SAK kyykyttää köyhät!

Persuissa se vasta ihrainen pomo onkin, AY-pomot sen sijaan ajaa omiensa asiaa, toisin tekee Soini Audin takapenkillä.

Siis mikä yhteiskuntasopimus? Sovitaanko siinä myös kuntarakenteen uudistuksista, sotesta jne? Ei, ainoastaan työajan pidennys on tavoitteena. Ei se mikään yhteiskuntasopimus ole vaan tuposopimus joka koskee ainoastaan työaikaa.

Eipä löytynyt vasta-argumentteja, eli oikeassa olen!

Joka tapauksessa se toteuttaa ne leikkaukset teet niin tai näin.Siellä on kolme kovaa ( tolppa pölkky ja mulkku) saate arvat kuka kukin on.

Voi vittu.Sipilähän tässä kiristää kansaa kele.Jos ei niin kuin minä sanon niin minä teen sitä ja tätä.Onku pikkupoika hiekkalaatikolla.Itku potku ja jne...

Minäkin ole gay-homo jungagji!

Ei ole paljoksikaan jos työväki hieman pitempään työskentelee. Arkipyhät ja vappu voidaan hyvin sijoittaa viikonloppuun. Lomarahoista 50 % rahastoon, josta rahat saa takaisin 1 % /v koron kera kun lähtee työpaikasta pois tai eläkkeelle. 1. sairauspäivä myös palakttomaksi. Noilla konsteilla se suomi lähtee pikkuhiljaa nousemaan!!!!

Ei mikään JOS, kyllä SAK tuon kejhtaa sujuvasti tehdä eikä edes pode huonoa oloa.

maalaisliitto pettää aina!!! Niin käy nytkin.

Kuules nyt minä tiedän työnteosta sen minkä sinäkin jos en enemmän. Sossussa en ole ikinä vieraillut. Mikä TukiJussi lienetkään. Se on kummallista jos nyky meininkiä arvostelee niin luuserihan sitä on. Mee sää sitä paskaa luomaan jos siitä joku tukieuro kilahtaa.

Kyllä työaikaa on pidennettävä. Meidän kunnantoimiston demunaiset ei ehdi päivittää fb-sivujaan kuin pari tuntia päivässä. Palkalliseen työaikaan pitäisi ehdottomasti kuulua oman fb-sivun päivitysaikaa vähintään 3h/pv.

Kepu pettää aina ja samaa tekee aisankannataja Soini

Ei SAKń vika:
Arvio Suomen Hallitusohjelmasta

Hallitusohjelman talouspolitiikan kaksi elementtiä
1. Yhteiskuntasopimus, jolla tavoitellaan kilpailukyvyn paranemista
2. Sääntelyn keventäminen työmarkkinoilla ja muussa lainsäädännössä
 Muutoin kasvu- ja elinkeinopoliittinen linja on melko ohut ja vailla konkreettisia esityksiä.
Julkisen talouden tasapainottamisen keinot
 4 miljardia euroa
Välittömät toimet, jotka koostuvat lähinnä leikkauksista
 4 miljardia euroa
Rakenneuudistukset: kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen (1 mrd. €) ja sote-uudistus (3 mrd. €)
 1,5 miljardin euroa
Ehdollinen säästölista, jos yhteiskuntasopimusta ei synny


TALOUSPOLITIIKAN LINJA
Hallitusohjelman talouspolitiikan kaksi elementtiä
1. Yhteiskuntasopimus, jolla tavoitellaan kilpailukyvyn paranemista
2. Sääntelyn keventäminen työmarkkinoilla ja muussa lainsäädännössä
 Muutoin kasvu- ja elinkeinopoliittinen linja on melko ohut ja vailla konkreettisia esityksiä.
Julkisen talouden tasapainottamisen keinot
 4 miljardia euroa
Välittömät toimet, jotka koostuvat lähinnä leikkauksista
 4 miljardia euroa
Rakenneuudistukset: kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen (1 mrd. €) ja sote-uudistus (3 mrd. €)
1,5 miljardin euroa
Ehdollinen säästölista, jos yhteiskuntasopimusta

