Olen katkera exälleni

menettämäsinainen

Suunnilleen kaikesta. Olen käsitellyt vihan ja katkeruuden tunteita ystävien ja psykologin kanssa, mutta päätin nyt vielä avautua täälläkin, vaikka odotettavissa varmastikin on jonkinasteinen paskamyrsky.... Ja kyllä, toivon että exäni lukisi tämän ja kantaisi edes puoliksi niin vahvaa syyllisyyttä ja häpeää kuin minä joudun kantamaan näitä katkeruuden ja vihan tunteita.

Entinen miesystäväni (vaikka eihän niin epäkypsää ihmistä voi edes kutsua mieheksi) oli netissä tavatessamme hurmaava, hauska ja vaikutti kiltiltä ja huomaavaiselta. Ei mennyt kauaa, kun uskaltauduin matkustamaan hänen luokseen (hän asui silloin vielä perheensä kanssa, mutta muutti myöhemmin omaan kotiin, jossa sitten useimmiten näimme, hän tuli harvemmin minun luokseni).

Seksi astui kuvaan melko pian eikä seksielämässämme ollutkaan mitään vikaa- paitsi hän ehkä piti alistamisesta poikkeuksellisen paljon? Ja myöhemmin sain tietää, että hän katsoi hyvinkin rankkaa pornoa, josta ainakaan minä en enää huomannut, nauttiko nainen enää edes aktista.

Huomasin melko varhain, että kyseessä oli harvinaisen impulsiivinen ja herkästi suuttuva mies, jonka vihanpurkaukset olivat voimakkaita. En silti silloin vielä osannut pelätä mitään. Riitelimme usein, mutta sovimme kyllä riidat. Tosin minä olin useimmiten aloitteentekijä.

Tässä vaiheessa aloin huomata, ettei kumppanini ollutkaan enää niin huomaavainen kuin alkuaikoina. Hän teki pienistäkin pyynnöistä ison asian, laski todella tarkkaan esim. kauppareissuilla että käytämme saman määrän rahaa eikä juuri koskaan tarjonnut mitään, ei edes kyytiä koska "bensaan menee niin paljon rahaa". Ja jos tarjosi, oli hirveä marttyyri tämän jälkeen ja hoki kuinka hieno ihminen hän nyt on. Ja minä olin silloin köyhä opiskelija, hän kävi töissä! Lisäksi tein hänelle aina ruoat valmiiksi kun hän tuli kotiin ja monesti eväätkin, kiitosta en saanut juuri koskaan. Ja myös siivosin. Ja hoidin opiskeluasiat, kuten tenttiin lukemiset, esseet yms. Ja kun kumppanini sitten tuli kotiin ja olisin halunnut jonkinlaista läheisyyttä ja huomiota, sain kuulla että on väärin vaatia sellaista, koska hänellä on ollut niin ja niin rankkaa ja minä en ole tehnyt mitään niin en voi ymmärtää.

Minua alkoi vaivata myös yhä enemmän exäni suhtauminen muihin naisiin. Hän saattoi todella törkeästi kommentoida ystävieni ulkonäköä minulle (toi on lihava, en panisi) tai (jos en olisi sun kanssa niin panisin ton kanssa) ja vihjailla lesboseksistä minun ja ystävieni välillä. Lisäksi katsoessamme TV:tä tai jtn elokuvaa hän kommentoi jatkuvasti muiden naisten ulkonäköä mikä teki minulle aika riittämättömän olon, kun kuulin miten kaikki ovat niin seksikkäitä ja pantavia. Minä sain kuulla lähinnä sitä että jos lihoisin niin hän ei olisi minun kanssani (olipa kannustavaa). Seksikkääksi hän sanoi minua harvoin. Ja jos kerroin joskus baari-illan jälkeen (hän kyseli todella tarkkaan aina mitä missäkin oli tapahtunut!) että joku oli yrittänyt iskeä, hän sanoi vähättelevästi ettet sä nyt niin kaunis ole.

