Latausjännite

No, joo.
Minulle taas sanottiin, että jos akku alkaa olemaan elinkaaren loppupäässä, niin latausjännite ei nouse korkealle.

Reguloitu latausjännite ei riipu akusta niin kauan kuin laturissa riittää puhtia. TIetysti jännitehäviöt ja reguloinnin mittauspaikka vaikuttavat siihen miten jostain kohdasta mitattu jännite muuttuu latausvirran muuttuessa. Kaikissa sisämoottoreissa on vaihtovirtalaturi regulaattorilla.

Perämoottoreissa saattaa olla täysin reguloimaton lataussysteemi, jolloin latausjännite riippuu hyvin paljon akusta ja muusta kuormasta. Jännite saattaa nousta vaikkapa 17 V asti, jos akku on liian pieni tai huonokuntoinen.

Joakim1 kirjoitti:

Reguloitu latausjännite ei riipu akusta niin kauan kuin laturissa riittää puhtia. TIetysti jännitehäviöt ja reguloinnin mittauspaikka vaikuttavat siihen miten jostain kohdasta mitattu jännite muuttuu latausvirran muuttuessa. Kaikissa sisämoottoreissa on vaihtovirtalaturi regulaattorilla.

Perämoottoreissa saattaa olla täysin reguloimaton lataussysteemi, jolloin latausjännite riippuu hyvin paljon akusta ja muusta kuormasta. Jännite saattaa nousta vaikkapa 17 V asti, jos akku on liian pieni tai huonokuntoinen.

Lue lisää

Kiitos Joakim. Näin minäkin järkeilin ja siksi ihmettelen. Tosin Nigel Calderin kirja Boatowners Electrical and Technical Manual sanoo: Battery overcharging --> Is the battery dead or dying?

Käsittääkseni laturi tunnistaa latausjännitteen ohjauspaneelin kautta. Voisiko vika olla että laturin latausjännitteen anturi saa matalamman jännitteen kuin mitä akkujen navoissa on? Ihmettelen edelleen Betan manuaalissa viitattua 14.8 v latausjännitettä, mutta siihen eivät kommentoineet vielä mitään. Ehkäpä asennankin tavallisen jakodiodin ja lasken sillä jännitettä sen 0.7 v. Tosin sitten se on vähän matala... :(

HR312 kirjoitti:

Kiitos Joakim. Näin minäkin järkeilin ja siksi ihmettelen. Tosin Nigel Calderin kirja Boatowners Electrical and Technical Manual sanoo: Battery overcharging --> Is the battery dead or dying?

Käsittääkseni laturi tunnistaa latausjännitteen ohjauspaneelin kautta. Voisiko vika olla että laturin latausjännitteen anturi saa matalamman jännitteen kuin mitä akkujen navoissa on? Ihmettelen edelleen Betan manuaalissa viitattua 14.8 v latausjännitettä, mutta siihen eivät kommentoineet vielä mitään. Ehkäpä asennankin tavallisen jakodiodin ja lasken sillä jännitettä sen 0.7 v. Tosin sitten se on vähän matala... :(

Lue lisää

14,8 V on ihan OK latausjännite, jos ei aja usein pitkään koneella. Joissain autoissa on tuollainen latausjännite. Tosin nimimerkkisi perusteella sinulla on vene, jolla ajetaan aika paljon koneella.

Jos tiputat jännitettä 14 V paikkeille, akkujen latautuminen hidastuu merkittävästi, mikä on tietysti OK, jos ajat usein pitkään koneella.

Latausjännite on kompromissi nopean latauksen ja akkujen "keittämisen" välillä. 14 V ei "keitä" lainkaan, mutta lataa hitaasti ja 14,8 V taas "keittää" paljon, mutta lataa nopeasti. Akut kärsivät sekä "keittämisestä" että vajaana olosta, joten jostain tuolta välistä pitäisi valita se paras tai vähinten paha latausjännite.

Latausjännitteen ja virran välinen riippuvuus nousee aika ajoin esille ja esiintyy monenlaisia käsityksiä. Mietin, auttaisiko seuraava analogia ymmärtämään mistä on kysymys: On kaksi vesisaavia, jotka on yhdistetty toisiinsa niiden alaosassa olevalla letkulla, jossa on sulkuhana joka on aluksi suljettuna. Saavien kyljissä on veden korkeuden merkkiviivat esim. 14.5 senttimetrin kohdalla. Ensimmäisessä saavissa on vettä em. merkkiviivaan asti ja toinen on tyhjä. Ensimmäiseen saaviin on yhdistetty kasteluletku, jolla sitä voidaan tarvittaessa täyttää. Ensimmäinen saavi täyttöletkuineen vastaisi nyt laturia säätimineen ja toinen, aluksi tyhjä saavi vastaisi akkua, jota halutaan ladata.