TASAPAINOTUS TEHDÄÄN
ETUPAINOTTEISESTI
4 miljardin euron välittömät toimet (leikkaukset + maksujen nostot)
 Valtio: 3 mrd. €
 Kunnat: 700 milj. €
 Sosiaaliturvarahastot: 330 milj. €
Tasapainotuksen kohdentuminen vuositasolla
 2016: 1,4 mrd. €
 2017: noin 1 mrd. €
 2018: 700 milj. €
 2019: 800 milj. €


LEIKKAUSTEN KARKEA KOHDENTUMINEN
 Etuudet (ml. indeksikorotusten leikkaaminen
ja opintotuki): 1,7 mrd. €
 Maksujen korotukset (päivähoito ja sote):
220 milj. €
 Koulutus (ml. indeksikorotusten leikkaaminen,
opintotuen 90 milj. € huomioitu
etuuskohdassa): 625 milj. €
 Päivähoito: 150 milj. €
 Sote-palvelut: 450 milj. €
 Työvoimapolitiikka: 110 milj. €
 Kehitysyhteistyö: 300 milj. €
 Muut (lähinnä elinkeinotuet, maatalous ja hallinto): 700 milj. €

LEIKKAUSTEN KOHDENTUMINEN:
ANSIOTURVAAN 200 MILJOONAN EURON LEIKKAUS
 Tarkoittaa noin 7 %:n leikkausta etuusmenoihin.
 Vrt. raamisopimuksen & työllisyys- ja kasvusopimuksen parannukset: lisäsivät menoja noin 140 miljoonaa euroa.
➤ Mm. lomakorvauksen jaksotuksen poisto, omavastuuajan lyhennys 5 päivään, 300 euron suojaosa, sovitellun päivärahan rajojen korotukset
 Jos leikataan tasaisesti kaikista päivärahoista
➤ Palkka 1 500 €/kk: leikkaus päivärahasta noin 70 €/kk
➤ Palkka 2 500 €/kk: leikkaus päivärahasta noin 100 €/kk
➤ Palkka 3 500 €/kk: leikkaus päivärahasta noin 130 €/kk
 Muita keinoja
➤ Keston lyhennys?
➤ Työssäoloehdon pidennys?
➤

 LEIKKAUSTEN KOHDENTUMINEN:
MUU TYÖTTÖMYYSTURVA
200 miljoonan euron ansioturvaleikkauksen lisäksi
indeksikorotuksia leikataan
➤ työmarkkinatuesta
➤ peruspäivärahasta ja
➤ ansioturvan perusosasta.
 Vuonna 2016 indeksikorotukset jäädytetään kokonaan.
 Vuoden 2016 jälkeen indeksikorotukset tehdään maltillisen palkkaratkaisun sopimuskorotusten suuruisina (kuten vuonna 2015).
 Leikkaus 25—40 milj. €/vuosi
 Esimerkiksi 1,5 %:n inflaatiolla indeksikorotuksen puolitus laskisi työmarkkinatuen ostovoimaa noin 5 €/kk.
 Vuorottelukorvauksesta leikataan 50 miljoonaa euroa.
➤ Tarkoittaa määrärahojen puolittamista.
➤ Mahdollisia keinoja: vapaalle pääsyn ehtojen radikaali tiukentaminen, keston lyhennys ja korvaustason lasku.

LEIKKAUSTEN KOHDENTUMINEN:
LAPSIPERHEET

Subjektiivisen päivähoidon rajaus ja
ryhmäkokojen nosto 154 milj. €
 Kotona lapsia hoitavien vanhempien lasten päivähoito-oikeus rajataan puolipäiväiseksi.
 Toisessa vaiheessa myös työttömien vanhempien lasten päivähoito-oikeus rajataan puolipäiväiseksi.
 Yli 3-vuotiaiden lasten osalta lasten määrä kasvattajaa kohden nostetaan 8:aan (nykyisin 7) eli lapsiryhmissä on jatkossa enemmän lapsia yhtä kasvattajaa kohden.
Päivähoitomaksut ja aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut 74 milj. €
 Tarkoittaa maksujen tuntuvaa korotusta. Lisäksi 0-maksuluokan perusteet selvitetään.
Vanhempainvapaalta kertyvän loman rajaus
(lomaa kertyisi vain 6 kuukauden ajalta) 28 milj. €
Vanhempainrahakauden korotusosan (30 pv) poisto 10 milj. €
Lapsilisien indeksisidonnaisuuden lakkautus noin 80 milj. €
 Lapsilisät eivät enää nouse hintatasoa vastaavasti eli lapsilisien ostovoima pienenee.

