Autossa kehnohko äänieristys rengasäänien suhteen ja mikä olisi hiljainen rengasmerkki?
Tarvitsen hiljaiset kesärenkaat,mikä merkki/malli?
aapuuva
202272
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Rengasmerkin lisäksi pitää huomioida renkaan malli ja koko jotka vaikuttavat meluun.
Katso vaikka rengasonlinen sivuilta, siellä löytyy ne uudet pakolliset luokitusmerkinnät, siis myös melun osalta.
Se virallinen meluluokitus = ympäristöön säteilevä ns. ohiajomelu. Pääosin korkeataajuista vollotusta, joka on helpoin vaimentaa.
Yleensä ongelmana on matalataajuinen jurina ... joka voi välittyä auton sisälle myös pyöräntuennan kautta. "Hiljainen" rengas voikin olla hyvin äänekäs. Ja äänekkääksi (ohiajomelun perusteella) tuomittu ei välttämättä olekaan kauhean huono. Nimim. kokemusta on. Vaatimattoman parin rengastyypin otoksen perusteella voisi parempi korrelaatio olla "mukavuuden" kanssa. Tämä mukavuus kun taitaa kuvata lähinnä rungon jäykkyyttä ... eli sitä, miten hyvin nastarenkain pilatun tienpinnan aiheuttama värinä välittyy pyöräntuentaan ja sieltä sitten vaihtelevalla menestyksellä koriin saakka.
Matalataajuista melua ei muuten edes VAGniikan maailman kaikkitietävät toimittajat älyä mitata, kun ääliöillä on aina käytössä matalille (olikosenyt max. 55 dB) äänenpainelle tarkoitettu A-painotus, joka käytännössä leikkaa matalat taajuudet pois. Johtuen siitä, että korva on epäherkkä matalilla taajuuksilla. Mutku autoissa melutaso onkin 70 dB luokkaa ja ne matalatkin taajuudet kuuluvat tällöin! Pitäisi käyttää C-painotusta...
Kyllä se virallinen ohiajomeluarvo kertoo ihan tarpeeksi ja kelpaa vertailuarvoksi muihin renkaisiin. Teoriat ja päteminen ei toimi käytännön kanssa oikein hyvin.
Yrityksesi käyttää aivojasi epäonnistui.
Dunlop Sport BluResponse. Hiljainen ja taloudellinen rengas, hyvällä märkäpidolla; omien kokemusten ja testienkin mukaan.
Ässä renkaat.Pinnoitettuna ei turhia melua ja säästyy rahaa.
kuraa.
Kyseessä lienee renkaan runkoääni, joka kurmuttaa sisällä?
Hiljaisimmat renkaat ovat spekseiltään tällöin:
1. Mahdollisimman pienen nopeusluokan rengas. Se on pehmeämpi ja siten runkoääniltään hiljaisempi kuin kovempi isomman nopeusluokan rengas.
2. Mahdollisimman pienituumaiset vanteet. Pienemmille vanteille mahtuu pyörimään korkeampi ja siten pehmeämpi/hiljaisempi rengas.
3. Jossain rengastestissä hiljaiseksi mainittu rengas.
Yleensä tälläinen hiljainen ja pehmeä rengas on vielä normaalissa ajossa kaikista mukavin :)
Perinteisestihän Continental olisi sellainen, mutta yllättäen voisin suositella myös Gislavedia. Ja kuten joku jo mainitsikin, kapeaa, korkeaa ja pehmeäseinämäistä ('hidasta' nopeusluokkaa) alle.
Kitkat on hiljaset.
Kitkat ovat hiljaisimmat
ja täysin sudet käsällä ja kuluvat nopeasti
Muutamat kesärenkaiden testimenestyjät kuluvat kitkojakin nopeammin, ja ovat selvästi meluavammat, polttoainettakin kuluttavat enemmän...
Kitkat kesällä ovat tappovehkeitä. Niiden pito- ja jarrutusominaisuudet ovat huonot, ja lamellit sulavat pois kuivia teitä rullatessa. Vain tyhmä ajaa jatkuvasti kitkoilla.
