja moraaliton joku voi olla.
Kahdesti olen saanut risulla kinttuihin, joista toisen muistan. Ensimmäinen oli kun karkasin kotoa kolmivuotiaana kumpparit jalassa, päällä sukkahousut ja pieni paita kylille sillä välin kun äiti hoiti pienempää vauvaikäistä. En tiedä oliko sitä apua kun kuulemma omatoimimatkat eivät siihen loppuneet :D. Kotona oven päällä oli aina Koivunherra muistuttamassa lapsia kuinka tuhmille voi käydä.
Toisen kerran sain kättä pidemmästä kintuille kun avasin suuni väärässä paikassa. Kävi visiin liian kipeää ja osui ja uppos kohteelle.- Suru_sydämessä
"Omatoimimatkat" :-DDD
Sinulla riitti viisautta, kun avasit suusi vain kerran väärässä kohtaan! Suru_sydämessä kirjoitti:
"Omatoimimatkat" :-DDD
Sinulla riitti viisautta, kun avasit suusi vain kerran väärässä kohtaan!Juu. Noista omatoimimatkoista sen verran et jatkossakin olin taas hukassa ja äiti lähti kyliltä hakemaan. Oli kysynyt vastaantulijalta et onko meidän tyttöä näkyny nin tämä oli vastannut et tuolla se aukoi ovia osulan portailla asiakkaille :). Ja joku oli sanonu äidille et olin ollu jossain kaupassa ja sanonu kysyvälle et en minä ota mitään enkä koske mihinkään, minä vain katselen :).
Kertaalleen otin kasvaneen pikkusiskon mukaan ja lähettiin kylille pukaten nukenvaunuja joissa oli viisi virkeää kissanpentua sisällä. Oli pikkasen kädet naarmuilla kun yrtettiin saada niitä pysymään vaunuissa. Tai myöhemmin sadan litran vesisaavissa uimassa. Oi noita aikoja.
Mulla ei vissiin oikein itsesuojeluvaisto toiminut silloin kun avasin suuni väärässä paikassa mut ei silläkään myöhemmin joka keppiin tarttui. Sääli häntä. Mut jossain menee raja, lapsen sitokyvyssäkin. Varsinkin kun alkaa ymmärrys karttua.Ja usko omiin selviytymiskykyihin.- kuritta
Olet sitten 50-luvun lopulla tai mieluimmin 60- luvun alussa syntynyt, koska silloin tulivat ensimmäiset sukkahousut kauppoihin.
60-luvulla tuli muotiin ns. vapaa kasvatus eikä kurinpitoa hyväksytty. kuritta kirjoitti:
Olet sitten 50-luvun lopulla tai mieluimmin 60- luvun alussa syntynyt, koska silloin tulivat ensimmäiset sukkahousut kauppoihin.
60-luvulla tuli muotiin ns. vapaa kasvatus eikä kurinpitoa hyväksytty.Näin on. Oli mulla sellaiset sukatkin joiden kanssa piti olla liivi et ne pysyi ylhäällä.
- Suru_sydämessä
siilimuori4 kirjoitti:
Juu. Noista omatoimimatkoista sen verran et jatkossakin olin taas hukassa ja äiti lähti kyliltä hakemaan. Oli kysynyt vastaantulijalta et onko meidän tyttöä näkyny nin tämä oli vastannut et tuolla se aukoi ovia osulan portailla asiakkaille :). Ja joku oli sanonu äidille et olin ollu jossain kaupassa ja sanonu kysyvälle et en minä ota mitään enkä koske mihinkään, minä vain katselen :).
Kertaalleen otin kasvaneen pikkusiskon mukaan ja lähettiin kylille pukaten nukenvaunuja joissa oli viisi virkeää kissanpentua sisällä. Oli pikkasen kädet naarmuilla kun yrtettiin saada niitä pysymään vaunuissa. Tai myöhemmin sadan litran vesisaavissa uimassa. Oi noita aikoja.
Mulla ei vissiin oikein itsesuojeluvaisto toiminut silloin kun avasin suuni väärässä paikassa mut ei silläkään myöhemmin joka keppiin tarttui. Sääli häntä. Mut jossain menee raja, lapsen sitokyvyssäkin. Varsinkin kun alkaa ymmärrys karttua.Ja usko omiin selviytymiskykyihin.Harmi, kun ei tavattu siihen aikaan!
Minullakin on noita omatoimimatkoja. Meillä oli aika myrskyistä kotona.
Oli "Ukkosta" ja "Akkasta" ,joka päivä, ja 6-vuotias tunsi turvattomuutta.