Avataan vesisaavien välisen letkun sulkuhanaa, jolloin vesi alkaa virrata aluksi hyvällä virtauksella tyhjään saaviin. Täyden saavin pinta pyrkii alenemaan, joten on tarvetta alkaa täyttää sitä kasteluletkulla, jotta pinta pysyisi 14.5 sentin merkissä. Eli lataussäädin pyrkii pitämään latausjännitteen esim. 14.5 voltissa. Heti ymmärretään että sillä kuinka isolla letkulla ensimmäistä saavia täytetään ei ole mitään merkitystä, kunhan siitä tulee vettä saman verran kuin toiseen saaviin virtaa yhdysletkun kautta. Eli vain hankkimalla suurempi laturi ei voida nopeuttaa akun latausta.

Huomataan että mitä lähemmäksi 14.5 sentin merkkiä tyhjän saavin pinta nousee, sitä hitaampaa nousu on ja lopulta se pysähtyy kun pinnankorkeus on sama kuin ensimmäisessä saavissa. Herää kysymys miten saavin täyttymistä voisi nopeuttaa. Pitää tarkistaa onko yhdysletkun hana kokonaan auki, eli onko latausvirtapiirissä turhia jännitehäviöitä. Jos yhdysletkun vaihtaisi isompaan täyttyminen nopeutuisi, eli paksummat johtimet latausvirtapiiriin. Samalla huomataan ettei kannata laittaa esim. 50 mm letkua, kun saavin kyljessä on vain 20mm reikä. Eli akulla on tietty sisäinen resistanssinsa, joka viimekädessä rajoittaa latausvirtaa (ja purkausvirtaa), joten johtoja paksuntamalla ei voida loputtomasti parantaa tilannetta. Toinen konsti nopeuttaa saavin täyttymistä on nostaa ensimmäisen saavin vedenpintaa korkeammalle, jolloin vettä virtaa toiseen saaviin suuremmalla paineella, samaalla tosin pitää tarkkailla mitä täytettävässä saavissa tapahtuu. Eli otetaan käyttöön "älykäs" lataussäädin joka nostaa latausjännitteen normaalia korkeammaksi ja tarkkailee ladattavan akun lämpötilaa yms. Näissä vesileikeissä huomataan että ajan myötä toiseen saaviin on kertynyt roskaa. Pinnankorkeus nousee täytettäessä nopeasti normaaliin, mutta saavissa ei ole kuitenkaan alkuperäistä tilavuuttaan vastaavaa vesimäärää ja pinnankorkeus romahtaa heti kun siitä ottaa kauhallisenkin vettä. Eli akun ikääntyessä sen kapasiteetti laskee, ladattaessa napajännite nousee nopeasti, mutta se ei kestä enää kuormaa. Toivottavasti tämä selventää asioita, pahoittelen jos joku on entistä enemmän ulalla.

Ihan hyvä vertaus ja luulen että ymmärrän tuon. Välillä tulee kommentteja että eihän se jännite ole ratkaiseva, vaan amppeerit. Tässä tapauksessa siis ämpärien välinen letku? Ja kysymys onkin, että osaako laturi säädellä latausvirtaa? Jos siis jännite on korkea mutta laturi antaa van vähän virtaa, niin kiehuttaako se silti akkuja?

Kuten Joakim totesi, niin veneellä ajetaan paljon koneella. Viime kesänä itämeren ylityksessä n. 20 h putkeen. Aion vaihtaa uudet akut ensi kaudelle ja en haluaisi kiehuttaa niitä pilalle, joten silsi yritän nyt selvittää tämän asian.

Mitens toi virta. Jos jännite on 14,8 ja virta 1A, niin ei se sitten varmaan keitä, kun tehoa on vain 15W.

Tässä on älylaturin virta (punainen) ja jännite (sininen) kuvattuna akun latautuessa. Jossain vaiheessa jännite käy 15 voltin tienoilla. Moottorin laturit ei yleensä ole älykkäitä, mutta eikös niihinkin saa älypalikoita?

http://marine-electronics.net/techarticle/battery_faq/image027.gif

Tässä AGM-akulle. Siinä on tuollainen korkeamman jännitteen vaihe lopussa.

http://marine-electronics.net/techarticle/battery_faq/image029.gif

Tässä koko juttu

http://marine-electronics.net/techarticle/battery_faq/b_faq.htm

Bossu kirjoitti:

Mitens toi virta. Jos jännite on 14,8 ja virta 1A, niin ei se sitten varmaan keitä, kun tehoa on vain 15W.

