yksinäinen

Syynä voi olla vaikkapa aikaisempi koulukiusaus. Jos siitä ei pääse yli (eli saa takaisin menetettyä itsetuntoa) voi olla hankalaa myös aikuisena ja helposti joutuu yhä uudelleen syrjityksi/kiusatuksi.

Niin yksinäisyys voi tulla eteen kenelle vain. Monet asiat vaikuttaa. Suku voi hylkiä ja siihen löytyy monenlaisia syitä, yksi voi olla kateus, toinen taas että et täytä suvun kriteerejä, olet siivooja tai lapiomies. Kaveripiirin on jäänyt vähäiseksi, kun on pitänyt aina työssä olla ja työ on ollut kulkemista tai vaitiolovelvollista, silloin työtoverisuhteetkin jäävät melko olemattomiksi.
Monille syynä on rahan puute, et voi osallistua oikein mihinkään, sillä joka paikassa on jos jonkinlaista juttua, joihin tarvitaan rahaa. Joillekin se pienikin määrä on liian suuri.
Suomessa eläminen on kallista jo sen vuoksi, että ilmasto vaatii rakentamiselta paljon enemmän ja asuminen on tästä syystä erittäin kallista, samoin on muu eläminen, viljelykausia on hädintuskin yksi, kun niitä muualla Euroopassa on jo useampia. Vanhuksille tulee yksinäisyys syystä, että ikätoverit harvenevat ja sairastuvat, ei enää kyetä kyläilemään.
Yksinäisyys on raskasta, sillä ihminen tarvitsee yhteenkuuluvuutta. Joten te jotka jaksatte käykää edes niissä tilaisuuksissa, jotka ovat ilmaisia, aina voi joku tuttu kävellä vastaan.

Aika osuvasti sanottu ettei täytä suvun kriteerejä. On hyljeksitty. Se voi juontaa juurensa ja juontaakin usein lapsuudestä. Äidin mallista. Jos siellä jo menee kaikki pieleen eikä osata kasvattaa oikein niin aika vaikea on aikuisiässä sitten löytää mitään kunnollista pohjaa.

Tunnen itseni välillä yksinäiseksi..Käyn töissä mutta vapaa ajalla ei olla kukaan pahemmin tekemisissä toistemme kanssa...Enemmistö on perheellisiä joten viettävät vapaa aikansa puolisoiden kanssa.. Muutama sinkku ystävätä oli mutta kun löysivät miehet niin yhteen pito jäi... En oo heille kateellinen päin vastoi.... En viitsi häiritä ja manku että mites ois tehtäiskö jotakin yhdessä... Yksinäisyyttä voi olla monenlaista ...