Isä luki öisin ja minä en saanut unta. Rakastin myrskyä ja salamoita.
Erikoisen upeaa se oli tietyst syysyöllä meren rannassa kalliolla.
Sinne tallustin kerran nauttimaan siitä ilotulituksesta, jyrinästä, tuulesta...
Sitä tunsi luonnossa vallitsevat mahtavat voimat, mutta myös lait.
Minulle se merkitsi kotijumalien jylinän ymmärtämistä.
Jossain vaiheessa näin isäni korskean hahmon kallioilla salamoiden valossa.
Hänellä oli piiitkä piiska, jolla naputteli saapastaan vasten .
Komentava karjunta voitti muut jylinät. Menin pelossa vastaan.
Isä opetti hampaat kirskuen, ettei edes uimataitoinen mies kykene
kipuamaan niitä niljakkaita kallioita ylös, jos putoaa mereen.
Aallokko on kovaa, murskaa kallioita vasten; vesi kylmää ja kangistaa.
Vetosin isään vakavana: Etkö sinä ymmärrä, että joudun elämässä
monta kertaa meren rusikoitavaksi?
Silloin on oltava nii nöyrä, ettei muserru kallioita vasten, vaan
kykenee nousemaan ja jatkamaan matkaansa edelleen!
En saanut piiskasta. Isä hätkähti kumma ilme kasvoillaan.
Vasta aikuisena ymmärsin sen erikoisen suhteen, joka meillä oli.
Kuin toistemme opettajina. Kirjaimellisina pelastajinakin.
Mutta tulin isälle myös siksi kallioksi aallokossa... Suru_sydämessä kirjoitti:
Harmi, kun ei tavattu siihen aikaan!
Minullakin on noita omatoimimatkoja. Meillä oli aika myrskyistä kotona.
Oli "Ukkosta" ja "Akkasta" ,joka päivä, ja 6-vuotias tunsi turvattomuutta.
Isä luki öisin ja minä en saanut unta. Rakastin myrskyä ja salamoita.
Erikoisen upeaa se oli tietyst syysyöllä meren rannassa kalliolla.
Sinne tallustin kerran nauttimaan siitä ilotulituksesta, jyrinästä, tuulesta...
Sitä tunsi luonnossa vallitsevat mahtavat voimat, mutta myös lait.
Minulle se merkitsi kotijumalien jylinän ymmärtämistä.
Jossain vaiheessa näin isäni korskean hahmon kallioilla salamoiden valossa.
Hänellä oli piiitkä piiska, jolla naputteli saapastaan vasten .
Komentava karjunta voitti muut jylinät. Menin pelossa vastaan.
Isä opetti hampaat kirskuen, ettei edes uimataitoinen mies kykene
kipuamaan niitä niljakkaita kallioita ylös, jos putoaa mereen.
Aallokko on kovaa, murskaa kallioita vasten; vesi kylmää ja kangistaa.
Vetosin isään vakavana: Etkö sinä ymmärrä, että joudun elämässä
monta kertaa meren rusikoitavaksi?
Silloin on oltava nii nöyrä, ettei muserru kallioita vasten, vaan
kykenee nousemaan ja jatkamaan matkaansa edelleen!
En saanut piiskasta. Isä hätkähti kumma ilme kasvoillaan.
Vasta aikuisena ymmärsin sen erikoisen suhteen, joka meillä oli.
Kuin toistemme opettajina. Kirjaimellisina pelastajinakin.
Mutta tulin isälle myös siksi kallioksi aallokossa...Sinä osasit sanoa isällesi aika pikkuvanhasti. Oispa ollu kiva istua kalliolla ukkosen jyristessä ja salamoiden välähdellessä :)
- fhinsf
Jos oli sodan jälkeen syntyneiden sukupolven elo vähintäänkin karsea,
- kotini ol new orleans-malliin,
- nykyajan nuorten elo ehkä vielä karseampi - kaikessa rajuudessaan
- meneekö edes ainuttakaan päivää - ettei uutisointi kertoisi raakuuksista Suomessakaan - iljettävintä tietty perheväkivalta jossa vanhat juopponarkki-isoisät ja enotkin rupeaa lahtaamaan lastenlapsiaankin ja sukulaisiaan ikuisessa rahapulassaan tai äiditkin lapsilta tapetaan - milloin minkin uskonnon tai poliittisen eetoksen seurauksena.- Suru_sydämessä
Kuulumme kai useimmat täällä turisijat siihen joukkoon, jota opetettiin:
"Kotiasioista ei puhuta vieraissa!" Vanhan ajan viisautta.
Mutta alakoululaisena en ymmärtänyt ihmisen luonnetta.