LEIKKAUSTEN KOHDENTUMINEN:
KOULUTUS

 Opetukseen, tieteeseen ja kulttuuriin kohdennetut leikkaukset
vuoteen 2019 mennessä: 541 milj. €
 Opintotuen leikkaukset sekä korkeakoulujen ja
muun hallinnonalan indeksijäädytykset: 130 milj. €
 Leikkaukset yhteensä vuoteen 2019 mennessä 671 milj. €
 Yksi hallitusohjelman kärkihankkeista on ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistus, jolla tavoitellaan yhteensä 248 miljoonan euron säästöjä (rakenneuudistus + takuukorotusten poistuminen).
➤ Lukioita tai lukiosäästöjä ei mainita sanallakaan hallitusohjelmassa.
 Ammatillisen aikuiskoulutuksen asema omana kokonaisuute

Lisää tulee::::::::::
VEROLINJA:
KIRISTYKSET

Asuntolainojen korkovähennys 150 milj. €
 Vuonna 2019 koroista 25 % on vähennyskelpoista (aiemmin 50 %).
 Vaikutus keskivertoasuntovelalliselle noin 10—20 €/kk.
Lämmityspolttoaineet,
sähkön ja lämmön yhteistuotanto 165 milj. €
Tupakkavero 270 milj. €
 Noin 2 €/aski
Kiinteistövero 100 milj. €
LIIKENNEVEROUUDISTUS
 Autoveron lasku 200 milj. €
➤ Uuden keskihintaisen (25 000—30 000 €) auton vero alenee noin 1500 €.
 Ajoneuvoveron nosto 100 milj. €
➤ Keskimäärin noin 30 €/vuosi
 Veneet ja moottoriajoneuvot verolle 50 milj. €

LEIKKAUSTEN KOHDENTUMINEN:
TYÖVOIMAPOLITIIKKA, ELINKEINOT JA LIIKENNE

Työvoimapolitiikka

 Työvoimapolitiikan määrärahoja leikataan tuntuvasti:
110 miljoonaa euroa eli noin 20 % määrärahoista.
Muita leikkauksia
 Maatalous (lähinnä hallinto ja metsätalous) 70 milj. €
 Tekes 130 milj. €
 Tuulivoiman syöttötariffi 59 milj. €
 Yritysten investointi- ja kehittämisavustus 9 milj. €
 Joukkoliikennetuki 15 milj. €
Liikenneverkko
 Perusväylänpidon määrärahoja lisätään, mutta uusista investoinneista leikataan.
 Pysyvä vaikutus perusväylänpitoon: + 100 milj. €/v
 Pysyvä vaikutus investointeihin: – 220 milj. €/v
ASUNTOPOLITIIKKA
 Leikkaukset yhteensä 40 miljoonaa euroa, esim.
➤ Erityisryhmien investointiavustukset
➤ Asumisoikeusasuntojen valtuuksien vähennys
 ARA-asukasvalinta toimeentulotuki- ja asumistukiasiakkaita suosivaksi
➤ Tuettuihin vuokra-asuntoihin tulosyynäys 5 vuoden välein
➤ Kaikkien aikojen kannustinloukku? Työllistyminen voi johtaa pakkomuuttoon omasta kodista kalliimpaan asuntoon.
 Infra-, maankäyttö- ja asuntopolitiikan kytkentä mainittu, mutta konkreettiset esitykset puuttuvat.
YHTEISKUNTASOPIMUS
 Hallitus tekee 30.7.2015 mennessä ”työelämän osapuolille” esityksen yksikkötyökustannusten alentamiseksi 5 prosentilla.
 Osapuolten sitoutumista yhteiskuntasopimukseen odotetaan 21.8.2015 mennessä.
 Jos osapuolet eivät sitoudu sopimukseen, toteutetaan 960 miljoonan euron säästöt ja 450 miljoonan euron veronkorotukset. Lisäksi jätetään toteuttamatta 1 miljardin euron veronkevennykset.
➤ Säästöistä ja veronkorotuksista
➤ noin 1,2 mrd. euroa kohdistuu palkansaajiin ja eläkeläisiin
➤ vajaat 300 milj. euroa kohdistuu elinkeinoelämään ja infrahankkeisiin.

