Yleensä ajatellaan - vai ajatellaanko-, että yksinelelevillä on aikaa vaikka mihin. Päivän töitä olivat mm. matonpesu, varaston siivous ja auton pikkuhuolto. Myös sisällä siivoilin. Tuli mieleen, että nopeammin hommat hoituisivat, jos olisi toinen mukana. Esim. yhdistystoiminnassa pariskunnilta voisi odottaa enemmän kuin yksineleleviltä. Lapsenlapsia hoitaessakin olisi helpompaa, jos ukkikin olisi kuvioissa.
Sorretaanko sinkkuja?
ehtiväinen
669
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miten sinkun varasto sotkeutui? Kyllä sinkkuja sorretaan sehän on selvä. Onhan itse yksin tilattava lehdet ja ruokaa ostettava epäedullisissa pienissä määrin. Matkustaessa kalliimpi huone yksinäisellä, aivan hirveä epäoikeudenmukaisuus.
Työssä ollessa perheelliset kävivät itkemässä itselleen parhaat loma-ajat, ylimääräiset vapaat jne. Sinkku sai loman silloin milloin ei perheellisille kelvannut. Jos sinkulla olisi ollut johonkin meno, ei vapaata tippunut eikä vuoronvaihtoa (keskeytymätön kolmivuorotyö 33 vuotta) saanut. Muutenkin aina kaikki, esinahat etupäässä, pilkkasivat ja ivasivat sinkkua. Palkkakohtelusta en tiedä kun en muitten palkkoja tiennyt. Verotus nyt kuitenkin oli huomattavasti kovempaa. Mitään perheellisille jaelluista sosiaalisopista en kuitenkaan koskaan ole saanut.
Sorretaan ilmeisesti varsin vähän. Jos sinkulta kuluu vähemmän ruokaa ja hän siksi joutuu ostamaan sitä pienemmissä erissä ja kalliimmalla kuin perheellinen, se on olosuhteiden määrittelemä tilanne. Pitäisikö sinkulle siten antaa alennusta ruoan hinnassa?
Sanotaan vaika tansseissa käynti on tässä iässä monelle sinkulle aika rajoitettua. Ei siinäkään ole kyse jonkun harjoittamasta sorrosta.
Sinkkuhan ei useimmiten kanna vastuuta yhteiskunnan tulevaisuudesta suvun jatkamisen myötä. Se on huomattava helpotus.
Sinkuksi jääminen ei sekään ole kenenkään harjoittamaa sortoa. Olemassaolon kilpailussa on joillekin vain käynyt niin. Eräillä se voi olla oma valinta ja/ tai valitsematta jättäminen..
Sinkkuihin lasken myös lesket ja yksinhuoltajat. Jälkipolven huoltoa voi siis olla. Tässä taannoin yksi leskimies ihmetteli, kun yhdistyksen yksinelävät naiset käy siivoamassa yhden ikäluokkansa urhon kotia. Parisuhteessa elävälle moista ei ehdotettaisi, vaikka tällaisella olisi eenemmän aikaa, kun toinen on töitä jakamassa.
Vanhanpiianveroo en kerinny maksaa -- menin naimisiin 20.vuotiaana.
Mutta on se niin että kun jäin leskeksi --oli kaikki minun itsemaksettava --ei ollut puolisoa jakamassa menoja -- oli ne yhdenihmisen leskiraukan kaikki kadehtioidenkin puheet --- kestettävä varsinkin kun olin nuori ja oli kaikkien vieraiden ja tuttujen silmätikkuna. Ja jututkiersi --sitä ei aina itse oikein pysyny mukanakaan kun jo oli josjonkinlaisia juoruja . Työkaverit oli pahimmat -- --jos oli aamulla jäänyt kampaushuonosti tehtyä oli työkaneri (ruovashenkilö) heti keksinyt että oli ollut joku kun tukkakin on sutussa takaraivolta -- Oli siinäkin ihmettelemistä --ihan sairasta porukkaa .
Olis tarvinnut sääliä --kun ei hänellä ollut tukansekoittajaa ,olis vaan täytynyt antaa takasin samalla mitalla.
Sillon ensiaikoina se oli kaukana naurusta --nyt olenkin jo tottunut --ja olishan sitä kiva jos vieläkin olis niitä aiheita kadehtia --mutta se aika on jäänyt taa --niinkunlaulussakinsanotaan.
U M
En minä sinkkujen sortamisesta sen enempää tiedä kuin aviossa olevien naistenkaan halveksunnasta, jota eräät onnellisesti eronneet sinkut harrastavat.
Minulle ja toiselle pitkäaikaisesti saman miehen kanssa naimisissa olleelle työtoverilleni yritettiin opettaa, että oli lapsellista, tyhmää, jopa ala-arvoista lähteä lomalle vuosi vuoden jälkeen saman ukkonsa kanssa.
Joku jopa uhrasi kallista työaikaa (sekä omaansa että minun) tulemalla työhuoneeseeni luottamuksellisesti kertomaan millaisia miehet ovat.
Pari kertaa on käynyt niin, että minulle on ystävällisesti tultu kertomaan mieheni olleen paikallisessa soittoruokalassa ja tilannut jotakin punaista, joka näytti kovasti samalta kuin vodka ja puolukkamehu. Sitten mieheni oli vielä pari kertaa tanssittanutkin jotakin naista.
Minä vakuutin, ettei kertojan näössä ollut vikaa; juoma oli ollut vodkaa ja puolukkamehua. Kertoja oli hämmästynyt, että minä tiesin mieheni olleen yksin ravintolassa. Sitten hän kysyi, miksi minä en ollut mieheni mukana. Kerroin syyn:
Olin ollut Helsingissä Kalastajatorpalla luokkakokouksessa.
JA SITTEN VEROTUKSEEN;
Ennen oli ns. vanhapiianvero, jolla kyllä "ilahdutettiin" vanhojapoikiakin.
Kun sitten vanhapiika ja vanhapoika avioituivat, otti valtiokin virallisen yhteiselon huomioon määräämällä puolisoiden valtionvero määrättäväksi yhteisverotuksella.
Koska valtionvero oli (ja on) progressiivinen, yhteisummasta meni veroa enemmän kuin olisi mennyt, jos kummakin puolison valtionvero olisi määrätty erikseen.
Yhteisverotusta ei enää ole, ja oletan myös vanhapiian veron jääneet vuosia sitten menneisyyteen.