Vielä pahempaa oli, kun ei ollut itsekuria; oli pelokas ja mietti,
mitä pitäisi tehdä, sanoa. Eikä edes aina tiennyt mistä oli kysymys.
Mikä olisi ollut oikea tapa toimia kyseisessä tilanteessa.
Sitten oli niitä, jotka eivät kyenneet puhumaan tunteistaan ja vaikenivat.
Ne tunteet paljastuivat kuitenkin ärsyyntymisinä lapsille, vaimolle.
Paineiden poistuessa se toisten käsittely ei aina ollut helläkätistä.
Siitä niitä perheen keskuudessa ilmeneviä väkivalta tekoja.
Nykyisin on alettu vetämään asioita esiin, puhumaan, kirjoittamaan.
Jotkut pitävät sitä hyvänä ja ymmärtävät paremmin itseään ja toisiaan.
Toiset pitävät sitä mauttomana, vaivaantuvat, tuomitsevat.
Se nyt tässä tästä.
- tyhmiäaikuisia
Kauhea tuo nimitys jo et selkäsauna, ja pienet lapset joutu kokemaan, jotka ei vielä ymmärrä asioita.
- Anonyymi
Sodanajan lapset saivat ukolta turpaansa, niin kauan kuin ukko pystyi, sitten kun täytin 16 vuotta otti ukko kuokaansa kunnolla ja kaikki loppui.
- Poika55
Onhan tuota tullut saatua jonkin verran ja monelta taholta. Pienenä piiskasi äiti vitsalla, vähän vanhempana löi isä sillä mikä käteen sattui. Sitten siirryttiin taas vitsakantaan ja sain ihan oikeaoppisesti piiskaa kahdeltakin vanhemmalta veljeltä.
- Anonyymi
Olen saanut piiskaa kintuille ja paljaille takamuksille. Aika harvoin kuitenkin. Piiskaa sai aina syystä, esim ilman lupaa kaverin luo menemisestä tai muusta
tottelemattomuudesta. Tukkapöllyä tai luunappeja vähän pienemmistä kolttosista, kuten kiroilusta tai vaikka jos oli tuhma koulussa. Ja koulussa piti nousta pulpetin viereen seisomaan ja usein sai seistä tunnin loppuun, tai välitunnin, esim jos teki jotain typerää kuten vaikka piirteli seinään tai metelöi tunnilla tai vänkytti opettajalle vastaan. Ja ei ole näistä mitään traumoja jäänyt. Päinvastoin, ei silloin käyttäydytty koulussa eikä kotona kuin mikäkin ääliöt, koska rangaistus oli tuntuva. Sitä hyvin harvoin teki samaa tyhmyyttä uudelleen. Kyllä tekisi risu hyvää nyky lapsillekin - Anonyymi
Muutaman kerran olen selkääni saanut, jokunen tukistus ja luunappi. Joskus harvoin jouduin nurkkaan seisomaan, voi että inhosin sitä. Pahinta kuitenkin oli ahdistava ilmapiiri, vähättely jne. Se on eniten vaikuttanut koko elämään.
- Anonyymi
Teinipoikana oltiin ukon viinoja kaverin ka litkitty.- Äiti sitten aamulla remmin kanssa herätteli :(
Jeppe - Anonyymi
Se, joka vanhoja ketjuja nostelee voisi yrittää kehittyä harjoittelemalla
tekemään uusia aloituksia. - Anonyymi
vanha alotus,,
mutta
erittäin surullista,
tiedän erään tapauksen,
perheen äiti oli työelämässä, siis päivittäin pois kotoa,
ja isä oli vuorotyöissä,
äidin ollessa töissä ,, siis pois kotoa
isä olis saattanu saada omituisia raivokohtauksia,
kerranki ainutta poikalastaan saattoi hakata remmillä
eikä äiti koskaan tienny mitä kotona oli tapahtunu,
jostain syystä lapset ei koskaan kertonu äidille, eikä poika koskaan kertonu remmillä hakkaamistakaan äidileen,
ja äidille valehdeltiin aina että poika oli kaatunu potku kelkaan siksi oli huulet halki, tai jokin muu valhe,
järkyttävää,
lähi sukulaisena sain tuon asin tietää kyseisen raivohullu kohtausia saavasta miehestä vasta kuoleman jälkeen,
sitä ihmettelen kuinka esm. poika saattoi olla kertomatta äidilleen isän julmuuksista,
ei voi ymmärtää,
jos äiti olisi tienny, äiti tietenki olisi ottanu viranomaisiin yhteyttä ja panna isä järjestykseen,- Anonyymi
Meillä oli koivuvitsa oven päällä.