TYÖMARKKINAT: KOLMIKANTA HYLÄTTY
”Työelämän osapuolten vuoropuhelu”

LISÄÄ PÄTKÄTÖITÄ,
LISÄÄ KOEAIKAPURKUJA


Alle vuoden määräaikaiset työsuhteet ilman ”eri perustetta”
 Tarkoitettaneen, ettei enää tarvittaisi perusteltua syytä määräaikaisuuteen, jos työsuhde kestää alle vuoden.
 Johtaisi määräaikaisten työsuhteiden lisääntymiseen ja vakituisten työsuhteiden vähentymiseen erityisesti aloilla, jossa vaihtuvuus suurta ja muutenkin paljon määräaikaisuuksia.
 Kärsijöinä nuoret ja naiset.
 Ketjutuskielto kuitenkin voimassa, joten vaarana työntekijöiden vaihtaminen aina uusiin.
 Miten edistäisi työllistymistä tai työllistämistä, kun määräaikaisia työsuhteita ei toisaalta voi myöskään irtisanoa?
Koeajan pidentäminen
 Pituudesta ei tarkempaa tietoa.
 Vaikea nähdä miten edistäisi työllistämistä: ei tuo uusia työpaikkoja vaan edesauttaa työsuhdeturvan kiertämistä.

YLEISSITOVUUDEN JA TYÖSUHDETURVAN MURENTAMISTA?
- VAI PAIKALLISTA SOPIMISTA?

 Paikallisen sopimisen edistämistä koskeva kirjaus paljastuu yrittäjien toiveuneksi.
 Järjestäytymättömille työnantajille samat oikeudet soveltaa työehtosopimusten paikallisen sopimisen määräyksiä kuin järjestäytyneille.
➤ Puututaan osapuolten sopimisautonomiaan.
➤ Ei ainakaan edistä paikallisen sopimisen laajentumista.
➤ Liittojen valvontamahdollisuus ja –velvollisuus puuttuvat.
 Paikallisesti sovittaviksi halutaan
➤ Palkat
➤ Tarkoitetaanko tosiaan työehtosopimusten palkkojen alittamista?
➤ Vaarantaisi koko yleissitovuuden takaamat vähimmäistyöehdot
➤ Työsuhteen purkamisen edellytykset
➤ Vastoin perustuslakia!
 EI kolmikantaa: selvitysmiehen ehdotus 15.10.2015 mennessä




Etttä tälläinen hallituspolitiikka tulee olemaan????????

Asuntolainojen korkovähennys 150 milj. €
 Vuonna 2019 koroista 25 % on vähennyskelpoista (aiemmin 50 %).
 Vaikutus keskivertoasuntovelalliselle noin 10—20 €/kk.
Lämmityspolttoaineet,
sähkön ja lämmön yhteistuotanto 165 milj. €
Tupakkavero 270 milj. €
 Noin 2 €/aski
Kiinteistövero 100 milj. €
LIIKENNEVEROUUDISTUS
 Autoveron lasku 200 milj. €
➤ Uuden keskihintaisen (25 000—30 000 €) auton vero alenee noin 1500 €.
 Ajoneuvoveron nosto 100 milj. €
➤ Keskimäärin noin 30 €/vuosi
 Veneet ja moottoriajoneuvot verolle 50 milj. €