Myöhemmin muutimme yhteen, jolloin suhteemme kärjistyi. Jäkikäteen ajateltuna en edes ymmärrä, miksi muutimme yhteen koska ongelmia oli jo niin paljon. Ehkä luulin että se pelastaisi suhteemme. Toisin kävi.

Jonkin aikaa kaikki meni hyvin. Mutta aloimme riidellä yhä enemmän, ja en saanut enää minkäänlaista vastakaikua keskusteluyrityksilleni. Jos yritin puhua hänelle, olin nalkuttava akka. Tai lehmä tai huora. Usein riidan aikana hän uhkasi jättää minut tai hajottaa jonkin tavaran. Kerran hajosi ketsuppipullo ympäri keittiötä, jonka hän siis hajotti mutta mikä oli kuulemma minun syytäni, koska provosoin. En provosoinut. Riidat olivat kamalia, aloin pelätä häntä enkä siksi koskaan uskaltanut näyttää kunnolla niitä surun, vihan ja riittämättömyyden tunteita, joita tunsin. Minun olisi pitänyt olla aina iloinen ja hymyilevä, negatiiviset tunteenpurkaukset nostivat hänessä heti vihan ja torjunnan tunteet- myös itku. Hän ei lohduttanut minua, kun itkin.

Yhteiset matkat olivat fiasko, menivät aina riitelyksi. Kerran hän lupasi minulle romanttisen matkan, en saanut mitään huomiota. Hänellä oli myös tapana nolata minut ystävieni silmien edessä joko kertomalla jotain noloa ja yksityistä sukulaisistani tai vähättelemällä minua. Jos sanoin asiasta kotona, oli tiedossa vielä pahempi riita.

5

414

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • menettämäsinainen2

      Kerran hän kutsui kotiimme juhlimaan ystäviä, ja kun pyysin heitä joko lähtemään baariin tai laittamaan musiikkia hiljemmalle, hän tuli läksyttämään minua ystävänsä kuullen. Ja hän todella puhui kun huonosti käyttäytyvälle koiralle.

      En siis saanut enää mitään läheisyyttä kotona, emme pystyneet keskustelemaan eikä hän huomioinut enää mitenkään pahaa oloani. En tuntenut oloani naiselliseksi ja rakastetuksi enää. Olin lähinnä palvelija.... Kannoin sisälläni aivan hirvittävää surua, usein itkin itseni uneen. Jos hän kuuli sen, hän suuttui koska en antanut hänen nukkua. Sisälläni palava elämänhalun liekki alkoi himmentyä.

      Sitten erään riidan aikana hän läimäytti minua avokämmenellä kasvoihin. Aiemmin oli ollut tönimistä ja hän oli myös kerran sylkäissyt minua kasvoihin, mutta tuota en ollut osannut odottaa. Se sattui, sekä fyysisesti että vielä enemmän psyykkisesti. Aloin itkeä, ja hän jätti minut yksin itkemään. Myöhemmin sain kuulla, että vika oli kuulemma ollut minussa koska en ollut hiljaa vaan olin ärsyttänyt häntä. Kyllä, olin jopa uskaltanut korottaa ääntäni....

      Tämän jälkeen suhtautumiseni häneen muuttui todella varautuneeksi. Ja surun määrä sisälläni kasvoi. Jatkoimme yhä riitelyjä, kunnes eräänä päivänä hän ilmoitti, että aikoo muuttaa pois. Hävettää myöntää, mutta pyysin häneltä että harkitsisi asiaa. En tiedä miksi yhä luulin että kaikki korjaantuisi. Ehkä se johtui siitä, että muistin kuinka ihanaa meillä silloin alkuaikoina oli.