Jos jotain oli väärin tehnyt, niin sillä rapsuttelivat takamukselle.
Ei se tehnyt kipeää mitenkään, en muista.
Oli lähinnä opetukseksi.
En minä muistele mitenkään pahalla.
Silloin oli sellainen tapa.
Oli sellainen tapa koulussa, että laitettiin oven ulkopuolelle seisomaan tai sitten luokan perälle. Olin minä arestissakin, senkin kehun. Seisoin usein oven ulkopuolella ja luokan perällä ja kerron tästä ihan ylpeydellä. Huom. olen tyttö.
Poikien kanssa aina tappelin, - ja pärjäsin.
Keskikoulussa jouduin kirjoittamaan aineen "mitä ei saa tehdä kemian tunnilla".
En minä mitään traumoja ole saanut ja en tunne itseäni nöyryytetyksi.
Kunnon tavoille opin.
Parhaansa yrittivät opettaa vanhemmat, silloin oli vain sellainen tapa.
Ite olen sellainen, että jos joku oikaisee minua, niin otan ihan opikseni.
Nykyisin on sellaista, että mitään "kritiikkiä" ei saisi antaa mistään.
Vois ajatella toisinpäin, että se kritiikki on hyvää - siitä oppii. - Anonyymi
Tai sitten ei. Äidit olivat entisaikaan hyyyvin lojaaleja isille. - Nm. Jostain kumman syystä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tai sitten ei. Äidit olivat entisaikaan hyyyvin lojaaleja isille. - Nm. Jostain kumman syystä
Mielisairas äitini hakkasi minua ihan millä, mitä käteen sattui. Uhkasi myös tappamisella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mielisairas äitini hakkasi minua ihan millä, mitä käteen sattui. Uhkasi myös tappamisella.
Surullista, mutta tässä ei nyt taidettu käsitellä mielisairauksia. Vaikka eipä silti, joku vika täytyy olla, jos lasta lyö. - Nm. Puolustuskyvytöntä
- Anonyymi
Hesarissa oli juttu, jossa kerrottiin asioista syntymävuoden mukaan. 54 syntyneistä sanottiin että meitä kuritettiin ruumiillisesti koulussakin, vaikka se oli aikoja sitten lailla kielletty. Niinhän siinä kävi, mutta siten ammattikoulussakin opetus hoitui, kun oppilaat tottelivat opettajaa.
- Anonyymi
Ööööö ... Meinaatko oikeasti, että tottelu johtui lyömisestä ja / tai siitä, että se lyöminen oli hyvä asia, kun teki tottelevaiseksi? Alistetut tyypit eivät voi henkisesti hyvin, heistä tulee niitä mielen puolen sairaita. - Nm. Lyöminen ei ole kasvatusmetodi
- Anonyymi
Lieneekö kukaan koskaan pyytänyt selkäsaunan antamista, että pääsee helpommalla?
Esimerkiksi niin, että olisi tullut jokin muu rangaistus, mutta selkäsaunan ottamalla selvisi nopeammin?
Tai niin, että rangaistus oli jo määrätty myöhemmin suoritettavaksi, mutta pyysi rangaistuksen aikaistamista?
Tai peräti niin, että kertoi/tunnusti teon oma-aloitteisesti, vaikka tiedossa oli selkäsauna, että pääsi nopeammin ja ehkä helpommalla? - Anonyymi
Itse olen kokenut pahoinpitelyä pienestä lapsesta alkaen, nk. "päivittäin", siihen liittyi seksuaalinen tarkoitusperä.
Isä veti housut alas, vielä isonakin tyttönä ja hakkasi vyöllä.
Kukaan ei auttanut. Kunnes itse löin takaisin. Seksuaalinen ahdistelu jatkui muutoin. - Anonyymi
Olen saanut vitsaa remmiä eikä ollut pahasta kun aiheesta sai paljaalle pyllylle .En pahastu tänäkään päivänä vaikka olen 65vuotias toimenpiteen saantia/antoa
- Anonyymi
Monet selkäsaunat sain lapsena. Yleensä remmillä. Koivuniemen Herrakin tuli tutuksi. Jokaisen ansaitsin eikä traumoja jäänyt.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?1932489Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en552204Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!
Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten1972188Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.1721722Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411354Nukkumisiin sitten
Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny41277Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla
"Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"71252Syö kohtuudella niin et liho.
Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on181222Muistatko komeroinnin?
Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu481215Venäjän sissit lakkojohtajat
Odottavat 'lisätä lakkoja' Toverit käskyttää. Eikä ensimmäinen kerta.31118