LEIKKAUSTEN KOHDENTUMINEN:
TYÖVOIMAPOLITIIKKA, ELINKEINOT JA LIIKENNE

Työvoimapolitiikka

 Työvoimapolitiikan määrärahoja leikataan tuntuvasti:
110 miljoonaa euroa eli noin 20 % määrärahoista.
Muita leikkauksia
 Maatalous (lähinnä hallinto ja metsätalous) 70 milj. €
 Tekes 130 milj. €
 Tuulivoiman syöttötariffi 59 milj. €
 Yritysten investointi- ja kehittämisavustus 9 milj. €
 Joukkoliikennetuki 15 milj. €
Liikenneverkko
 Perusväylänpidon määrärahoja lisätään, mutta uusista investoinneista leikataan.
 Pysyvä vaikutus perusväylänpitoon: + 100 milj. €/v
 Pysyvä vaikutus investointeihin: – 220 milj. €/v
ASUNTOPOLITIIKKA
 Leikkaukset yhteensä 40 miljoonaa euroa, esim.
➤ Erityisryhmien investointiavustukset
➤ Asumisoikeusasuntojen valtuuksien vähennys
 ARA-asukasvalinta toimeentulotuki- ja asumistukiasiakkaita suosivaksi
➤ Tuettuihin vuokra-asuntoihin tulosyynäys 5 vuoden välein
➤ Kaikkien aikojen kannustinloukku? Työllistyminen voi johtaa pakkomuuttoon omasta kodista kalliimpaan asuntoon.
 Infra-, maankäyttö- ja asuntopolitiikan kytkentä mainittu, mutta konkreettiset esitykset puuttuvat.
YHTEISKUNTASOPIMUS
 Hallitus tekee 30.7.2015 mennessä ”työelämän osapuolille” esityksen yksikkötyökustannusten alentamiseksi 5 prosentilla.
 Osapuolten sitoutumista yhteiskuntasopimukseen odotetaan 21.8.2015 mennessä.
 Jos osapuolet eivät sitoudu sopimukseen, toteutetaan 960 miljoonan euron säästöt ja 450 miljoonan euron veronkorotukset. Lisäksi jätetään toteuttamatta 1 miljardin euron veronkevennykset.
➤ Säästöistä ja veronkorotuksista
➤ noin 1,2 mrd. euroa kohdistuu palkansaajiin ja eläkeläisiin
➤ vajaat 300 milj. euroa kohdistuu elinkeinoelämään ja infrahankkeisiin.

TYÖMARKKINAT: KOLMIKANTA HYLÄTTY
”Työelämän osapuolten vuoropuhelu”

LISÄÄ PÄTKÄTÖITÄ,
LISÄÄ KOEAIKAPURKUJA


Alle vuoden määräaikaiset työsuhteet ilman ”eri perustetta”
 Tarkoitettaneen, ettei enää tarvittaisi perusteltua syytä määräaikaisuuteen, jos työsuhde kestää alle vuoden.
 Johtaisi määräaikaisten työsuhteiden lisääntymiseen ja vakituisten työsuhteiden vähentymiseen erityisesti aloilla, jossa vaihtuvuus suurta ja muutenkin paljon määräaikaisuuksia.
 Kärsijöinä nuoret ja naiset.
 Ketjutuskielto kuitenkin voimassa, joten vaarana työntekijöiden vaihtaminen aina uusiin.
 Miten edistäisi työllistymistä tai työllistämistä, kun määräaikaisia työsuhteita ei toisaalta voi myöskään irtisanoa?
Koeajan pidentäminen
 Pituudesta ei tarkempaa tietoa.
 Vaikea nähdä miten edistäisi työllistämistä: ei tuo uusia työpaikkoja vaan edesauttaa työsuhdeturvan kiertämistä.

YLEISSITOVUUDEN JA TYÖSUHDETURVAN MURENTAMISTA?
- VAI PAIKALLISTA SOPIMISTA?

 Paikallisen sopimisen edistämistä koskeva kirjaus paljastuu yrittäjien toiveuneksi.
 Järjestäytymättömille työnantajille samat oikeudet soveltaa työehtosopimusten paikallisen sopimisen määräyksiä kuin järjestäytyneille.
➤ Puututaan osapuolten sopimisautonomiaan.
➤ Ei ainakaan edistä paikallisen sopimisen laajentumista.
➤ Liittojen valvontamahdollisuus ja –velvollisuus puuttuvat.
 Paikallisesti sovittaviksi halutaan
➤ Palkat
➤ Tarkoitetaanko tosiaan työehtosopimusten palkkojen alittamista?
➤ Vaarantaisi koko yleissitovuuden takaamat vähimmäistyöehdot
➤ Työsuhteen purkamisen edellytykset
➤ Vastoin perustuslakia!
 EI kolmikantaa: selvitysmiehen ehdotus 15.10.2015 mennessä




Etttä tälläinen hallituspolitiikka tulee olemaan????????