      Joka tapauksessa erosimme. Ennen pois muuttamistaan hän teki elämästäni helvettiä- kuulemma siksi että jos hän inhoaisi minua tarpeeksi, hänen olisi helpompi lähteä. Sain kuulla usein mitä virheitä olinkaan tehnyt parisuhteessa koska nyt erosimme, lisäksi jos hän käyttäytyi törkeästi ja yritin sanoa siitä, vastaus oli ettei hänen tarvitse kuunnella koska emme ole enää yhdessä. Hän alkoi ravata viihteellä ja kertoa minulle seksistä muiden kanssa. Minä taas olin päättänyt olla uskollinen koska vielä asuimme saman katon alla ja koska erohaava oli liian tuore. Tuntuu uskomattomalta, miten nöyryyttävää käytöstä jouduin sietämään ja siedin. Tosin, jos en sietänyt, vahinkoa koki joko minä tai materia- hän löi esim. reiän seinään vihaisena ja sanoi, että hän ei osallistu kustannuksiin (asuimme vuokralla), koska minä kuulemma sain hänet tekemään sen. Minun oli pakko olla hiljaa. On vaikea kuvata, kuinka syvästi toisen välinpitämättömyys ja halveksunta haavoittaa....

      Lopulta hän muutti pois ja parantumiseni saattoi alkaa. Joudun tunnustamaan, että olimme väleissä vielä hänen poismuuttonsa jälkeenkin, harrastimme jopa seksiä... ehkä yritin vielä jotenkin näyttää hänelle että tulisimme sittenkin toimeen tai ehkä en kaivannut kuin sitä hyvää seksiä, koska kemiamme sen suhteen toimivat. En muista enää. Riitelimme vähän, kun näimme vain ystävinä. Ajattelin, että voisin ehkä jopa olla hänelle jonkinlainen ystävä, olimmehan seurustelleet vuosia joten tunsin hänet hyvin.

      Toisin kävi. Vuosien päästä erostamme aloin seurustella, ja tässä turvallisessa suhteessa olen pystynyt käsittelemään ja puhumaan tunteistani. Ja nyt kun ne tunteet ovat päässeet pintaan, tajuan kuinka väärin minua on kohdeltu. Nämä katkeruuden ja vihan tunteet korostuvat varsinkin kun vertaa asioita entisessä suhteessa nykyiseen suhteeseeni, joka on kuin toiselta planeetalta. Nykyinen avopuolisoni (kyllä muutimme keväällä yhteen) on kiltti, turvallinen ja huomaavainen, joka ei suutu siitä, jos näytän myös negatiivisia tunteita. Meillä menee hyvin, hän on minulle se vakaa peruskallio, johon voi aina luottaa. Hän ei ole mustasukkainen, eikä kysele perääni, jos vietän iltaa muualla.
      Hän on lohduttanut minua terveyshuolissani, kuten kuultuaan, että sairastan harvinaista, kipuja aiheuttavaa tautia, johon ei ole parannusta. Hän saa minut tuntemaan oloni naiselliseksi ja seksikkääksi. Hän saattaa tarjota esim. ruoat jossain eikä laske, paljonko jään hänelle velkaa.

      Vastineeksi hänellä on iloinen, luotettava ja huomaavainen nainen, joka iloitsee nähdessään miehensä onnellisena. Ja nainen, jonka seksuaalisuus on puhjennut kukkaan. Nainen, joka tuntee olonsa niin arvokkaaksi, että pitää huolta ulkonäöstään ja kunnostaan aivan uudella tavalla.

      En tiedä mitä eksälleni kuuluu, tiedän että hän muutti työn perässä Lappiin (ja että hänellä ehkä on joku nainen siellä), muuta en tiedä.

      Olen ilmoittanut hänelle, etten halua missään yhteydessä enää koskaan.