Tässä on älylaturin virta (punainen) ja jännite (sininen) kuvattuna akun latautuessa. Jossain vaiheessa jännite käy 15 voltin tienoilla. Moottorin laturit ei yleensä ole älykkäitä, mutta eikös niihinkin saa älypalikoita?

http://marine-electronics.net/techarticle/battery_faq/image027.gif

Tässä AGM-akulle. Siinä on tuollainen korkeamman jännitteen vaihe lopussa.

http://marine-electronics.net/techarticle/battery_faq/image029.gif

Tässä koko juttu

http://marine-electronics.net/techarticle/battery_faq/b_faq.htm

Lue lisää

Akun keittäminen riippuu jännitteestä, akusta ja lämpötilasta. Akku sitten määrää kuinka paljon virtaa milläkin jännitteellä se ottaa. Tuo "equivalisation" on lyhytaikainen tahallinen voimakas keittäminen, jolla pyritään varmistamaan se, että kaikki kennot tulevat täyteen. Jo täynnä olevat kuplivat voimakkaasti sillä aikaa kuin hieman vajaaksi jääneet latautuvat täyteen. Ei ole terveellistä akulle pidempiaikaisena.

Saahan noita erilaisia älyregulaattoreita myös koneen laturiin. Noissa kaikissa on vain hiukan ongelmallista akun tilan tunteminen, sillä laturi tietää vain sieltä lähtevän virran ja jännitteen. Se ei tiedä meneekö virta akkuun vai kulutukseen.

Hr312 kirjoitti:

Ihan hyvä vertaus ja luulen että ymmärrän tuon. Välillä tulee kommentteja että eihän se jännite ole ratkaiseva, vaan amppeerit. Tässä tapauksessa siis ämpärien välinen letku? Ja kysymys onkin, että osaako laturi säädellä latausvirtaa? Jos siis jännite on korkea mutta laturi antaa van vähän virtaa, niin kiehuttaako se silti akkuja?

Kuten Joakim totesi, niin veneellä ajetaan paljon koneella. Viime kesänä itämeren ylityksessä n. 20 h putkeen. Aion vaihtaa uudet akut ensi kaudelle ja en haluaisi kiehuttaa niitä pilalle, joten silsi yritän nyt selvittää tämän asian.

Lue lisää

Yritin tarkoituksella olla selittämättä tuntemattomia teknisiä termejä toisilla tuntemattomilla termeillä, mutta siis tuo pinnankorkeus korreloi saavin pohjalla olevaan hydrostaattiseen vedenpaineeseen, jolla on analogia sähkötekniikassa jännitteeseen. Siitä letkusta virtaa vettä ja veden tilavuusvirralla (esim litraa/min) on analogia sähkövirtaan (ampeeri). Aluksi vettä virtaa täyden saavin pinnankorkeutta vastaavalla paineella, jolloin tilavuusvirta on suuri (=suuri sähkövirta). Kun pinnakorkeus täyttyvässä saavissa nousee, se aiheutta "vastapainetta". Vettä ajaa letkusta saavien pohjalta, yhdysletkun sulkuventtiilin molemmilta puolilta mitattavissa oleva paine-ero. Kun saavien pinankorkeudet ovat samalla tasolla, on paine-ero nolla eikä vettä virtaa. Vastaavasti virtaa ajaa akkuun laturin latausjännitteen ja akun napajännitteen välinen jännite-ero. Tyhjän akun napajännite on alhainen, joten siihen virtaava sähkövirta on suuri. Kun akku täyttyy, sen napajännite nousee, jolloin siis latausjännitteen ja napajännitteen välinen jännite-ero pienenee ja latausvirta pienenee.

100 A laturista ei siis aina yksiselitteisesti tule ulos 100 A virtaa, vaan sen virtapiirin resistanssi, johon laturi on kytketty, määrää laturista tulevan virran suuruuden. Jos latausvirtapiirin resistanssi saadaan paksuilla johtimilla ja hyvillä liitoksilla (lähes) nollaksi, jää edelleen jäljelle akun sisäinen resistanssi, mikä rajoittaa latausvirtaa. Jos täydelle akulle (napajännite 12.7 V) ilmoitetaan oikosulkuvirraksi esim. 600 A, saadaan laskemalla akun sisäiseksi resitanssiksi 21 milliohmia. Jos akkua ladataan Bossun esimerkin mukaisesti 1 A virralla, muuttuu latausenergiasta lämmöksi itse akussa vain 21 mW. Akkujen lämpeneminen ja elektrolyytin "kiehuminen" suurta latausjännitettä käytettäessä on enemmänkin kemiallinen ilmiö. Purettaessa taasen päästään helposti tilanteeseen että akku lämpenee sisäisen resistanssin vuoksi, esim keulapotkuri voi ottaa 250 A, jolloin tehohäviö akun sisällä olisi jo merkittävät 1300 W tuolla esimerkin akulla.