Sipilä ajaa vain johtajien ja omistajien etua...ei suomen työlisten etuja ..rokotetaan ja parjataan OTA SIPILÄ ITSE POIS TULOISTI VUODESSA POIS SE 30% vuodessa ja näytä esimerkkiä...Kaikille sama laki ja edut pois myös päättäjille ja kansanedustajille.....TOIMIKAA!

http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/paakirjoitukset/palkansaajapuolella-ovat-valtit-vahissa/
Eihän SAK kyykytä ketään vaan tämä eliitti työnantaja porukka, jotka äänestävät itse itseään ja muuttavat eläkeläisenä Portugaliin

Sinne vaimoni kanssa muutettiin ei tartte veroja maksaa.

Edellinen työpaikka oli sellainen metallialan firma, sitä luututtiin lattioita silloin, kun työt väheni, työaikojen pidennyksillä lattioitten luuttuaminenvain lisääntyisi ):

Nonniin, duunarit kaatoivat koko paskan! Ei tule sopimusta ei. Käyhät kyykkyyn, että rasvanahkat saa säilyttää etunsa.

Tyhmät tyytyy paskaan ja veronkorotuksiin,,,johtajat porskuttaa ja verottavat suurmpilukuisia siitäpä otatte jonninjoutavat...:) Ei enää hätä päiviä kun eläkeläisetkin ajetaan koko elämänsä ajaneella työllä ahdingoon ja suomalaisia ei hyysitä vaan pakolaisia lisää kutemaan ja raiskaamaan suomalaisita yhteiskuntaa...

Persuoikeistolainen hallitus tyri sen mihin aikoinaan pystyi Sorsan hallitus.

Kyllä ay-liike on suomessa tehnyt hyvää työtä meille tavalliselle pienituloisille ihmisille,aina on saanu apua kun on pyytänyt ,kun työnantajan kanssa on neuvotteluja ollut,kuka mejän etuja muuten ajaisi,ei meillä olisi tällaista jos ay-liikettä ei olisi,se on huolehtinu meistä,niin tekee nyttenkin,hyvä kun kaatui tuo ns.yhteiskuntasopimus se oli vaann sanelua toiselta puolen,vain haluatteko -30 luvulle takaisin ei ollu arvoa köyhillä,ilmaseks pitäny tehä kapitalisteille,herätkää nyt tavallisista työläisistä ei kok,persut ja keskusta välitä,näin se vaan on.kiitos SAK.Olen tyytyväinen ,vaikka todella pienipalkkainen,mutta ei kaikkea sentään voi hyväksyä,onhan maajusseillakin oma järjestö.Jopa hymyt hyyty Soinikin oli totitesa ei virnuillu enää,kovin se olikin imelää katottavaa.jatketaan pystypäin selvitään me ja noustaan työtä vaan kaikille hallitus töihin.

Hyvähän tästä lopulta tulee! Kolmikanta uppoaa ja samalla menee järjestöjen valta romukoppaan. Kiukkuaan tirisevät ay-pomot saavat nyt rauhassa mököttää hakaniemenrannan palatsissaa, ei ole enää vaikutusvaltaa mihinkään. Hallitus pääsee tekemään sitä minkä se olisi pitänyt jo aiemmin tehdä eli hallita.

E.Lakelainen tollo olet. Sipilän Soinin ja Stubbin perseen nuolia sinne sinä kuulut.

Sippilä, Stubit ja Pers-Possu kilpailivat siitä kuka heistä kiipeää nopeimmin Olypiastadionin torniin.
He aloittivat kiipeämisen yhtä aikaa ja ollessaan melkein huipulla kaikki putosivat yhtäaikaa alas.
Kuka heistä oli ensimäisenä maassa?
.......
.......
.......
Ihan sama, 3x spläts.

kansanedustajia vähemmäksi ja heidänmpalkat -20% ja monet korvaukset pois, ajot jamasumiset omaan piikkiin. ministerriden palkat -30% ja smalalla lailla leikkaukset kuluihin. rikkaille verotusm+10 prosenttiyksikköä ja heilt lapsilisät ja muut edut pois. kreikkamtuet kokonaan pois. kehitysapu kokonaan pois. virkamiehistä joka kolmas pois. veroparatiiseilla kikkailevat firmat kiikkiin.

ja kas kummaa, suomi pelastui. uhkatkaa muutoin yleislakolla.

just joo

Siitä huolimatta ettei SAK ole kiinnostunut työttömistä niin kumminkin porukat maksaa jäsen maksuja hymyssä suin vaikka v.......

pääasia että suomen eliitti pärjää.....sekä kunnia maahanmuuttajat.