      En tiedä, toivonko eksälleni tuskallista kuolemaa vai onko asia minulle se ja sama. Toivon vain, että hän tajuaisi, kuinka tuhoisaa hänen käytöksensä minulle oli. Ehkä hän oli narsisti, ehkä ei. Toivon vain, että hän tajuaisi kuinka paljon hän minua vahingoitti henkisesti ja miten jotkut vauriot yhä vaikuttavat myös nykyään.
      Toivon hänen kantavan tätä syyllisyyttä mukanaan lopun ikäänsä. Ja toivon, etten enää koskaan näe häntä. Ja jos näen, tiedän, että minä olen meistä se osapuoli, jolla on hyvä sydän ja puhdas omatunto.

      Minun osaltani tarina alkaa olla tässä.

    • menettämäsinainen3

      Tällä hetkellä olen onnellinen, enkä enää koskaan aio kitua suhteessa, jossa minua kohdellaan niin väärin. Sen olen oppinut.

      Ja se on viestini myös muille tytöille ja naisille (sekä pojille ja miehille) : Älkää sietäkö henkistä tai fyysistä pahoinpitelyä. Olette arvokkaampia kuin se. Kumppani ei tule muuttumaan, kerran lyönyt lyö lähes varmasti uudestaan. On turha jäädä yrittämään suhteen pelastamista, ainakin jos keskusteluyhteys on kadonnut tai olet vaarassa.

      Uskon, että meille kaikille löytyy se kumppani, jonka kanssa ollessasi ihmettelet, miten olet voinut aiemmin sietää sellaista paskaa. Kumppani, jota rakastat joka päivä - myös hyvinä ja huonoina. Kumppani, joka pitää sydämestäsi huolta. Kun löydät sellaisen, näytä, että myös sinä rakastat häntä. Sanoin ja teoin. Kun rakkaus on aitoa, sen tekee pyyteettömästi.

      PS. Järjestelen salassa yllätystä kumppanilleni, älkää kertoko ;)

      PPS. Vaikka tätä ei lukisi kukaan, minua tämä auttoi. Paljon. Ehkä jo huomenna tunnen vähän vähemmän katkeruutta ja vihaa.

    • awefgad

      NO sil oli varmaa huono itsetunto ja sitä oli ehkä koheltu joskus samalla tavalla ja ei osannu purkaa huonoa oloansa muulla tavalla, ehkä koetti muuttua seuraavan naisen kanssa, mutta oikea muutos tulee Jeesukseen uskomalla. Kun luovumme syntisestä elämästä ja uudelleensynnymmee jeesuksessakristuksessa.

    • aloittaja180815

      Olen katkera vieläkin. Toivon, etten törmää exääni enää koskaan. Jotkut ikävät asiat edellisessä suhteessa tuovat varjoja nykyiseenkin suhteeseeni... huono kohtelu on jättänyt jälkensä. Mutta toivottavasti aika parantaisi haavat tämänkin asian suhteen :)
      Tosin sain hiljattain vahvistuksen sille, että exäni tuskin koskaan oikeasti rakastikaan minua. Kieltämättä tuntui pahalta koska itse yritin niin paljon....

    • kuullutennenkin

      Surettaa kuulla näitä tarinoita miten naiset antavat alistaa ja nöyryyttää itsensä. Aina herää kysymys, miksi jäädä tuollaiseen suhteeseen?

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      11
      3545
    2. MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."

      Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar
      Maailman menoa
      69
      1886
    3. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      542
      1578
    4. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      81
      1204
    5. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      61
      1002
    6. Yksi syy nainen miksi sinusta pidän

      on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s
      Ikävä
      33
      968
    7. Hyödyt Suomelle???

      Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt
      Maailman menoa
      214
      888
    8. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      60
      833
    9. Hyvää talvipäivänseisausta

      Vuoden lyhyintä päivää. 🌞 Hyvää huomenta. ❄️🎄🌌✨❤️😊
      Ikävä
      171
      824
    10. Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!

      Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill
      Suomalaiset julkkikset
      3
      768
    Aihe