Suomessa nastarenkaiden hakkaamien teiden johdosta kaikki renkaat ovat meluisia. Tämän voit testata käymällä autollasi kerran ajamassa kesäloma Saksan autobaanoilla, silloin saatat kuulla eka kertaa miltä kuulostaa autosi moottoriääni.
Suomessa on Suomen olosuhteet ja Saksassa Saksan olosuhteet. Vaihtaminen ei onnistu sitten millään ja välissäkin on tuhatkunta kilometriä. Onko tässä maantieteessä ja siihen liittyvissä erilaisissa olosuhteissa jokin kohta, joka on vaikea ymmärtää?
Jos ajelee Suomessa, on katsottava Suomen oloihin sopivia renkaita niiden ominaisuuksien osalta, joita arvostaa. Vaikkapa kesärenkaiden hiljaisuudenkin osalta. Ei Saksan.
Entäpä Brasilian tiet, onko ne äänekkäitä vai minkä perusteella renkaat pitää valita?
Vaikeaa on ymmärtää, miten muualla maailmassa on jyrsimien haitat ymmärretty jo vuosikymmeniä sitten, mutta suomaassa kehitys tuntuu pysähtyneen jonnekin 90-luvun alkuun. Kun ei ole enää essonbaareja, ei autotietämyksen päivittäminen onnistu?
Missään muualla ei jyrsimiä käytetä yhtä laajalti & tiestön kannalta tuhoisasti. Tähän toki jyrsijät aina selittää, miten suomaassa muka on maaaailman vaikeimmat olosuhteet. Ei ole. Meillä ei ole maailman kovimmat pakkaset, lumisateet (jenkeissäkin voi joillain alueilla tulla parissa päivässä metri lunta ... meillä jo 10 cm yhden päivän tai 30 cm viikon aikana = katastrofi) jne.
Kaikkialla missä on Suomen kaltaiset olosuhteet käytetään nastarenkaita enemmän tai vähemmän. Niissä maissa, kuten Suomessakin ei ole vaikeuksia ymmärtää niiden hyötyjä. Ehkä kuitenkin jollakin näyttää Suomessa olevan.
Jos on vaikeuksia ymmärtää Suomen maantieteellinen sijainti ja se on unohtunut tai jäänyt kouluss oppimatta, niin ihan perinteinen kartaa auttaa.
Jos esim jossain USAssa tulee silloin tällöin metri lunta tai on kovia pakkasiakin, niin siellä on liikenne täydessä katastrofissa, joista luemme Suomenkin uutismedioissa. Kovat pakkaset ja runsaat lumet aiheuttavat koulujen ja työpaikkojen sulkemisia jne. Autotkin jäävät yleisesti talleihin ja parkkipaikoille tai ovat jumissa/ojassa.
Ja liikenteen kannalta nuo hetkelliset lumi/pakkaskatastrofit eivät ole niitä oleellisesti talvirenkaiden kannalta se ykkösjuttu.
Suomessa ei oikeastaan koskaan tieliikenne lopu talvisin, kiitos kunnollisten talvirenkaiden ja erityisesti juuri nastarenkaiden. Suomi toimii liikenteen osalta 24/7/365 eli talvi ei estä liikennettä. Suomessa on talvea vielä toistaiseksi noin 5 kuukautta. Sinä aikana nastat ovat hyödyllisiä sekä käyttäjilleen että myös muille, erityisesti kitkarenkailla ajaville.
Luonnon ja tiestön kannalta huikeasti parempi valinta kuin korvata nastarenkaat kemiallisella myrkyllä, suolalla, ja yrittää pitää tiet kitkoille ajettavassa kunnossa.
Näköjään tuossa maantieteessä ja siihen liittyvissä erilaisissa olosuhteissa ja sen seurausten ymmärtämisessä on joillekin ylitsepääsemätön ongelma.
Edes 1000 km etelä-pohjoissunnassa ei näköjään lisää ymmärtämistä...
Eipä taida löytyä keinoja noin itsestään selvän asian selittämiseksi, jotta ymmärtämisen oivallus tapahtuisi