Lääkäriin pakko-oireiden takia

Minkä takia tarkastelet asioita niin paljon? Miksi asioiden pitää olla mielestäsi symmetrisesti? Miksi oven avaamiseen pitäisi käyttää molempia käsiä? Entä tarkoitatko, että vääntelet jalkojasi tahallaan, koska haluat niin tehdä vai onko sinulla lihasspasmeja?

Tarkastelu koska tuntuu että esim sauna ei ole kiinni vaikka oonkin sen laittanut. Symmetrisyys koska ahdistaa jos esim telkkari ei oo keskellä tv tasoa. Alkaa vaan ahdistamaan jos kosken vaan toisella kädellä sillä toisessa ei ole samaa tunnetta, eli pakkomielle vaan. ja ei ole lihasspamseja, vaan pakkoliikkeitä, voin jonkun aikaa pidätellä mutta alkaa ahdistaa jos en tee, töissä kun pidättelen kaikin mahollisin tavoin 8 tuntia niin kotona kaikki purkautuu ja teen ryppäänä pakkoliikkeitä.

Terveyskeskukseen soittoa niin laittavat asiaa eteenpäin.

Tietoa ocd:stä ja tourettesta (pakkoliikkeet viittaavat touretteen) sekä yhteystietoja.
http://www.tourette.fi/

Soita aika lääkärille ja sieltä lähete psykiatrille. Itsellä tismalleen samat pakko-oireet. En kestä, jos ei asiat ole symmetrisesti. Ei saa rauhaa ja tuntuu siltä, että ne ovat väärin, jos eivät ole symmetrisesti. Ihan kaiken pitää olla symmetrisesti. Tuota silmäjuttuja ei ole, mutta muut ja joitain lisääkin. Jos satuttaa oikeaan käteen, pitää vasentakin sitten satuttaa. Olen ajatellut että toikin liittyy symmetriaan. Ja jos menen jonnekin on pakko tulla ihan samaa reittiä takaisin, muuten tuntuu etten ole palannut takaisin. Ja mulla on vielä laskemisen pakko, kaikki pitää laskea. Ihan kaikki mahdolliset asiat. Askeleet, laatat seinillä, taulut, ihmiset kaikki. Itse elän vaan noitten kanssa, en viiti miettiä sen enempää, touretten kanssa ei noilla ole mitään tekemistä. Onhan noita lääkkeitä noihin, mutta pidän liikaa noista joistain asioista, kun siis ne vaan on pakko tehdä. Just toi symmetriakin, en halua ajatella, että asiat olisivat jotenkin muuten.

Varoituksena vain jokaisella, joka odottaa ratkaisua kuvatunlaiseen käytökseen ja ajatteluun psykiatrialta. Psykiatrialla ei ole tarjota muita vaihtoehtoja kuin kohteen kemiallinen lobotomointi joko SSRI-ainein tai neuroleptein. Bentsoja tuskin harhoissaan lähtevät ehdottamaan. Toisaalta ei sekään kovin järkevä vaihtoehto pidemmän päälle ole. Jos haluatte lamata aivonne sen sijaan, että miettisitte ajattelunne ja tapojenne perimmäisiä syitä, oikea paikka on psykiatri. Jos taas haluatte jotain pidempiaikaisia ratkaisuja ja oppia pois itseänne häiritsevästä käytöksestänne ja ajattelutavoista hakeutukaa muualle.

Tästä aiheesta on olemassa kirja.
Kipaise kirjastoon ja lukaise läpi, voi auttaakin.

Saat ainakin selvän, mistä tuo tuollainen johtuu.
Sitten vaan rupeet määrätietoisesti ajattelemaan eri tavalla.
Moni on päässyt eroon tuosta, kun on vain tarttunut asiaan.

Sinäkin olet jo, kun tänne kirjoitat ja etsit apua.

Lykkyä tykö!

Joo no mulla on sama pakko-oireinen häiriö. Sukulaiset eivät tosin usko sitä yleensä, koska sen ei pitäisi vaikuttaa ujouteeni. Mutta taas kerran vaikuttaa ja ihmiset eivät ymmärrä minua. Siis yhdistettynä sosiaalisten tilanteiden pelkoon. Kun lähden kotoa, minun on tarkistettavva monta kertaa, että esim. valot on sammutettu, hella pois päältä ja ovi lukossa. Tarkistan siitäkin huolimatta, vaikka joku minussa kertoo, että tarkistin sen jo ja kaikki kunnossa.

Mutta silti jos olen vähänkin epävarma, niin olen kävellyt jopa kilometrin päästä kotiin, vain tsekatakseni ne uudelleen. Tuo on ärsyttävää, mutta tämän kanssa oppii elämään. Mitä sukulaiset ei ymmärrä, niin miten tämä liittyy ujouteeni yhdistettynä mun muihin häiriöihin: kun teet näitä myös julkisesti koko ajan, kun on pakko, sinua alkaa ahdistaa vielä enemmän ulkopuolisten reaktiot. Etenkin jos ne sanovat tästä jotain, menen ihan paniikkiin. Saatan oikeasti mennä ihan lukkoon.

Olen käynyt tämän kanssa lääkärillä, ainoa mitä sain on vapautus armeijasta, koska en yksinkertaisesti pystyisi edes elämään armeijassa miettimättä onko kotona hella pois päältä. :D Mutta ei minulle mitään lääkkeitä ole annettu, koska en niitä suostuisi edes ottamaan. Nykyään tilanne on parempi, koska olen alkanut väkisin toteamaan itselleni ääneen: VALOT SAMMUTETTU, NYT KATSOTTU HELLA POIS PÄÄLTÄ jne. Nyt kun teen tätä aina, se oikeasti helpottaa, en ole enää aikoihin palannut kotiin matkojen päästä tarkistaakseni. Silti on pakko tarkistaa oven lukitus kolmesti ennen lähtöä ennen kuin voin olla varma - mutta parempi niin kuin tulla takaisin. Viimeisimmän ulkomaanmatkan pystyin jo tekemään miettimättä lainkaan kotimaan asioita.

Mutta olen edelleen ujo, koska olen vain sellainen. Kukaan ei tee musta sosiaalista enää, koska ei minulla ole koskaan ollut kavereita ja mun on vaikea tulla toimeen ihmisten kanssa, koska en luota ihmisiin heti koulukiusaamisen takia. Saatan hyvin olla etäinen ja haluan ihmispaljoudesta yksinäisyyteen. Mutta meitä on moneen junaan ja näiden kanssa on vaan elettävä. Toivottavasti pääsen vielä tästä pakko-oireesta vielä kokonaan eroon, mutta en olisi siitä lainkaan varma...

Hei! Hyvän mielen talolla on varmaan ens vuonnakin pakko-oireisten vertaistukiryhmä!!!! Muusta ei tietoa.

Hei sinä tarkistuspakkoinen: sinuna hankkiutuisin koko hellasta eroon!!!! Mit sillä teet jos se noin vaikeuttaa tai teippaa napit niin tai ota sähköjohto pois ettei ole käyttökunnossa! Vai tuleeko silloin tilalle jokin muu tarkistuspakko?!

Mullakin on varmaan toi symmetria juttu... tv pitää olla tasan keskellä tasoa joka taas pitää olla särmästi seinän kanssa. Sama tietokoneen kans.... Kaikki pitää olla niin tarkasti. Plus sitten ne kaikki muut yleiset ongelmat...... Onnex sentään eteisessä on valo liiketunnistimella, niin ei tarvii hinkata valokatkasijaa ulos lähtiessä.