Mitä eroa on

Oma henkilökohtainen mielipiteeni on seuraava.Varhaislapsuudessa kärsimyksen määrä riippuu siitä,kumpi vanhemmista hoitaa lasta enemmän.Narsisti vanhemman sukupuolella ei vielä tässä vaiheessa ole väliä.Esimerkiksi jos lapsi jää EI NARSISTI vanhemman kanssa kotiin ja narsisti vanhempi käy töissä,niin lapselle muodostuu häntä kotona hoitavaan vanhempaan turvallinen ja normaali suhde.Jos taas lapsi jää jo vauvasta lähtien kotiin narsisti vanhemman kanssa,niin hänen kärsimyksensä alkavat jo silloin,hoiti häntä kotona sitten narsisti äiti,taikka isä.Kun lapsi on isompi olen henkilökohtaisesti sitä mieltä,että hän kärsii enemmän silloin,jos hän on samaa sukupuolta narsisti vanhemman kanssa.En halua vähätellä niiden lasten kärsimyksiä,jotka ovat eri sukupuolta narsisti vanhemman kanssa.Lapsi kuitenkin ottaa mallia samaa sukupuolta olevasta vanhemmasta,eli oppii naisen/miehen mallia.Jos lapsi on samaa sukupuolta narsisti vanhemman kanssa hän oppii jo varhain epänormaalin mallin siitä millainen hänen tulee olla.Tämä on tietenkin nyt kunnon yleistys.Voihan lapsi ottaa mallia muistakin,kuin vanhemmista.Mallinahan voi olla vaikkapa joku sukulainen,tai vaikkapa hoitotäti/setä.Mutta siis yleensä lapsi ottaa mallin häntä samaa sukupuolta olevasta vanhemmasta.Ja kun se vanhempi on narsisti,on suuri riski että lapselle ei kehity normaalia minäkuvaa kuvaa siitä,millainen hänen tulee olla.Itse olen narsisti äidin kasvattama tytär.Olin kovaa vauhtia muuttumassa samanlaiseksi hulluksi,kuin se akka,mutta kuin ihmeenkaupalla minusta ei tullutkaan hänen kaltaistaan,kun isäni älysi lopulta viedä minut kauas hänestä.

Olen samaa mieltä.Jos tytöllä on narsisti isä,hänellä voi myöhemmällä iällä tulla pahoja ongelmia parisuhteissa miesten kanssa.Ja sama toisinpäin,jos pojalla on narsisti äiti.Mutta jos lapsi on samaa sukupuolta narsisti vanhemman kanssa,niin hänellä on suuri riski muuttua samanlaiseksi,tai jos ei muutu samanlaiseksi,niin ei ole koskaan muodostunut sellaista normaalia minä kuvaa.Nainen ei tiedä,millainen normaalin naisen kuulu olla,ja sama toisinpäin miesten kohdalla.Kärsimys on siis suurempi,jos lapsi on samaa sukupuolta narsisti vanhemman kanssa.Toki ympäristöllä on suuri vaikutus lapsen kehitykseen,joten kaikki narsistien lapset ovat varmaan ihan tapauskohtaisia.Yleistää ei voi.

NO WAY!!!Narsisti vanhemman sukupuolella ei ole merkitystä.Narsisti aiheuttaa perheen sisällä hirveätä kärsimystä ja traumoja,eikä hänen sukupuolellaan ole merkitystä.Traumat ovat erilaisia tytöillä ja pojilla esim. onko ollut epänormaali isäsuhde vai äitisuhde,mutta kärsimys,se on yhtä kovaa jokatapauksessa.Eli elämä on ollut lapsena yhtä helvettiä.Ja valitettavasti se on sitä monella vielä aikuisenakin,jos ei älyä "katkaista napanuoraa" ja kadota narsistin maisemista!!!!!!!

Tämän kysymyksenhän voisi esittää tavallaan niinkin,että kummasta lapsi kärsii enemmän,huonosta äidistä,vai huonosta isästä?Tämä on aina tapauskohtaista ja riippuu niin monesta tekijästä.Siitä miten ympäristö suhtautuu lapseen ja mitä kaikkia virikkeitä lapsella on kodin ulkopuolella.Vastaus on siis että narsisti vanhemman sukupuolella ei yleisesti ottaen ole väliä vaan se on aina tapauskohtaista.

Etkö osaa kirjoittaa? Harjoittele laittamaan välilyönti pilkkujen ja kysymysmerkkejen perään, kiitos.

Et näköjään osaa itsekään kirjoittaa.Se on muuten kysymysmerkkien,eikä kysymysmerkkejen,niinkuin sinä kirjoitit.Arvaa miksi tekstissäni on kirjoitusvirheitä?Siksi koska tämä aihe on minulle niin kipeä ja arka,että se saa minut hermostumaan,ja siinä kyllä jokin oikeinkijoiyus on pikku juttu.Jos et saa selvää,niin älä sitten lue!!!KIITOS!!!

Oikeinkijoiys=Oikeinkirjoitus.Tuossa tuli juuri täydellinen esimerkki siitä,kuinka nopeasti ja hermostuksissaan kirjoittaessa tulee virheitä.Ainakin minulle.Mitä sitten?

Minulta löytyy narsisti äiti ja ex-mies. Täältä voi lukea. Toiottavasti tästä on jollekkin apua, ainakin se, ettei luule olevansa yksin.
http://narsissinalla.blogspot.fi

Minulla on narsku-isä ja normaali äiti. Olen tietenkin kärsinyt isän tempauksista ja hänen kummallisesta minäkuvastaan mukulasta lähtien. Mutta isää ei paljoa kotona näkynyt koskaan, koska työ ja harrastukset ovat hänen elämänsä temmellyskenttää ja paljon tärkeämpiä kuin me muut ihmiset. Joten olin paljon normaalin äitini kanssa kahdestaan. Luultavasti minusta olisi tullut hyvin erilainen ihminen, jos olisin ollutkin enemmän narsku-isän kanssa kahdestaan. Ongelmia on nimittäin jo sillä (vähäisellä) määrällä, jonka olen ollut isän kanssa.

Samaa sanon kuitenkin minäkin, kuin muutkin täällä: narskuvanhemman sukupuolella ei ole väliä, vaan sillä, paljonko hänen kanssaan viettää aikaa.